Melastelua

Minne katosivat Rinteen omaishoidon tukirahat?

Omaishoitoon suunnatut miljoonat eivät ole korvamerkittyjä muualla kuin poliitikkojen puheissa! Omaishoitajien uupuminen ja tuen puute ovat puhuttaneet suomalaisia jo vuosikausia. Jokainen
poliitikko tietää, kuinka tärkeä tämä asia on, koska se säästää yhteiskunnalle satoja miljoonia euroja selvää rahaa ja helpottaa koko vanhustenhoidon kenttää huomattavasti.

Edellinen hallitus kohdensi rahaa omaishoitoon vuonna 2016 50 miljoonaa euroa, 70 miljoonaa vuodelle 2017 ja kokonaista 95 miljoonaa euroa vuodelle 2018. Ihmettelyä on kuitenkin herättänyt se, että lukuisissa Suomen kunnissa tätä tukea ei ole yksinkertaisesti näkynyt, sillä se ei ole ”korvamerkittyä” ja on voinut kadota vaikka teiden kunnostukseen. Se on ollut könttäsumma, jota ei selkeästi ole rajattu erityisesti sosiaali- ja terveyspuolelle.

Viime vuonna myönnetyt 95 miljoonaa olisi pitänyt varata sekä omais- että perhehoidon kehittämiseen. Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan omaishoidon osuus tästä potista olisi noin 70 miljoonaa. Omaishoidon lainsäädäntöä koskevaa lainsäädäntöä on vahvistettu merkittävästi viime hallituskaudella. Näiden rahojen kulkua on seurattu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toimesta ja siellä on havaittu, että omaishoidon rahat kohdistuvat huonosti sinne, minne niiden pitäisi!

Vuonna 2016-2018 kunnat saivat omaishoidon kehittämiseen kaikkiaan 300 miljoona euroa. Puolet kunnista vastasi, että määrärahalla ei ollut vaikutusta tai sitä ei edes ohjattu omaishoitoon. Uskomattominta tässä oli se, että kaikki kunnat eivät edes tienneet lisärahoituksesta! Kyselyynkin vastasi vain 105 kuntaa. Tämä toiminta on selvästi lain vastaista ja siihen olisi puututtava välittömästi kovin ottein. Kuntien liian laaja itsehallinto antaa tähän kiertämiseen mahdollisuuden, joka pitäisi tukkia heti.

Koko omaishoito on karkaamassa Rinteen hallituksen käsistä. Suomalaiset sinnikkäät omaishoitajat joutuvat työskentelemään hyvin erilaisissa olosuhteissa. Jokainen omaishoitotilanne on erilainen sisällön, keston ja rasittavuuden suhteen. Tämä tiedetään hyvin, mutta mitään konkreetista asian suhteen ei tehdä. Vain hieman yli 10 prosenttia kaikista omaishoitotilanteista ovat lakisääteisen omaishoidon tuen piirissä. Omaishoitosopimuksia oli Suomessa vuonna 2017 46 132 kpl. Kentällä on erittäin ongelmallisia tilanteita, koska omaishoitotilanne saattaa tulla yhtäkkiä työssä oleville lapsille. Erityisessä paineessa ja taloudellisessa hädässä ovat monet vammaisia lapsia hoitavat vanhemmat, joilta puuttuu tarvittava taloudellinen apu miltei kokonaan.

Suomessa arvioidaan olevan eri selvitysten mukaan yli miljoona läheishoitajaa, jotka auttavat omaisiaan varsin säännöllisesti. Suomessa omaishoitotilanteita on eri arvioiden mukaan 350 000 tapausta, joista 60 000 ovat sitovia ja vaativia tilanteita, joiden laiminlyönnit katsotaan ja luetaan rangaistaviksi. Tästä huolimatta Rinne ei ole puuttunut asiaan millään tavalla ja tämä tärkeä asia kuitataan vain parilla sivulla budjetissa. Suomalaiset eivät ole valittajia ja usein tukea haetaankin liian myöhään, jolloin omaishoitaja joutuu liian raskaaseen hoitovastuuseen eikä enää selviä tilanteesta. Tällöin huoltovastuu siirtyy yhteiskunnalle ja maksa jopa kolme kertaa enemmän kuin tehokkaasti tuettu omaishoito.

Tätä kannattaisi nyt miettiä Rinteen leirissä kuumeisesti, ettei koko omaishoitajajärjestelmä kaadu tämän hallituksen välinpitämättömyyteen.

Juhani Melanen

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kolumnistin muut kolumnit

KOLUMNISTIT

Ilen Hajatelmat

Melastelua

Mika Kari

Papin Palsta

Sporttinurkka

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Toiminnanohjaaja Lasse Perttola: Metsäkauriit viihtyvät Launeella, koska siellä on turvallista
Projektipäällikkö Janne Wikström: Porvoonjoentie siirtyy Patomäen tunnelin päälle elokuussa
Hallituksen puheenjohtaja Vesa Koski: ”Juhannus olisi jo mahdollista viettää saneeratussa kodissa”
Ylitarkastaja Mimmi Kaskenpää: ”Palotutkinnan ja onnettomuusselosteen valmistuttua laitoksen toimintaa sekä ennalta varautumista on tarpeen tarkastella”
Fysioterapeutti Rosa Hemming: Liiku, niin jaksat paremmin!
Ikääntyvä kansa tarvitsee itsekkyyttä ja rohkeutta, erityisesti naiset
Helsingintie aukeaa jo kesäkuussa
Eteläinen kehätie valmistuu: Mitä hyötyä Lahdelle 70 miljoonan euron sijoituksella?
Matematiikan lehtorit Sari Hautala ja Annika Kinnunen: ”Olemme aivan liekeissä, kun pääsemme uuteen monitoimitaloon”
Rehtori Matti Tuovinen: ”Erityisoppilas voi opiskella Sylvia-koulussa turvallisessa maaseutumaisessa kaupunkiympäristössä”
Omalähiö jää tauolle – seuraava lehti ilmestyy 15.5.
Ylikonstaapeli Ari Pinomäki: Maakuntarajan sulku on suomalaisten viranomaisten yhteistyökyvyn testi
Luokanopettaja Tytti Heikkinen: Positiivinen palaute on tärkeää sekä työkaverille että oppilaalle
Koronavirus siirsi Sylvia-kodin juhlia tuonnemmaksi
Hennalan upseerikerholla juhlittiin talvisodan 80-vuotismuistojuhlaa
Järjestyksenvalvoja Osmo Ruhanen: Kalenteriin merkittiin ensimmäiseksi pelipäivät ja sen jälkeen suunniteltiin muuta elämää
Käsikirjoittaja Timo Taulo: Jokaisella Hennalassa asuvalla ihmisellä oli suuri huoli tulevaisuudestaan syksyllä 1944
Työllisyysasian päällikkö Sami Kuikka: Ohjaamon kautta moni lahtelainen nuori löytää työtä
Käyttöpäällikkö Pasi Heinonen: Yhden suurjännitepylvään romahtaminen ei vaikuta sähkönjakeluun
Avantouimari Siviä Kähkönen: Avantouinti virkistää kehoa ja mieltä
ARKISTO