Investointiohjelma Lahteen

Lahden kaupungin työllisyystilanne on ollut pitkään yksi maan haastavampia. Kuten koko maassa, erityisesti pitkäaikaistyöttömien asema on ollut vaikea. Hyvä koulutuskaan ei ole tuonut työtä, vaan omi lahtelainen on ilman työtä tai joutunut lähtemään esimerkiksi pääkaupunkiseudulle työn perässä. Onneksi kulkuyhteydet ovat hyvä ja asuminen Lahdessa on monelle edelleen mahdollista. Nuorten työllistämiseksi on tehty paljon työtä. Matkalla Duuniin – eli yrittäjävetoinen toimintamalli – on toiminut hyvin ja sitä ollaan nyt laajentamassa valtakunnalliseksi.

Julkiset ja yksityiset investoinnit ovat yksi paras mittari koko maan ja samalla kaupungin ja seutukunnan kehittämiselle. Koko Suomi on ollut investointilamassa jo pitkään. Syitä tähän on monia. Emme ole onnistuneet houkuttelemaan yksityistä kansainvälistä pääomaa. Osaamisemme on hyvää, mutta ei enää aina tarpeeksi hyvää, jotta erottuisimme kansainvälisessä kilpailussa. Emme ole myöskään osanneet hyödyntää eurooppalaisia rahastoja, kuten olisimme voineet. Kysymys on Euroopan Unionin tarjoamista miljardeista – esimerkiksi strategisten investointien ESIR-rahastosta. Samaan aikaan Suomen julkiset investoinnit esimerkiksi liikenneyhteyksiin eli teihin ja rautateihin ovat olleet kansainvälisesti katsottuna vaatimattomia. Pohjoismaiden Neuvoston liikenneraportoijana katson kateellisena, kun Ruotsi investoi 60 miljardia euroa liikenneinfraan vuoteen 2024 mennessä. Ruotsi myös osaa houkutella yksityistä pääomaa mukaan hankkeisiin. Sitä onkin omasta takaa olemassa enemmän ja sitä käytetään paremmin kuin meillä Suomessa.

Kaupungeista Lahti on uskaltanut tehdä uusia investointeja. Muun muassa Lahti Energian investointi uuteen biovoimalaan tuo uuden lämpövoimalan lisäksi uutta työtä monille. Myös yksityisellä puolella on investoitu. Lisää kuitenkin tarvitaan. Avainkysymys on ymmärtää, miten yhdellä julkisella eurolla saadaan houkuteltua mahdollisimman monta yksityistä euroa investoimaan. Eli tarkemmin sanottuna vipuvaikutuksesta. Helsinki-Vantaan lentoaseman alueella tehtiin 300 miljoonan euron julkiset investoinnit, joiden ansiosta saimme kaiken kaikkiaan yli miljardin investoinnit liikkeelle. Lahdessa on monta investointikohdetta, jotka ovat pitkään olleet työn alla. Yksi näistä on Launeen uimahalli, toinen on Kisapuisto, kolmantena voi mainita Teivaanmäen hotellihankkeen. Ongelmaksi näen sen, että on katsottu kokonaisuuksien sijaan yksittäistä hanketta. Nämä edellä mainitut hankkeet ja moni muu ovat pyörineet kohta jo 360 astetta ympäri, kun seuraa hankkeiden valmistelua ja etenemistä. Lahden kaupungin tavoitteena onkin ollut nyt katsoa laajemmin suurempia kokonaisuuksia yksittäisten projektien sijaan.

Lahti tarvitsee investointiohjelman, joka huomio entistä laajemmin uusien rahoitusmahdollisuuksien käyttämisen ja uusien kokonaisuuksien rakentamisen. Se myös määrittää julkisen sektorin roolin eli kaupungin roolin selkeästi ja uskaltaa harkita uusiakin toimintamalleja. Yksi julkinen euro voi tarkoittaa kolmea tai jopa neljää yksityistä euroa. Green City eli vihreä kaupunki on hieno otsikko, mutta kuinka monta aidosti vihreää eli kestävän kehityksen ja kiertotalouden hanketta olemme toteuttaneet? Kyllä niitä onneksi on, mutta esimerkiksi vapaa-ajanrakentamisessa nyt olisi näytön paikka. Uimahalli, jalkapallostadion ja jäähalli voivat tukea toisiaan älykkäillä energiaratkaisuilla. Sellaisia esityksiä emme ole valitettavasti saaneet. Ikäihmisten olosuhteet ja esteettömyys voidaan sekin aina huomioida paremmin. Todellinen Green City näyttää itse parasta esimerkkiä koko Suomessa ja laajemmin myös kansainvälisesti. Investoinnit luovat samalla uusia työpaikkoja eli sitä mitä kaikkein eniten Lahdessa ja koko Suomessa tarvitsemme.

Ville Skinnari

KOLUMNIT -arkisto

tammikuu 2023

joulukuu 2022

marraskuu 2022

lokakuu 2022

syyskuu 2022

elokuu 2022

heinäkuu 2022

kesäkuu 2022

toukokuu 2022

huhtikuu 2022

maaliskuu 2022

helmikuu 2022

tammikuu 2022

joulukuu 2021

marraskuu 2021

lokakuu 2021

syyskuu 2021

elokuu 2021

heinäkuu 2021

kesäkuu 2021

toukokuu 2021

huhtikuu 2021

maaliskuu 2021

helmikuu 2021

tammikuu 2021

joulukuu 2020

marraskuu 2020

lokakuu 2020

syyskuu 2020

elokuu 2020

heinäkuu 2020

kesäkuu 2020

toukokuu 2020

huhtikuu 2020

maaliskuu 2020

helmikuu 2020

tammikuu 2020

joulukuu 2019

marraskuu 2019

lokakuu 2019

syyskuu 2019

elokuu 2019

kesäkuu 2019

toukokuu 2019

huhtikuu 2019

maaliskuu 2019

helmikuu 2019

tammikuu 2019

joulukuu 2018

marraskuu 2018

lokakuu 2018

syyskuu 2018

elokuu 2018

kesäkuu 2018

toukokuu 2018

huhtikuu 2018

maaliskuu 2018

helmikuu 2018

tammikuu 2018

joulukuu 2017

marraskuu 2017

lokakuu 2017

syyskuu 2017

elokuu 2017

kesäkuu 2017

toukokuu 2017

huhtikuu 2017

maaliskuu 2017

helmikuu 2017

tammikuu 2017

joulukuu 2016

marraskuu 2016

lokakuu 2016

syyskuu 2016

elokuu 2016

heinäkuu 2016

kesäkuu 2016

toukokuu 2016

huhtikuu 2016

maaliskuu 2016

helmikuu 2016

tammikuu 2016

joulukuu 2015

marraskuu 2015

lokakuu 2015

syyskuu 2015

elokuu 2015

heinäkuu 2015

kesäkuu 2015

toukokuu 2015

huhtikuu 2015

maaliskuu 2015

helmikuu 2015

tammikuu 2015

joulukuu 2014

marraskuu 2014

lokakuu 2014

syyskuu 2014

elokuu 2014

kesäkuu 2014

toukokuu 2014

huhtikuu 2014

maaliskuu 2014

helmikuu 2014

tammikuu 2014

joulukuu 2013

marraskuu 2013

lokakuu 2013

syyskuu 2013

elokuu 2013

kesäkuu 2013

toukokuu 2013

huhtikuu 2013

maaliskuu 2013

helmikuu 2013

tammikuu 2013

joulukuu 2012

marraskuu 2012

lokakuu 2012

syyskuu 2012

elokuu 2012

kesäkuu 2012

toukokuu 2012

huhtikuu 2012

maaliskuu 2012

helmikuu 2012

tammikuu 2012

joulukuu 2011

marraskuu 2011

lokakuu 2011

syyskuu 2011

elokuu 2011

heinäkuu 2011

kesäkuu 2011

toukokuu 2011

huhtikuu 2011

maaliskuu 2011

helmikuu 2011

tammikuu 2011