Eurovaalit sunnuntaina, vanhoilla vai uusilla eväillä?

Euroopan Unionin uusi parlamentti valitaan sunnuntaina. Vaalipiirinä on koko Suomi eli Lahdessakin voi äänestää ketä ehdokasta tahansa. Tämä ei tarkoita, etteikö pitäisi tai voisi suosia oman alueen ehdokasta, mutta aika moni ei tiedä, että vaali on valtakunnallinen.

Eurovaalien kampanjat ovat olleet luvalla sanoen aika vaisuja, mutta siinä nyt ei ole mitään uutta. Mutta huolestuttavinta on, että visiot ja toimet paremman Euroopan puolesta ovat nekin vähissä. Rohkeus puuttuu. Pelätään sanoa ääneen, että EU:n tehtävä enemmän ja enemmän yhdessä, jos halutaan edes yrittää kilpailla Kiinan tai Yhdysvaltojen kanssa. Euroopasta on tulossa ulkoilmamuseo, jossa on kiva olla turistina ja lomailla, mutta todellinen kasvu ja osaaminen menee muualle. Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen eivät tuota sellaisia tuloksia kuin haluaisimme. Yrityksemme EU:sta eivät pääse kansainväliseen kärkeen, vaan ovat paikallisia mestareita.

On luonnollista, että Euroopan turvallisuus nousee nyt kärkiteemaksi. Varsin pintapuolisesti on puhuttu teollisuuden kilpailukyvystä, ilmastopolitiikasta tai energiasta. Suomi on profiloitunut viime vuosina EU:ssa sanomalla ”ei” moneen asiaan. Siinä on iso ero esimerkiksi siihen, että sanoisi ”kyllä, mutta”. Ei-sanalla ei pääse enää neuvottelupöytään ja siinä on se ratkaiseva ero mahdollisuuksiin enää vaikuttaa asioihin.

Green Deal ja monet muut EU-tason hankkeet ovat jääneet ihmisille kaukaisiksi. Koulutuksesta on puhuttu todella vähän. Miten EU:ssa voi opiskella toisessa maassa helposti ja jopa ilmaiseksi? Julkisuudessa on luettu lähinnä millaisia tukia esimerkiksi Lahteen on saatu Euroopan Unionista ja hyvä sekin. Parlamentti on säätänyt uusia lakeja paljon, mutta niiden hyödyt ja vaikutukset ovat vielä kaukana. Digitalisaatiossa Eurooppa on edelleen repaleinen. Jokainen maa tekee asioita omassa siilossaan, ja siilot ovat vielä olemassa maiden sisälläkin, kuten Suomen SOTE – sektori on osoittanut lukuisine potilastietojärjestelmiin. Omia ohjelmistoja ei ole, vaan rahat ovat lähetetty Amerikkaan ja ongelmat ovat jääneet meille.

Sitran torstaina julkaisema selvitys kertoo karua kieltään Suomen todellisista ongelmista. Suomessa investoinnit uusille aloille ja uuteen liiketoimintaan ovat vaisuja. Esimerkiksi Ruotsi on onnistunut suuntaaman talouden resurssit korkeamman tuottavuuden toimiin. Eikä kyse siis aina ole rahasta, vaikka niin kuvittelemme. Investointiaste oli Suomessa ja Ruotsissa vuosina 2008–2022 keskimäärin lähes yhtä suuri. Sitran mukaan erot löytyvät investointien rakenteesta: Ruotsi panostaa enemmän aineettomiin hyödykkeisiin sekä koneisiin ja laitteisiin siinä missä Suomessa investoidaan rakennuksiin. Sitralle muistion laatineen Johnny Åkerholmin mukaan Suomen investoinnit nojaavatkin huomattavassa määrin muiden kuin yritysten toimeliaisuuteen, mikä ei ole tilanteena toivottava. Hänen mukaansa näyttää siltä, että ruotsalaiset yritykset ovat suomalaisia nopeampia tarttumaan teknologian tarjoamiin uusiin mahdollisuuksiin, kuten tekoälyyn. Niillä on myös parempi kyky luoda uusia aineellisia ja aineettomia tuotteita. Aineettomat investoinnit kirittävät palveluvientiä. Alustavien tietojen mukaan Suomen palveluviennin määrä supistui viime vuonna 7,5 prosenttia, kun taas Ruotsin vienti lisääntyi saman verran.

Kaiken tämän muuttaminen ei ole helppoa. Teollisuushallin rakentaminen on helpompaa on oikean aineettoman investoinnin eli esimerkiksi ohjelmistoalan ratkaisujen rakentaminen. Silti meidän ei pidä Euroopassa ja Suomessa luovuttaa. Maailma ei ole vielä valmis ja siksi suomalaisten ja lahtelaisten kannattaa rohkeasti luoda uutta ja uudistaa vanhaa. Mutta ilman eurooppalaista yhteistä tekemistä se ei onnistu. Kilpailijat ovat sen verran suuria ja vahvoja.
Eli kaikesta huolimatta ja juuri siksi. Muistakaa äänestää rohkeasti ja rohkeita ehdokkaita sunnuntaina!

Ville Skinnari

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kolumnistin muut kolumnit

KOLUMNISTIT

Melastelua

Papin Palsta

Rainen Sananen

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Kauppias Mikko Puhakka: En usko, että alkoholilain uudistus tuo mukanaan lisähaittoja
Kari Kitunen: Oli iso askel siirtyä näytelmätekstistä proosaan
Harri Pikkarainen: Ympäristönsuojelu ja ilmastopolitiikka pitää olla mukana kaikessa päätöksenteossa
Pekka Komu: On vauhditettava alueiden tukemista, jotta voimme panostaa vahvemmin vihreän siirtymän toteuttamiseen
Johanna Ekman: Kaikki Suomen edun mukaiset asiat ovat minulle ykkösprioriteetti
Emmi Lintonen: Uskon, että EU-politiikalla pystyy vaikuttamaan ihmisten parempaan ja kestävämpään arkeen
Palveluesihenkilö Mika Kantele: Roinaralli kerää pois kotitalouksien metalliromut, sähkölaitteet ja vaaralliset jätteet
Kirjailija Kalle Veirto: Urheiluesseekokoelma on katsaus lahtelaiseen urheiluun ja sen menneisyyteen
Asemakaava-arkkitehti Markus Lehmuskoski Logistisen sijainnin vuoksi kaupunki on keskittänyt voimavaroja Pippo-Kujalan alueelle
In Memoriam: Juhani Melanen 1948 – 2024
Tappara-baarin omistaja Petteri Lintunen: Suomen ainoassa Tappara-baarissa liputetaan vain Pelicansin puolesta
Vaikuttava dokumentti Ukrainan puolustajista valloittaa maailmaa
Puksu-junalla Laune tutuksi
Petri Saraste kirjoitti kirjan isänsä sotavankeudesta – Sotilaan kuuluu kuolla, eikä antautua
Lahden kaupunginjohtaja Niko Kyynäräinen ei esitä Lahti Energian myymistä
Liikenneinsinööri Matti Heikkinen: Katujärjestelyjen osalta liikenteen turvallisuus paranee Renkomäen monitoimitalon läheisyydessä
Elokuvaohjaaja Tia Kouvo: Mummola ei ole perinteinen jouluelokuva
Onko kapitalismi syrjäyttänyt markkinatalouden suurten pääomasijoittajien takia?
Ohjaaja Petri Liski: Kärsimystie-näytelmä on vaikuttava historian oppitunti
Nuoret lähtevät helposti uusiin ilmiöihin mukaan – Sähkötupakka koukuttaa lapsia ja nuoria
ARKISTO