Yhdellä palkalla ei enää elä eikä elätetä ketään

Tarkastelin huvikseni oman ammattikuntani tulokehitystä vuodesta 1971 vuoteen 2008, jolloin jäin eläkkeelle. Vuonna 1980 peruskoulun opettajalla oli sama palkka kuin paperityöläisellä. Nyt paperityöläinen hankkii 1850 euroa enemmän kuukaudessa! Ero on huima ja osittain selittyy vientialojen huippuansioilla, mutta kaikkea se ei selitä. Kyseessä on arvostus, erilaiset painotukset ja se tärkein,  Suomen onnettomin ammattiliitto OAJ, jolle neuvotteluissa vastapuoli on aina naureskellut ja kutsunut liittoamme ” lullukkajengiksi”. Todella syystä!

Kirjoitin vuonna 1981 Lahti ja Ympäristö-lehteen ollessani lakossa sen ainoa kerran koko 45-vuotisen opettajaurani aikana mielestäni hauskan jutun. Vertasin opettajan palkkoja naisten kuukautisiin seuraavasti:
”Molemmat tulevat säännöllisesti kerran kuussa, tekevät kipeää ja kestävät kaksi – kolme päivää.” Uhkasivat erottaa liitosta, mutta ymmärsivät luopua päätöksestä, koska olisivat joutuneet naurunalaisiksi.

Alun kevennys ei muuta sitä tosiaisiaa, että Suomessa on todellisuudessa toimeentulon rajoilla sinnitteleviä työssä käyviä köyhiä ihmisiä noin puoli miljoonaa koko työvoimastamme. Joukossa on itsensä työllistäjiä, pätkä- ja vuokratyöläisiä, postilaisia ja marketeissa tukityöllistettyjä. Heiltä on aina vaadittu joustavuutta ja venymiskykyä ja KIKYÄ KIKYN perään. Kotioloissakin heiltä vaaditaan joustoa ja nykysanalla ” uhriutumista”, sillä usein juuri he pyörittävät arjen kotirumbaa väsyneinä ja ilman kiitosta. Pahimmassa asemassa ovat köyhät yksinhuoltajat ja yksinäiset miehet. Tilanne on muuttumassa Suomessakin koko ajan yhä amerikkalaisemmaksi ja amerikkalaisemmaksi. Haluammeko sellaisen yhteiskunnan, jossa suuri osa suomalaisia elää kaduilla ja tukitoimilla? En ainakaan minä, joka olen oikeudenmukaisen ja vastuullisen markkinatalouden vankka kannattaja!

Mutta tätä suomalaista hirveää sosiaalipoliittista keittoa hämmentävät ja kiristävät monet sellaiset seikat, joihin tarvittaisiin korjauksia välittömästi. Ensinnäkin meidän hyväntahtoinen ja lepsu tukipolitiikkamme on vinouttanut koko asumisen Suomessa. Kelan asumistukia saa 850 000 ihmistä eli 15 prosenttia koko väestöstämme. Kaikkiaan Suomessa asuu vuokralla 1, 4 miljoonaa ihmistä eli 25 % väestöstämme. Tämä tarkoittaa sitä, että valtion tuella asuu noin 70 prosenttia kaikista vuokra-asunnoista asuvista; veronmaksajien rahoilla. Suuret kiinteistösijoittajat, etupäässä työläisten oma Kojamo 5,3 miljardin asunto-omaisuuden arvollaan, ovat nostamassa joka vuosi vuokria. Asumistuki on Suomessa vuokrien suurin korotusautomaatti ja tämä tiedetään. Olemme Suomessa sellaisessa oravanpyörässä, joka tajutaan, mutta jolle ei tehdä mitään. Mikään ei kannusta rakentamaan kohtuullisia vuokra-asuntoja Suomessa.

Mutta huolestuttavinta on se, että suomalainen ei enää pärjää yhdellä palkalla, vaan normaaliin elintasoon tarvitaan kaksi tai kolme työtä! Toisten kurjuus on asuntosijoittajien sampo ja huonot palkat siirtävät ihmiset sossun asiakkaiksi. Pikavippejäkään ei voi ottaa loputtomasti! Marxin Kalle alkaa olla taas ajankohtainen, sillä riistokapitalismille ja veroparatiiseille ei näytetä osattavan tehdä globaalisesti yhtään mitään.

Juhani Melanen

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kolumnistin muut kolumnit

KOLUMNISTIT

Ilen Hajatelmat

Melastelua

Mika Kari

Papin Palsta

Sporttinurkka

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Perussuomalaisten kannatus kasvoi huomattavasti Lahdessa, vanhat puolueet menettivät valtuustopaikkoja
Nuorille on kustannettava ehkäisy yhteiskunnan varoista
Tutkija Ilkka Jokipii: Täsmällisiä muistiinpanoja ei ehditty tekemään Hennalan vankileirillä
Harri Koski: Saunalautta on merimiehen kesämökki
Markku Karjula: Lahden vahvuutena on se, että täällä on tapahtumia ympäri vuoden
Puheenjohtaja Marju Markkanen: Lahteen on tehtävä liikuntastrategia ja sen laatimistyössä on oltava poikkihallinnollinen edustus
Ex-kaupunginvaltuutetut Heikki Laine ja Onerva Vartiainen: Asioihin pitää perehtyä huolellisesti ennen kuin niistä päätetään
Hannu Salminen: Kulttuurin rahoitus tulee saada kokonaisuudessaan valtion budjettiin
Maisema-arkkitehti Maria Silvast: Renkomäen sorakuoppa-aluetta maisemoidaan virkistyskäyttöön
Kuntavaaliehdokkaita on koulutettu ja rekrytoitu lisää tauon aikana
Francis McCarron: Eteläisen kehätien valmistuminen etuajassa on iso onnistuminen
Varhaiskasvatuspolitiikkaa on jakanut sivistyslautakuntaa koko vaalikauden ajan
Kaupunginhortonomi Viivi Tasso: Kirsikkapuut tekevät kauniin kukkakatoksen puistoon
Pontus Söderblom ja Petri Honkanen: Uudet ja vaihtoehtoiset ryhmät sanovat asiat suoraan
Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Sirkku Hilden: Puheenjohtajakausi piti olla aivan erilainen
RKP:n Pia Tyyskä: Tuomme avoimen, kunnioittavan ja yhteistyötä painottavan politiikan Lahteen
SDP:n Pekka Komu: Sosiaali- ja terveyspalvelujen on oltava laadukkaita, oikea-aikaisia ja vaikuttavia
Kokoomuksen Hannu Mänty: Talousasioihin on keskityttävä paremmin tulevalla vaalikaudella Lahdessa
Perussuomalaisten Tuomas Sorsa: Seuraavalla valtuustokaudella kaupungin taloutta pitää tasapainottaa ja työllisyyttä parantaa
Juha Tapiola Vihreät: Tavoitteena on pitää kiinni Lahden kunnianhimoisesta hiilineutraaliustavoitteesta
ARKISTO