Yhdellä palkalla ei enää elä eikä elätetä ketään

Tarkastelin huvikseni oman ammattikuntani tulokehitystä vuodesta 1971 vuoteen 2008, jolloin jäin eläkkeelle. Vuonna 1980 peruskoulun opettajalla oli sama palkka kuin paperityöläisellä. Nyt paperityöläinen hankkii 1850 euroa enemmän kuukaudessa! Ero on huima ja osittain selittyy vientialojen huippuansioilla, mutta kaikkea se ei selitä. Kyseessä on arvostus, erilaiset painotukset ja se tärkein,  Suomen onnettomin ammattiliitto OAJ, jolle neuvotteluissa vastapuoli on aina naureskellut ja kutsunut liittoamme ” lullukkajengiksi”. Todella syystä!

Kirjoitin vuonna 1981 Lahti ja Ympäristö-lehteen ollessani lakossa sen ainoa kerran koko 45-vuotisen opettajaurani aikana mielestäni hauskan jutun. Vertasin opettajan palkkoja naisten kuukautisiin seuraavasti:
”Molemmat tulevat säännöllisesti kerran kuussa, tekevät kipeää ja kestävät kaksi – kolme päivää.” Uhkasivat erottaa liitosta, mutta ymmärsivät luopua päätöksestä, koska olisivat joutuneet naurunalaisiksi.

Alun kevennys ei muuta sitä tosiaisiaa, että Suomessa on todellisuudessa toimeentulon rajoilla sinnitteleviä työssä käyviä köyhiä ihmisiä noin puoli miljoonaa koko työvoimastamme. Joukossa on itsensä työllistäjiä, pätkä- ja vuokratyöläisiä, postilaisia ja marketeissa tukityöllistettyjä. Heiltä on aina vaadittu joustavuutta ja venymiskykyä ja KIKYÄ KIKYN perään. Kotioloissakin heiltä vaaditaan joustoa ja nykysanalla ” uhriutumista”, sillä usein juuri he pyörittävät arjen kotirumbaa väsyneinä ja ilman kiitosta. Pahimmassa asemassa ovat köyhät yksinhuoltajat ja yksinäiset miehet. Tilanne on muuttumassa Suomessakin koko ajan yhä amerikkalaisemmaksi ja amerikkalaisemmaksi. Haluammeko sellaisen yhteiskunnan, jossa suuri osa suomalaisia elää kaduilla ja tukitoimilla? En ainakaan minä, joka olen oikeudenmukaisen ja vastuullisen markkinatalouden vankka kannattaja!

Mutta tätä suomalaista hirveää sosiaalipoliittista keittoa hämmentävät ja kiristävät monet sellaiset seikat, joihin tarvittaisiin korjauksia välittömästi. Ensinnäkin meidän hyväntahtoinen ja lepsu tukipolitiikkamme on vinouttanut koko asumisen Suomessa. Kelan asumistukia saa 850 000 ihmistä eli 15 prosenttia koko väestöstämme. Kaikkiaan Suomessa asuu vuokralla 1, 4 miljoonaa ihmistä eli 25 % väestöstämme. Tämä tarkoittaa sitä, että valtion tuella asuu noin 70 prosenttia kaikista vuokra-asunnoista asuvista; veronmaksajien rahoilla. Suuret kiinteistösijoittajat, etupäässä työläisten oma Kojamo 5,3 miljardin asunto-omaisuuden arvollaan, ovat nostamassa joka vuosi vuokria. Asumistuki on Suomessa vuokrien suurin korotusautomaatti ja tämä tiedetään. Olemme Suomessa sellaisessa oravanpyörässä, joka tajutaan, mutta jolle ei tehdä mitään. Mikään ei kannusta rakentamaan kohtuullisia vuokra-asuntoja Suomessa.

Mutta huolestuttavinta on se, että suomalainen ei enää pärjää yhdellä palkalla, vaan normaaliin elintasoon tarvitaan kaksi tai kolme työtä! Toisten kurjuus on asuntosijoittajien sampo ja huonot palkat siirtävät ihmiset sossun asiakkaiksi. Pikavippejäkään ei voi ottaa loputtomasti! Marxin Kalle alkaa olla taas ajankohtainen, sillä riistokapitalismille ja veroparatiiseille ei näytetä osattavan tehdä globaalisesti yhtään mitään.

Juhani Melanen

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kolumnistin muut kolumnit

KOLUMNISTIT

Melastelua

Papin Palsta

Rainen Sananen

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Salinkallion koulun tulevaisuus ratkeaa kaavoituksessa
Nuoriso-ohjaaja Jari Karjalainen: Pelaaminen ei itsessään ole ongelma, mutta balanssi voi joskus horjua
Lahtelainen kulttuurin moniottelija Markku Koski täytti 80 vuotta – ”Toimittajan uteliaisuus ei katoa koskaan”
Kaupunki istutti karppeja Launeen keskuspuiston Sorsalampeen – yhtään havaintoa ei ole tehty istutuksen jälkeen
Ikinuori Martta Korhonen täytti 100 vuotta – karjalanpiirakat ja positiivinen elämänasenne kantavat yhä
Lahtelainen Noora Sillgren maailmanmestariksi – Suomen U21-tytöt juhlivat ringeten maailmanmestaruutta Lahdessa
Launeen skeittipuisto syntyi yhteistyöllä – Lahden skeittiyhteisö sai vihdoin toivomansa paikan
Uusi uintikeskus ei saa viedä vanhan arvoa – Saksalan halli palvelee tavallisia lahtelaisia
Kaupunginvaltuutettu Seppo Korhonen: Strategiapaperi on sanahelinää ilman konkretiaa
Launeen keskuspuisto uudistuu askel kerrallaan
Vapaehtoistyöntekijä Veijo Vierumäki: Launeella seurakunnassa on hyvä henki – siitä on pidettävä kiinni
Omalähiö lomailee 20. – 26.10.
”Ajattelin vain tekeväni omaa juttuani” – palkittu leipuri kiittää uskollisia asiakkaitaan ja paikallista yhteisöä
Pysäköintipaikoista on pulaa Lahden rautatieaseman läheisyydessä
Launeen kirjasto sulkee ovensa – asemakaava etsii alueelle uutta suuntaa
Asukkaat ja kaupunki seuraavat rottatilannetta Launeella
Enkelipolku kutsuu kulkemaan – talkootyöllä on syntynyt rauhoittumisen reitti
Launeen kirjaston sulkeminen muuttaa Etelä-Lahden palveluita – kirjastoautolle iso rooli
Lahden kaupunginhallitus haki uusia näkökulmia kaupunkikehitykseen Tanskasta
Näyttelijä Petri Liski hyppää mukaan klassikkoon Kansallisteatterissa
ARKISTO