Urheilutermeillä kuvattuna kulunut viikko on ollut hikinen ja melkein on menty hapoille. Alkuviikosta hallitus neuvotteli ensi vuoden talousarvioesityksestä, joka julkistettiin keskiviikkona. Heti talousarvioesityksen tiedotustilaisuuden jälkeen osallistuin etäyhteyksien avulla suomalais-ruotsalais-norjalais -kokoonpanolla järjestettyyn kauppaseminaariin, jossa pidin puheenvuoron ruotsalaisen talousvaikuttaja Jacob Wallenbergin jälkeen. Seminaarin kielenä oli ruotsi ja täytyy tunnustaa, että vähän jännitti oman puheenvuoron pitäminen toisella kotimaisella, kun mukana oli myös Norjankin kauppaministeri Ruotsin lisäksi. Eri murteita riittää muissakin kielissä kuin suomen kielessä. Meillä Pohjoismailla on vahva yhteinen tahto tehdä yhdessä digitalisaatiota, vihreää siirtymää ja vientiä. Yhdessä olemme maailmassa merkittävä talous ja toimija.
Hallituksen ensi vuoden talousarvioesitystä on kuvattu sanalla elvyttävä. Sen tavoitteena on rakentaa tie koronakriisin jälkeiseen aikaan ja luoda edellytyksiä hyvinvointiyhteiskunnan, talouden ja työllisyyden toipumiselle. Talousarvioesitys sisältää kuntatalouteen ja kuntien peruspalveluihin merkittävän 1,45 miljardin euron tukipaketin. Koronavirus on vaikuttanut kuntien taloudelliseen tilanteeseen merkittävästi muun muassa alentuneiden verotulojen kautta. Kun tämä yhdistetään usean kunnan jo aiemmin vaikeutuneeseen taloustilanteeseen, on monille kunnille aiheutunut suuria haasteita, joihin tukipaketti tuo helpotuksia. Näin se on myös Lahdessa.
Lisäksi vuoden 2021 talousarvioesityksessä kuntatalouteen kohdentuu merkittäviä uudistuksia, jotka liittyvät muun muassa oppivelvollisuuden laajentamiseen ja hoivahenkilöstön sitovaan vähimmäishenkilöstömitoitukseen. Uudistusten vaikutus kuntien talouteen nousee monissa tehtävissä asteittain. Esimerkiksi hoivahenkilöstön sitovan vähimmäismitoituksen vaikutus vuonna 2021 on 53 miljoonaa ja nousee 266 miljoonaan euroon vuoteen 2024 mennessä.
Hyviä uutisia kuntapuolelle on myös Kestävä matkailu 2030 -ohjelman käynnistäminen. Ohjelmakokonaisuus valmistellaan yhdessä matkailualan, teollisuuden, alueellisten toimijoiden sekä työ – ja elinkeinoministeriön kanssa. Sen keskiössä ovat ilmasto- ja luontokestävyys, saavutettavuus, ympärivuotisuus ja kilpailukyky. Matkailu on Suomen kasvuala ja sen merkitys työllisyydessä tulee jälleen kasvamaan koronakriisin jälkeen. Kotimaan suosituimpien matkailukohteiden ongelmana (Lappi, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu) on ollut ja on edelleen saavutettavuus. Keskeistä ja on juna- ja lentoyhteyksien kestävä kehittäminen sekä raideyhteyksien parantaminen. Ohjelman puitteissa laaditaan lentoliikenteeseen jokaisen lentoaseman toiminta-alueelle oma liikenneohjelma yhdessä alueen teollisuuden, matkailun ja elinkeinoelämän kanssa. Lisäksi kehitetään rohkeasti sähköistä lentoliikennettä tavoitteena pilottien käynnistäminen vuoteen 2025 mennessä.
Jacob Wallenberg lopetti puheenvuoronsa toteamalla, että koronapandemia on korostanut kahta asiaa, joista ruotsalaisilla olisi paljon opittavaa. Ensimmäinen on suomalainen sisu ja toinen on suomalaisten kyky pysyä vahvana silloinkin, kun on vaikeaa. Pidetään myös me nämä kansallisominaisuutemme mielessä, kun suuntaamme kulkua ja polkua ulos koronakriisistä.
Ville Skinnari