joulukuu 2022 - Omalähiö

Lasi puoliksi täynnä vai tyhjä?

Vuosi 2022 lähestyy loppuaan. Kuluneen vuoden tapahtumat ovat varmasti yllättäneet meidät kaikki. Paljon on tapahtunut: sotaa, surua, mutta myös onnistumisia. Voimme kuitenkin siirtyä joulun viettoon toiveikkaina uudesta vuodesta.

Maailma muuttui vuonna 2022. Tämän tiedämme, mutta mitä se tarkoittaa Suomelle ja Lahdelle? Ulkoministeriössä olemme tehneet huolellista analyysiä siitä millainen suunta Suomelle tästä eteenpäin. Tuloksiin palaan heti ensi vuoden alussa.

Uuden vuoden alla voi aina kysyä onko meillä lasi puoliksi täynnä vai tyhjä? Usein huomaa, että positiivinen asenne tuo mukanaan onnistumisia ja ratkaisuja. Taas negatiivinen asenne vie mukanaan ja tuo pahaa ilmaa ja ahdistusta. Kumpaa me haluamme olla?

Lahti on ollut otsikoissa positiivisesti. Investointeja, työpaikkoja, koulutuspaikkoja, paljon hyvää. Ongelmiakin riittää, sen me tiedämme. Lahti on ollut mukana ympäristöministeriön lähiöohjelmassa, mikä saadaan päätökseen vuoden viimeisenä päivänä. Vuosina 2020–2022 toiminut hanke keskittyi lisäämää myönteistä kehitystä ja asukkaiden hyvinvointia, edistämään lähiöiden elinvoimaisuutta ja turvaamaa palveluiden ja asumisen hyvää tasoa. Kaksiosaista lähiöohjelmaa toteutettiin koko kaupungissa ja erityisesti Mukkulan ja Rakokivi-Nastonharjun alueella. Lähiöalueiden kehittäminen ja segregaation ehkäiseminen on tärkeää niin Lahdessa kuin muuallakin Päijät-Hämeessä.

Opiskelijat aloittivat syyslukukauden uudessa Gaudia-lukiossa viime elokuussa. Gaudiassa on yleislinjan lisäksi musiikki, kuvataide ja muotoilu sekä IB-linja. On hienoa, että kulttuuri ja muotoilu voivat näkyä opinnoissa jo lukiosta lähtien. Muotoiluosaaminen on Lahdessa ollut erityisen vahvaa jo vuosi kymmenet.

Osallistamisessa Lahti on luonut esimerkkiä koko Suomelle. Ihmisten kuunteleminen ja ihmisten kokoisten asioiden esiin nostaminen on aivan kehittämisen ytimessä.

Pelicans on yllättänyt ainakin muun Suomen. Toinen sijoitus Liigassa lupaa hyvää keväälle. Mutta matka kevääseen on pitkä. Valmentajalla on Pelsuissa aina positiivinen asenne ja hymy herkässä. Tässä opittavaa niin junioreille kuin aikuisille.

Yhteisöllisyys on syvällä meissä lahtelaisissa ja joulutorilla nähtiinkin monta paikallista kulttuuri- ja musiikkialan toimijaa. Joulukylässä jaettiin myös Lahden kaupungin urheilu- ja kulttuuritunnustukset. Vuoden 2022 lahtelaisesta urheiluteosta palkittiin ansaitusti Hannes Björninen. Kulttuurialan tunnustuspalkinto myönnettiin Lahden Kansainväliselle Urkuviikolle. Stipendein palkittiin nuoret lahtelaiset kestävyysjuoksija Ilona Mononen sekä Teatterikoulu Timotein ja Lahden Nuorisoteatterin teatteriharrastajat.

Lopuksi suru-uutinen. Taiteilija ja taikuri Jouko ”Jokke Alho on poissa. Nuokun Sirkus oli meille paljon jo toisessa polvessa. Joken elämäntyö muistetaan ja toivottavasti se elää ja voi hyvin Lahdessa myös jatkossa.

Rauhallista joulua ja parempaa uutta vuotta kaikille!

Ville Skinnari

Joulurauhaa!

Kulunut vuosi on tuonut eteemme uutisia sodasta ja levottomuuksista. Maailmamme sairastaa niin Ukrainassa kuin muuallakin. Joulua valmistellessamme koemme kaipauksen rauhaan ja rakkauteen. Tarvitsemme läheisyyttä ja turvaa, jotta jaksaisimme kaiken epävarmuuden ja pahuuden keskellä.

Joulun sanomassakin on läsnä paljon huolta, jopa pelkoa. Maria tunsi huolta lapsen syntymän vuoksi. Vieraassa oloissa, eläinten suojassa hänen täytyi synnyttää esikoisensa kylmään maailmaan. Huolten keskelle tuli kuitenkin sanoma Jumalan rakkaudesta, joka on tarkoitettu kaikille ihmisille. Niinpä ensimmäisen joulun ihmiset saivat tuntea rauhaa ja suurta iloa.

Enkelit kuuluttivat rauhaa ihmisille, joita Jumala rakastaa. Ehkä tuo viesti ei poistanut kaikkia ongelmia. Mutta se antoi ja antaa lohtua. Myös huolten keskellä voi tuntea iloa ja rauhaa. Sitä rauhaa, jota Jumala antaa.

”Teille on syntynyt Vapahtaja. Hän on Kristus, Herra!” Jumala ei jätä meitä yksin kuormiemme ja kipujemme kanssa, sillä hän on antanut meille Pelastajan ja Vapahtajan Jeesus-lapsessa. Hän on tullut, että hän kantaisi meidän taakkamme, kipumme ja syntimme. Siksi hän, Jeesus, on Vapahtaja. Jospa jaksaisimme elää tämän varassa. Ja jospa niin saisimme tuntea Jumalan rauhaa ja rakkautta, että se heijastuisi ihmissuhteisiimme, koteihimme ja koko elämään. Näin voimme elää todeksi joulun rauhaa.

Siunattua Vapahtajan syntymäjuhlaa!

Heikki Pelkonen
kirkkoherra

Jeesus – Vapahtaja

Neljännen adventtisunnuntain evankeliumiteksti kertoo, kuinka unessa enkeli puhui Joosefille. Hän sanoi, että syntyvälle lapselle tulee antaa nimi Jeesus. Ja syynkin asiaan enkeli sanoi: ”… sillä hän pelastaa kansansa sen synneistä.”

Nimi kantaa sisällään paljon. Miksi jokin nimi on annettu lapselle? Jeesuksen kohdalla se kertoo lapsen olemuksesta ja tehtävästä. Hän tuli maailman Vapahtajaksi. Nimi Jeesus on kreikkalainen muoto arameankielisestä Jeshua-nimestä. Samasta nimestä on myös nimi Joosua lähtöisin. Nimi merkitsee Jumala pelastaa.

Koska Jumala pelastaa, siksi hän lähetti poikansa maailmaan. Siksi hänestä profeetat käyttävät myös nimeä Immanuel. Immanuel merkitsee ”Jumala on meidän kanssamme”. Jeesuksessa Jumala on ottanut ihmisen osan.

Kun kohta saamme viettää joulua, Jeesuksen syntymäjuhlaa, saamme muistaa sitä, kuinka Jumala ei jätä meitä, eikä hylkää meitä. Hän on tullut Jeesuksessa luoksemme ja niin hän yhä tekee. Saamme pyytää hänen läsnäolonsa siunausta ja rauhaa kaikkien huolten ja kuormien keskelle. Ja hän vastaa meille.

Heikki Pelkonen
kirkkoherra, Laune

Energiaratkaisuja tarvitaan nyt

Energia puhuttaa myös maailmalla. Vierailin tällä viikolla Yhdysvalloissa Washington DC:ssä ja Texasissa, joka on maailman 9. suurin talous ja jatkuvasti kasvava osavaltio. Suomi taas on hakenut Yhdysvalloissa aktiivisesti osavaltiokumppanuuksia, sillä osavaltioilla on merkittävää valtaa alueiden kasvun ohjaamisessa.

Texasista tuli matkalla uusi kumppaniosavaltio Suomelle. Nyt kuvernöörin kanssa solmittu kumppanuus helpottaa suomalaisten yritysten markkinoillepääsyä ja luo Suomen ja Texasin väliselle yhteistyölle strategiset raamit. Pian Suomeen saapuva LNG-terminaali tulee Texasista. Tämä helpottaa nyt teollisuutta, joka tarvitsee kaasua, kuten leipomot. Yhdysvaltojen kanssa solmittu
F-35 -ohjelma kasvattaa puolustuskykyämme, mutta nyt meidän pitää hyödyntää kaupan avaamat teollisuusyhteistyön mahdollisuudet. Puolustus ei ole tänä päivänä enää rautaa, vaan teknologia ja digiratkaisut ovat yhtä kovaa puolustusta. Viestini oli selvä: suomalaisilla yrityksillä on paljon tarjottavaa, samalla luomme tulevaisuudessa Suomeen tuhansia uusia työpaikkoja.

Suomi on ajautumassa sähkön hintakriisiin. Loppusyksyllä talven näkymiä sähkön hinnan osalta pidettiin vielä kohtuullisina, kun esimerkiksi Olkiluoto 3:n uskottiin olevan käynnissä vuoden loppuun mennessä. Tällä hetkellä Suomea ja Eurooppaa uhkaa korkeiden hintojen lisäksi sähköpula sekä kiertävät sähkökatkot. SDP on valmis ottamaan käyttöön kaikki mahdolliset keinot, joilla kotitaloudet ja yritykset selviävät kriisin yli. Vastaamme kriisiin ehdottamalla määräaikaista 20 s/kWh hintakattoa kotitalouksille.

Kotitalouksille on laadittava kuluvalle talvelle määräaikainen sähkön hintakatto, joka on alle 20 s/kWh. Hinta ylittäisi edelleen selvästi pitkän aikavälin keskiarvon eikä siten oleellisesti heikentäisi kannustinta vähentää kulutusta. Mallia toteutetuista sähkön hintakatoista voidaan ottaa sen käyttöön ottaneista maista, esimerkiksi Norjasta, Saksasta, Rankasta tai Virosta.
Mahdollinen hintakaton sisältämä tuki voidaan tarvittaessa rahoittaa valmisteilla olevalla energia-alan ylisuuriin voittoihin puuttuvalla windfall verolla, jonka odotetut tuotot ovat 0,5–1,3 miljardia euroa.

Hintakriisi koskee myös yrityksiä. Valtion on kriisissä tuettava yrityksiä, jotka vähentävät sähkön kulutustaan. Tehopulan torjumiseksi on syytä kartoittaa sellaista kaupallista sähkön kulutusta, joka ei tällä hetkellä osallistu markkinaehtoiseen kulutusjoustoon (esim. säätösähkömarkkina). Näille toimijoille (esim. kasvihuoneet) voidaan rakentaa huutokauppa, jossa niiltä ostetaan markkinaehtoisesti kysyntäjoustoa eli yritykset saavat tukea siitä, että ne laittavat toimintonsa kiinni ainakin talven tai korkeimman kulutuksen ajaksi. Tämän myötä sähkön kokonaiskulutus ja hinta pienenisivät ja kyseiset toimijat eivät jää kriisioloissa tyhjän päälle. Samalla on huolehdittava työntekijöiden tehostetusta suojasta näissä tilanteissa.
Parlamentaarinen keskustelu on sovittu maanantaiksi.

Ville Skinnari

Juhlaa ja arkea

Lunta tulee ja joulu alkaa olla ovella. Sain hiihtokauden auki viime sunnuntaina Lahdessa. Ensilumen latu oli erinomaisessa kunnossa. Kohta saadaan lisää latua, hyvä niin, koska kysyntää riittää. Tähän viikkoon mahtuu paljon juhlaa ja arkea.

Viikko alkoi isäni Jouko Skinnarin muistorahaston avustustenjakotilaisuudella. Avustusta sai kuusi lahtelaista yhdistystä, minkä jokainen on hienolla työllään ansainnut. Joukkoon mahtui mielenterveys- ja nuorisopalveluiden tarjoajia sekä eri kulttuurialan tekijöitä. Muun muassa Painovoima ry vastaanotti avustuksen alueellisen kulttuurihyvinvointihankkeen esiselvitykseen ja käynnistämiseen. Kulttuuria ja taidetta hyvinvointiin – projekti on kulttuurin alueellinen kehittämishanke Päijät-Hämeessä vuosina 2023–2025. Isäni toive oli, että lahtelaista sosiaalialan ja kulttuurin kenttää ja yhdistyksiä tuetaan jaksamaan.

Maanantaina vierailin Lahden Kristillisessä oppilaitoksessa. Söimme maittavan itsenäisyyspäivän lounaan koulun ruokalassa, minkä jälkeen tapasin 8 ja 9-luokkalaisia oppilaita. Nuorilla oli monia hyviä kysymyksiä työstäni ministerinä ja kansanedustajana. Keskustelimme työni ohella myös Suomen ja nuorten tulevaisuudesta ja someturvallisuudesta.

Teerenpeli sai ansaitun palkinnon Päijät-Hämeen maakuntajuhlassa. Pyysinkien johdolla on syntynyt osaamista, jota viedään nyt jo eri puolille maailmaan. Eritysesti japanilaiset ovat ihastuneet lahtelaisiin tuotteisiin, myös lonkeroon. Eli Hartwallin lisäksi meiltä löytyy paljon osaamista panimokulttuurissa ja ruokapöytään. Lahdesta löytyy myös maajoukkuetason osaamista ruokakulttuurissa.

Lahden uudessa Gaudia lukiossa tapasin Suomen kokkimaajoukkueen, Culinary Team of Finland, joukkueen johtajan Katja Tuomaisen ja toiminnanjohtajan, lahtelaisen Jukka Turtan. Suomalainen puhdas ruoka ja tinkimätön ammattiylpeys on kokkimaajoukkueen vientivaltti, jota he haluavat viedä maailmalle. Heidän tehtävänään on myös viedä kouluihin positiivista sanomaa suomalaisesta ruuasta ja alan osaamisesta.

Itsenäisyyspäivänä puhuin Hämeenlinnassa maakunnallisessa lippujuhlassa. Illalla oli vuorossa Tasavallan Presidentin juhlavastaanotto. Arvokas tilaisuus järjestettiin nyt parin vuoden tauon jälkeen ja oli hienoa olla mukana.

Keskiviikkona Lahden markkinoilla puhutti erityisesti toimeentulo. Monessa kodissa on nyt vaikeuksia toimeentulon kanssa. Sähkön hinta, ruokakulut, lasten harrastamisen kustannukset. Näihin toimeentulon haasteisiin yritämme nyt vastata kaikin mahdollisin keinoin. Ensimmäinen joulukuuta oli historiallinen päivä maksuhäiriömerkinnöille; Suomen Asiakastiedon ylläpitämästä rekisteristä poistui lähes puolitoista miljoonaa merkintää. Merkintöjen poistumisen taustalla on uusi luottotietolaki, joka astui voimaan tämän kuun alussa. Lakimuutoksen myötä maksuhäiriömerkintä poistuu kuukauden kuluttua siitä, kun maksu on suoritettu. Tähän asti merkintä on Kilpailu- ja kuluttajaviraston mukaan pysynyt rekisterissä yleensä kahdesta kolmeen vuotta. Maksuhäiriömerkintöjen lyhentämisellä parannetaan taloudellisiin vaikeuksiin joutuneiden asemaa. Maksuhäiriömerkintä voi vaikeuttaa esimerkiksi vuokra-asunnon, vakuutuksen tai joissain tapauksissa jopa työpaikan saamista.

Ville Skinnari

Viimeinen uhri

Uskontotieteilijät ovat melko yksimielisiä siitä, että niin kauan kuin on ollut ihmisiä, on ollut uskontoja. Uskonnon harjoittamisella näyttää olleen yhteisöjen ja ihmislajin säilymisen kannalta suojeleva merkitys. Tietoisella ihmisolennolla on ollut aina myös tarve saada selittämättömille ilmiöille selitys. Ukkosen jyrinälle, sateettomalle kaudelle, onnettomuuksille tai hyvälle metsästysonnelle on ollut tarve löytää syy.

Usein selittämättömien tapahtumien taustalla on ajateltu olevan jokin henkiolento tai jumala. Ihmisellä on tarve tietää ja saada myös kokemus siitä, että asioihin voi vaikuttaa. Vihaiset jumalat on kannattanut lepyttää. Satoa, elämiä, aarteita jopa ihmisuhreja on kannettu alttareille, jotta jumalat olisivat suosiollisia ja antaisivat vastalahjansa. Myös juutalaiset uhrasivat. Jeesuksen vanhemmat toivat temppeliin vanhimman poikansa syntymän johdosta kaksi kyyhkystä uhriksi. Ylipapit teurastivat karitsan pääsiäisenä sovittaakseen kansan synnit.

Päivän vaihtoehtoisessa tekstissä Johannes kastajan ohi kävelee Jeesus. Johannes tokaisee seuraajilleen ”Katsokaa, Jumalan Karitsa” (Joh.1: 36). Jeesus oli Jumalan oma uhri. Jeesusta kutsutaan lunastajaksi sen vuoksi, että orja saatettiin ostaa eli lunastaa vapaaksi. Orjan hinta oli keskimäärin noin henkilöauton hinta. Jumala lunasti meidät syntymällä pojassaan itse tosi ihmiseksi ja uhraamalla itsensä ristillä. Näin sinun ja minun pelastamisen eli lunastuksen hinta on seimessä nukkuva Jeesus-lapsi.

Uhrikultin aika on ohi. Uhreja vaativa jumala on lepyttänyt itse itsensä. Meidän on hyväksyttävä se tosiasia, että emme voi uhrata tai tehdä mitään, edes vähän autella lepyttääksemme Jumalaa. Meidän kristittyjen ehkä suurin haaste on hyväksyä se, ettei jumalan tuomiota voi itse välttää. Jumala on kaikessa subjekti. Hän on kaiken itse tehnyt puolestamme. Katsokaa, Jumalan karitsa sinun ja minun syntien sovittaja, joulun lapsi nukkuu seimessä.

Janne Suomala

Hyvää 105-vuotispäivää Suomi!

Itsenäinen Suomi täyttää ensi viikolla 105 vuotta. Minulla päivän ohjelmaan sisältyy ensin juhlapuhe Kanta-Hämeen maakunnallisessa lipunnostotilaisuudessa Hämeenlinnassa, ja illalla osallistun Tasavallan presidentin juhlavastaanotolle. Koronavuosien jälkeen on erityisen arvokasta päästä juhlimaan itsenäisyyttä presidentinlinnaan.

Jos korona peruutti juhlat ja pysäytti koko maailman, on kulunut vuosi todistanut lisää historiallisia käänteitä. Päätös Natoon hakemisesta yhdessä Ruotsin kanssa muutti Suomen vuosikymmenien vanhaa ulko- ja turvallisuuspoliittista linjaa ja muutti suhdettamme itänaapuriin. Nyt yhteistyötä ja talouskasvua haetaan lännestä ja uusilta markkinoilta, kaukaakin. Myös yhteiskunnan huoltovarmuuden, kuten kriittisten raaka-aineiden saannin, kaupan sekä puolustuksen kannalta pohjoismaisten kumppanimaiden merkitys Suomelle on kasvanut.

Samalla emme ole unohtaneet omaa maanpuolustustamme.
Suomi on määrätietoisen kansainvälisen puolustusyhteistyön kautta sopinut lisäturvasta mahdollisten kriisien varalle, kehittänyt omaa iskukykyään ja modernisoinut varustelukykyään vastaamaan tämän päivän sodankäyntiin. Mutta kun mietimme veteraanejamme talvisodassa, tai nyt Ukrainassa sotaa urheasti taistelevia kansalaisia, korostuu silti yksi kansallinen ase ylitse muiden – maanpuolustustahto. Se on ollut ja on yhä puolustuksemme selkäranka, rohkeutta ja sitkeyttä valava voima, joka rakentuu yhteisöllisyyden ja merkityksellisyyden kokemuksen kautta.

Yhteiskunta, joka pitää kaikki mukana, on myös kriisinkestävämpi.

Yhdenvertaisuus on myös sitä, että kaikilla olisi mahdollisuus osallistua maanpuolustukseen joko armeijassa tai vapaaehtoisen maanpuolustustoiminnan kautta. Yhteiset kutsuntapäivät sekä nuorille naisille että miehille lisäisivät tasa-arvoa. Ne toimisivat myös hyvänä mahdollisuutena tarttua nuoren hyvinvointiin vaikuttaviin haasteisiin jo ennen palvelusta. Toisaalta vapaaehtoisen maanpuolustuskurssit tuovat perustaitoja, joita voi hyödyntää muulloinkin kuin sodan aikana. Suomalaisten kiinnostus vapaaehtoiseen maanpuolustustoimintaan kasvoi merkittävästi Ukrainan sodan alettua ja on hyvä, että lisämäärärahojen saatiin kansallisen puolustuksen kehittämisen lisäksi myös tähän.

Kova turvallisuuskin on lopulta hauras, jos yhteiskuntaa koossapitävä liima pettää. Suomalaisen yhteiskunnan perusta luotiin toisen maailmansodan jälkeen lujaksi ja nyt kriisien keskellä nojaamme yhä samoihin elementteihin: tasa-arvoon, koulutukseen ja demokratiaan. Ne tarjoavat meille perustan ja turvaverkon muutosten pyörteissä. Siksi työ sivistyksen ja tasavertaisuuden puolesta myös vaikeina aikoina on äärimmäisen tärkeää valtakunnallisesti ja myös paikallisesti, kuten Lahdessakin on viime aikoina nähty.

Ville Skinnari

Minkä värinen on adventti?

Kirkon alttari ja kirkkotekstiilit yllättävät joulun alla. Alttarin liinat ja papin stola ovat violetin värisiä. Se väri tuntuu olevan aivan vieras jouluiselle värimaailmalle. Kun katselee näyteikkunoita tai lehtien joulunalusjuttuja, niin kaikkialla nousee silmiin tontunpunainen, havunvihreä, juhlanvalkoinen, kulta ja hopean kimallus. Niistä syntyy kauniita asetelmia, ne luovat ihanan tunnelman. Ne värit tuovat juhlan.

Mutta kirkossa lähestytään joulua vähän eri kautta. On meneillään pieni paasto, hiljentymisen ja pidättelyn aika. Ei vielä kiirehditä juhlan tuoksinaan (vaikka toki välillä sitäkin tehdään, myönnän!). Kirkkovuodessa vasta valmistaudutaan ja tehdään tietä Kuninkaalle. Violetti väri kuvaa odottamista, pysähtymistä, katumusta. Joku jättää elämästään jotain turhaa pois, niin kuin suurena paastonaikana ennen pääsiäistä. Joku rauhoittuu adventtikynttilöiden eteen.

Vaikka joulua tekee mieli valmistella monin tavoin, niin kirkkosalin violetti väri kertoo yhdestä valmistautumisen tavasta: sydämen hiljentymisestä. Jeesuksen syntymäjuhla on tulossa. Hän syntyi pienenä lapsena talliin kesken veromatkan. Mitään ei ollut valmiina, mutta tallista löytyi eläinten seimi. Jos me emme ehdi tai tahdo laittaa paikkojen kuvalehtien kimalluskuntoon, niin Jeesus syntyy sittenkin. Sydämemme odottaa häntä ja hänen tuomaansa rauhaa ja armoa. Sitä maailmakin tarvitsee.

Riitta Särkiö