”Aika entinen ei koskaan enää palaa,” pohtii vanha salakuljettaja Laitinen Junnun ikivihreässä, eikä vois olla enempää väärässä. Maailman ja erityisesti Suomen tila on millä mittareilla tahansa maailman eliittiä ja meidän osaamis- ja koulutustasostamme otetaan mallia maailmalla. Me suomalaiset säilytimme ja maksoimme itsenäisyydestämme kalliin hinnan viime sodissa ja säilytimme demokraattiset oikeudet ja sananvapautemme. Me sodan jälkeinen sukupolvi olemme aitiosta saanet seurata rakentaja-isiemme sinnikkyyttä puutteellisissa oloissa ja itse kyenneet kouluttamaan itsemme oppikoulun avulla yliopistoissa tai ammattikoulussa ammatteihin, joihin ennen sotia ei ollut köyhimmillä juuri mahdollisuutta.
Toki taivaallamme on mustia pisteitä, kuten ilmaston lämpeneminen, ydinsodan uhka ja alkuperäisluonnon häviäminen, muoviroskan hävittämisen vaikeus, nuorten parien lapsikato ja suuri lisääntyvä eläkeläisten määrä. Erääksi vaikeimmista jokapäiväisessä elämässä eteen tulleista ongelmista on digitalouden laajuus sekä kansalaistemme tietoturvat sadoissa erilaisissa ja huonosti toimivissa yrityksissä ja valtionhallinnon organisaatioissa. Tietojärjestelmien kehittämiseen on mennyt uskomattomat kuusi miljardia euroa, eivätkä ne kaikki läheskään ole vielä valmiita. Terveys Apottia on kehitetty kymmenen vuotta ja rahaa siihen on uponnut 1,8 miljardia! Uusin ydinvoimalamme Olkiluoto 3 on kohta 20 vuotta myöhässä ja avataan viimeisen tiedon mukaan vuonna 2021 keväällä.
Saamme nauttia monista eduista, jotka maailman monille maille ovat täyttä utopiaa. Puhdas vesi ja laajat kansallispuistomme tarjoavat meille kaikille sellaisia jokamiehen oikeuksia, että ulkomaisen maahanmuuttajan on sitä täysin vaikea tajuta, kuten poikien ja tyttöjen tasa-arvoa ja koulutusväyliä. Nämä hyvinvoinnin mukanaan tuomat hedelmät unohtuvat helposti, mutta esimerkiksi sairaalamaksujen kohtuudessa, yleisessä sosiaaliturvan ja asumistukien maksamisessa, olemme maailman eliittiä ja todellisia tasa-arvoisuuden ritareita maailman silmissä!
Vanhustemme hoitoa pyrimme kehittämään edelleen paremmaksi kaikki keinot punniten ja sellaiseksi muokaten, että se täyttää hoidon kaikki normit ja kunnioittaa vanhuksia yksilöinä. Olemme maailman ehdotonta huippua puunjalostusteollisuudessa, ajanvietepelien suunnittelussa ja jopa elektronisten pelien maailman huippua. Mutta lakkoilussa me olemme armottomia, kostonhaluisia ja valmiita mittaamaan mahdolliset palkankorotukset ulos pitkissä itsekkäissä työtaisteluissa. Voisimme olla tiennäyttäjinä väestönkasvun ehkäisemisessä ja ilmastotalkoissa, mutta Kekkosen sanoin, onko maallamme malttia rikastua? Olemme ylipainoisia, rehellisiä, ujoja, omaan napaan tuijottelijoita ja mököttäjiä, jotka kuitenkin heräävät, kun kansalliset edut sitä vaativat. Kuka helvetissä oiken hoitaa viimein sen soten?
Juhani Melanen