Minne katosivat Rinteen omaishoidon tukirahat?

Omaishoitoon suunnatut miljoonat eivät ole korvamerkittyjä muualla kuin poliitikkojen puheissa! Omaishoitajien uupuminen ja tuen puute ovat puhuttaneet suomalaisia jo vuosikausia. Jokainen
poliitikko tietää, kuinka tärkeä tämä asia on, koska se säästää yhteiskunnalle satoja miljoonia euroja selvää rahaa ja helpottaa koko vanhustenhoidon kenttää huomattavasti.

Edellinen hallitus kohdensi rahaa omaishoitoon vuonna 2016 50 miljoonaa euroa, 70 miljoonaa vuodelle 2017 ja kokonaista 95 miljoonaa euroa vuodelle 2018. Ihmettelyä on kuitenkin herättänyt se, että lukuisissa Suomen kunnissa tätä tukea ei ole yksinkertaisesti näkynyt, sillä se ei ole ”korvamerkittyä” ja on voinut kadota vaikka teiden kunnostukseen. Se on ollut könttäsumma, jota ei selkeästi ole rajattu erityisesti sosiaali- ja terveyspuolelle.

Viime vuonna myönnetyt 95 miljoonaa olisi pitänyt varata sekä omais- että perhehoidon kehittämiseen. Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan omaishoidon osuus tästä potista olisi noin 70 miljoonaa. Omaishoidon lainsäädäntöä koskevaa lainsäädäntöä on vahvistettu merkittävästi viime hallituskaudella. Näiden rahojen kulkua on seurattu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toimesta ja siellä on havaittu, että omaishoidon rahat kohdistuvat huonosti sinne, minne niiden pitäisi!

Vuonna 2016-2018 kunnat saivat omaishoidon kehittämiseen kaikkiaan 300 miljoona euroa. Puolet kunnista vastasi, että määrärahalla ei ollut vaikutusta tai sitä ei edes ohjattu omaishoitoon. Uskomattominta tässä oli se, että kaikki kunnat eivät edes tienneet lisärahoituksesta! Kyselyynkin vastasi vain 105 kuntaa. Tämä toiminta on selvästi lain vastaista ja siihen olisi puututtava välittömästi kovin ottein. Kuntien liian laaja itsehallinto antaa tähän kiertämiseen mahdollisuuden, joka pitäisi tukkia heti.

Koko omaishoito on karkaamassa Rinteen hallituksen käsistä. Suomalaiset sinnikkäät omaishoitajat joutuvat työskentelemään hyvin erilaisissa olosuhteissa. Jokainen omaishoitotilanne on erilainen sisällön, keston ja rasittavuuden suhteen. Tämä tiedetään hyvin, mutta mitään konkreetista asian suhteen ei tehdä. Vain hieman yli 10 prosenttia kaikista omaishoitotilanteista ovat lakisääteisen omaishoidon tuen piirissä. Omaishoitosopimuksia oli Suomessa vuonna 2017 46 132 kpl. Kentällä on erittäin ongelmallisia tilanteita, koska omaishoitotilanne saattaa tulla yhtäkkiä työssä oleville lapsille. Erityisessä paineessa ja taloudellisessa hädässä ovat monet vammaisia lapsia hoitavat vanhemmat, joilta puuttuu tarvittava taloudellinen apu miltei kokonaan.

Suomessa arvioidaan olevan eri selvitysten mukaan yli miljoona läheishoitajaa, jotka auttavat omaisiaan varsin säännöllisesti. Suomessa omaishoitotilanteita on eri arvioiden mukaan 350 000 tapausta, joista 60 000 ovat sitovia ja vaativia tilanteita, joiden laiminlyönnit katsotaan ja luetaan rangaistaviksi. Tästä huolimatta Rinne ei ole puuttunut asiaan millään tavalla ja tämä tärkeä asia kuitataan vain parilla sivulla budjetissa. Suomalaiset eivät ole valittajia ja usein tukea haetaankin liian myöhään, jolloin omaishoitaja joutuu liian raskaaseen hoitovastuuseen eikä enää selviä tilanteesta. Tällöin huoltovastuu siirtyy yhteiskunnalle ja maksa jopa kolme kertaa enemmän kuin tehokkaasti tuettu omaishoito.

Tätä kannattaisi nyt miettiä Rinteen leirissä kuumeisesti, ettei koko omaishoitajajärjestelmä kaadu tämän hallituksen välinpitämättömyyteen.

Juhani Melanen

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kolumnistin muut kolumnit

KOLUMNISTIT

Melastelua

Papin Palsta

Rainen Sananen

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Satu Jaatinen: On tärkeää, että hyvinvointialueet ymmärtävät riskit, jotka liittyvät ulkoistuksiin
Lassi Leivo: Pendelöintipysäköintioikeus tukisi joukkoliikenteen käyttö
Juha-Pekka Forsman: Aluevaltuustot eivät tarvitse enää lisää ohjausta valtion taholta
Olavi ”Olli” Kopo: Ympäristökaupungin maine kärsii, jos asfaltoitu rullahiihtorata rakennetaan Salpausselälle
Laulaja Maria Byman: Musiikissa tunne on työkalu, eikä yleisölle saa itkeä ahdistustaan
Kirkkoherra Heikki Pelkonen: Kaipuu rauhaan ja rakkauteen ovat läsnä ihmisissä jouluna
Erilaisista addiktioista kärsivien läheiset saavat keskusteluapua Al-Anon -ryhmästä
Jukka Ihalainen: On tärkeää olla toiselle enkeli arjessa
Puheenjohtaja Reijo Salonen: Kaupunkilaiset pääsevät vaikuttamaan kumppanuuspöytien kautta
Kirjailija Sirpa Kähkönen: Finlandia-palkinnon myötä olen saanut paljon uusia lukijoita
Joululaulut yhdistävät ihmisiä yhä edelleen
Projektipäällikkö Markku Silvenius: Etelä-Lahti sai uuden frisbeegolfradan OSBU-hankkeen avulla
Toimitilajohtaja Jouni Arola: Kaupunki on yrittänyt myydä Launeen päiväkotia
Kitaristi Pasi Vanhatalo: Perinteinen rockmeininki toimii aina
Vastaava kirjastonhoitaja Jenni Laine: Launeen kirjastosta voi olla ylpeä ja nyt on syytä juhlaan
Laulaja-lauluntekijä Jarkko Felin: Henkka & Kivimutka -elokuvan myötä innostus musiikin säveltämiseen lisääntyi
Launeen kirjaston puolesta kerätään nimiä adressiin
Palveluohjaaja Helmi Keränen: Yhä nuoremmat käyttävät sähkötupakkaa Lahdessa
Toimittaja Maxim Fedorov: Viihteen avulla voi unohtaa sodan kauheudet Ukrainassa
Asukasaktiivi Katriina Pynnönen: Näkkimistön alueella aiotaan kaataa lasten leikkimetsä
ARKISTO