Yhteiskunnalle iso lasku koululaisten ja varusmiesten huonosta kunnosta

Me boomerit emme käyttäneet turvavöitä, hiihdimme kouluun 10 kilometriä, joimme vettä ojista ja olimme koko ajan ulkona leikkimässä, pelaamassa ja tietysti pahanteossa. Liike oli meille lääke. Lauri Tahko Pihkala järjesti meille hiihtoloman. Kolme kesäkuukautta kitkimme mummon rintamamiestilalla porkkanoita ja sokerijuurikkaita, sienestimme, keräsimme syksyllä perunat ja luistelimme nurmeksilla paljain päin tyttöjä kiusaamassa ja… Voi aikoja, voi tapoja!

Valitettava tilanne on tänään se, että selvien tilastojen valossa monen lapsen ja nuoren fyysinen toimintakyky on tasolla, joka haittaa ihan tavallisessa arjessa jaksamista, selviää Valtion liikuntaneuvoston julkistamista kouluikäisten Move-mittaustilastoista ja Puolustusvoimien järjestämistä varusmiesten kuntotesteistä. Kaikkien kasvattajien ja opettajien kannattaa todella tutustua näihin testituloksiin ja vetää niistä siiten johtopäätös. Että tarttiskos tehrä jotain?

Korutonta on kertoma. Fyysisen toimintakyvyn Move-mittaukset toteutetaan 5.- ja 8.-luokkalaisille oppilailla osana peruskoulujen liikuntaopetusta. Mittaustulokset koostuvat kuudesta osioista, jotka mittaavat kestävyyttä, nopeutta, voimaa, liikkuvuutta ja motorisia perustaitoja sekä havaintomotorisia taitoja. Valtakunnallisessa tiedonkeruussa raportoitiin viime syksynä (2022) yli 107000 oppilaan suoritukset.

Noin 40 prosentilla 5.- ja 8.-luokkalaista fyysinen kunto oli sillä tasolla, joka selvästi vaikeutti arkisten toimintojen suorittamista ja jaksamista. Erityisesti keskivartalon lihaskunto on heikentynyt
edellisvuosiin verrattaessa. Sama näkyi selvästi myös kestävyyskunnon kohdalla 8.-luokkalaisten kohdalla. Onneksi tehostetun liikunnan avulla 5.-luokkalaisten kohdalla tämä kestävyyskunnon lasku pysähtyi. Koululiikuntatuntien väheneminen näkyy myöhemmin ehkä parhaiten arvioitaessa varusmiehiemme kuntoa ja suorituskykyä. Ja tämä, jos mikä pistää päättäjät miettimään.
 Millaiset terveyskustannukset Suomen kansantaloudelle aiheutuvat nuorten liikkumattomuudesta, jos elintasosairaudet koko ajan lisääntyvät nuortemme keskuudessa?

Eräs helppo mitattava asia on painon vertailu. Varusmiesten paino vuonna 1993 oli keskimäärin 70,8 kg. KunnonKartta-tutkimuksen mukaan 24 vuotta myöhemmin vuonna 2017 suomalaisen 44-vuotiaan miehen keskipaino oli noin 88 kg. Heistä 73 % oli ylipainoisia ja 24 % lihavia. Vuonna 2021 varusmiesten keskipaino oli 78,7 kg. Nykytietoon perustuvan arvion mukaan 24 vuoden kuluttua vuonna 2045 suomalaisen 44-vuotiaan miehen keskipaino olisi uskomattomat 95 kg. Heistä olisi noin 88% ylipainoisia ja 60 % lihavia. Varusmiesten painon nousu selittyy osin koronavuosista, mutta ei kokonaan. Ne nuoret, jotka liikkuvat, liikkuvat erittäin paljon, kun taas ne, jotka eivät liiku, täyttävät sairaalamme keski-ikäisinä elintasosairaina.

Sitten se meidän Intin käyneiden vanha kunnon Cooperin testi vertailu. Vuonna 1992 varusmiehen Cooperin testin tulos oli keskimäärin 2632 metriä ja vuonna 2017 2402 metriä eli 9 % huonompi.
Varusmiesten kunnon heikkenemisestä voidaan vetää se vakava johtopäätös, että tämä vaikuttaa
koko maanpuolustuksemme suoritustasoa alentavasti. Rapakuntoiset lihavat pullamössönuoret eivät
selviä vaativissa rintamaoloissa, ellemme tartu toimeen suomalaisessa peruskoulussa. Liikuntatuntien lisääminen ja kuntoilun omakohtainen lisääminen urheiluseuroissa yhdessä pätevien valmentajien kanssa olisi ensimmäinen prioriteetti, joka pitäisi toteuttaa välittömästi.

Tällä hetkellä olemme rapakuntoisempia kuin koskaan ja tulemme maksamaan siitä hirveää hintaa.
UKK-instituutin tutkimuksen mukaan liikkumattomuus maksaa suomalaiselle yhteiskunnalle vuosittain vähintään 3,2 ja enimmillään 7,5 miljardin euron kulut.

Lopuksi eräs hyvinvointivaltion dystopia. Lääkärinhoito voidaan evätä sellaiselta yksilöltä, joka on
itse syyllistynyt sairauteensa. Olisivatko näitä tupakka, huumeet, alkoholi, liikalihavuus ja sadat muut. Pidä etelälahtelainen huoli, ettet joudu priorisoinnin kohteeksi lääkärissä parin vuoden kuluttua. Olemme omilla innovaatioillamme ruokkineet omaa mukavuudenhaluamme ja jättäytyneet yhteiskunnan kaikkivoipaisen huolenpidon varaan. Aika muuttuu, Eskoseni.

Juhani Melanen

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kolumnistin muut kolumnit

KOLUMNISTIT

Ilen Hajatelmat

Melastelua

Papin Palsta

Sporttinurkka

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Pääministeri Sanna Marin Lahdessa: Nyt teillä on mahdollisuus antaa tilinpäätös hallitukselle
Salpausselän kisat 100 vuotta: Yli tuhat vapaaehtoista mahdollistavat Salpausselän kisat
Pelicansin urheilutoimenjohtaja Janne Laukkanen: Nälkää on vielä jäljellä!
Nuoret yrittäjät perustivat yrityksen ja laajentavat toimintaansa Lahden alueelle
Eduskuntavaaliehdokas Tuija Saloranta: Ansiotulojen verotusta on vähitellen kevennettävä, jotta kulutusta saadaan kasvuun
Jorma Ratia: Tämä on puhtaasti noitavainoa muistuttava henkilökohtainen ajojahti
Marko Haavisto: Toivottavasti yhteiskeikasta muodostuu meille jokavuotinen perinne
Eduskuntavaaliehdokas Kari Kallio: Hyväksi koetut koulukäytännöt on unohdettu uudistustahdissa
Eduskuntavaaliehdokas Atte Savelainen: Suomessa valtion ydintehtävät tulee kirkastaa jokaiselle
Etelä-Lahden alueella S2-opetuksen määrä vaihtelee paljon
Eduskuntavaaliehdokas Milla Bruneau: Panostaisin Lahden seudun edunvalvontaan niin kansallisesti kuin kansainvälisesti
Eduskuntavaaliehdokas Pia Tyyskä: ”Meidän tulee uudistuksissa panostaa ihmisten palveluihin, kuten terveydenhuoltoon ja laadukkaaseen koulutukseen”
Osallisuuskoordinaattori Sanna Virta: Kaupunkilaiset kaipaavat uusia suoran vaikuttamisen tapoja
Eduskuntavaaliehdokas Emmi Lintonen: Suomi täytyy nostaa takaisin koulutuksen kärkimaaksi
Eduskuntavaaliehdokas Harri Pikkarainen: Nyt pitää tehdä kaikki, jotta sote-palveluissa riittää työvoimaa
Keijo Skipparin dokumenttielokuva taiteilija Olavi Lanusta kertoo ainutlaatuisen tarinan
Eduskuntavaaliehdokas Mira Nieminen: Suomessa tulee panostaa ihmisten arjen turvallisuuden vahvistamiseen
Vastaava kirjastonhoitaja Terhi Lehti: Esteettisesti kaunis kirjasto houkuttelee varmasti lisää asiakkaita
Huhtikuun eduskuntavaalit kiinnostavat lahtelaisia
Kirkkoherra Heikki Pelkonen: En etsi valtaa loistoa joululaulu on myös aito rukous
ARKISTO