Koko Suomessa on tilanne valitettavasti nyt sellainen, että rahapolitiikassamme on jotain todella vialla. Meidän ruokakorimme on nyt kalliimpi kuin moneen vuoteen. Hinnat, energia ja laukkaava inflaatio ovat kuristaneet suomalaisen pieneläkeläisen elämän taisteluksi ”leivästä”!
Tilastokeskus kerää tietoja meistä joka kuukausi tietoja, joita verrataan sitten keskenään ja tarkastellaan, kuinka kuluttajahinnat ovat muuttuneet. Tätä hintatarkkailua tekee noin 30 ihmistä. Kerätty hintakori on kotitalouksien keskiarvo. Suomalaisten ostoskori on nyt lähes 9 prosenttia kalliimpi kuin vuosi sitten. Laukka jatkuu, koska energiayhtiöt, kuten esim. Lahti Energia kerää Lahdelle pikavoittoja pörssissä, vaikka sen yhtiöstrategiassa sanotaan erittäin selvästi, että sen pitää tuottaa lahtelaisille halpaa ja kilpailukykyistä energiaa monista eri lähteistä energiatehokkaasti; puhdas ympäristö huomioiden!
Nyt hallitus aikoo verottaa sähköyhtiöitä? Miksei niin lahtelaisille kuin muillekin suomalaisille luoda selkeät sähkön hintakatot ja kerätä pikavoitot ahneilta sähköyhtiöiltä. Windfall vero olisi hyvä alku tasoittaa suomalaisten sähköyritysten voittoja. Missä viipyy aito keskustelu tästä? Kansakunnan edun ei luulisi olevan 0,7 miljoonan köyhän eläkeläisen taloudellinen kuristaminen, siirtäminen ja jättäminen nämä ihmiset eri tukien ja näennäisten kompensaatioiden varaan. Suomen tukijärjestelmä on kasvanut sellaiseksi, ettei töitä enää kannata ottaa vastaan. Hyvinvointiyhteiskunta on todella nyt kriisissä pahemmin kuin moneen kymmeneen vuoteen. Emme toki johda inflaatiokisaa. Sillä Virossa, Unkarissa ja muualla mennään jo yli 25 prosentissa, mutta tulevaisuus huolestuttaa jokaista suomalaistakin.
Hyvä kysymys on; Mitä meidän olisi tehtävä?
Tosiasia on, että Euroopan keskuspankki päättä ohjauskoroista kuuden viikon välein. Lokakuussa se
nosti korkoja jo kolmatta kertaa peräkkäin. Tavallinen tossunkuluttaja ei tälle voi mitään. Köyhä eläkeläinen saattaa ajatella: ostan heti, jos kympillä saa nyt pari kiloa kaurajauhoja varastoon. Tällöin tietysti ryntäyksestä ilahtunut kauppias nostaa hintoja entisestään ja saattaa käydä, että vuoden kuluttua samalla hinnalla saakin vain 800 grammaa kaurajauhoja.
Tätä Euroopan ohjauskorkoprosessia kannattaa varmasti vähän tarkastella tarkemmin, jotta se tämä
valkenisi meille suomalaisillekin edes jollain tavalla. Euroopan keskuspankilla on kolme ohjauskorkoa: perusoperaation korko, maksuvalmiusluoton korko ja talletuskorko. Tärkein on talletuskorko ehdottomasti. Marraskuussa tämä oli 1,5 prosenttia. Seitsemän aikaan illalla maksujärjestelmä menee kiinni ja pankit laskevat rahansa. Esimerkiksi paljonko niillä on asiakkaidensa rahoja tallettamia euroja. Vartin yli seitsemän ne siirtävät rahat keskuspankin talletustileille. Kahdeksalta samana iltana keskuspankki palauttaa rajat korkojen kera.
Kuitenkin vain pankit voivat asioida suoraan keskuspankkien kanssa. Joten asia etenee seuraavasti:
Euribor on markkinoiden arvaus tulevasta yhden illan talletuskorosta plus riskilisästä. Tähän meidän useampien suomalaisten kuluttajien lainat on sidottu. Lisäksi pankki laskuttaa asiakkailta marginaalin; vähän voittoa. Tästä syntyy outo kierre. Mitä korkeampi keskuspankkien talletuskorko, sitä korkeampi on pankkien maksama talletuskorko. Mitä korkeampi pankkien talletuskorko, sitä korkeampi euribor. Mitä korkeampi euribor, sitä vähemmän lainataan. Mitä vähemmän lainataan, sitä vähemmän rahaa käytetään.
Tiedetään, että inflaatio tekee kaikista nimellisistä sopimuksista uhkapeliä. Jos ihmiset Suomessa uskovat, että kallistuminen jatkuu, he alkavat käyttäytyä sen mukaisesti. Äkkiä karkkikauppaan, hinnat nousevat! Mutta hoituuko asia näin? Ongelmallista on asettaa ohjauskorko oikein? Keskuspankkeja on arvosteltu myös siitä, että ne eivät ymmärrä tarjontashokkeja.
Inflaation pani kuriin 1970- luvulla Yhdysvaltain keskuspankin pääjohtaja Paul Volcker. Hän huomasi, että matalat korot eivät suojaa taloutta loputtomasti. Hänen johdollaan ohjauskorkoa nostettiin 20 prosenttia. Tästä seurasi kolmen vuoden lama, joka oli paha. Sen jälkeen meni pitkään aika hyvin, mutta nyt Venäjän hyökkäyssota kuristaa taloutta energian hinnalla koko maailmassa.
Seuraava kannattasi ainakin yrittää tehdä, ennen kuin seuraava lama taas painaa päälle.
Suomen tuottavuudelle on kolme lähdettä: henkinen pääoma, kiinteä pääoma ja ideat eli teknologia.
Henkistä pääomaa voidaan lisätä koulutuksella. Teknologialla ja ideoilla tuotetaan parempia tuotteita. Innovaatiot lisäävät talouskasvua, mutta sitä ennen tarvitsemme kansallisesti julkisen talouden tasapainottamista ja työn tekemisen kannattavuuden korostamista.
Juhani Melanen