Ville Skinnari

Perustuslaillisuus ei ole mielipidekysymys

Sosiaali- ja terveysuudistuksen viimeisimmät tapahtumat ja ulostulot ovat herättäneet hämmennystä ja syystä. Pääministeri kertoi sunnuntaina selvittäneensä peruslakivaliokunnan selkeästi kirjaamaa notifiointiasiaa (epäselvyys siitä onko toiminta halutussa mallissa taloudellista vai ei-taloudellista) EU – komission suuntaan ja saaneensa vastauksia. Näin tätä prosessia ei hoideta.

Perustuslakivaliokunta on selkeästi ilmaissut näkemyksensä kokonaisuudesta ja tätä näkemystä tulee eduskunnan ja myös maan hallituksen kunnioittaa. Sosiaali- ja terveysuudistuksen perustuslaillisuus ei ole mielipidekysymys, vaikka pääministeri Sipilä näyttää niin uskovan – se on oikeudellinen kysymys. Perustuslakivaliokunta edellytti lausunnossaan yksiselitteisesti ja yksimielisesti, että sote-lakipaketille on joko hankittava oikeusvarmuus ilmoittamalla se komissiolle artiklan SEUT 108(3) mukaisesti tai vaihtoehtoisesti on lykättävä valinnanvapauden voimaantuloa, kunnes oikeusvarmuus löytyy. Tämä on selvästi luonteeltaan oikeudellinen kysymys. Perustuslakivaliokunnan lausuntoa tulee noudattaa. Näin se yksinkertaisesti sanottuna on ja pitää olla.

Perustuslainmukaisuus ei ole mielipidekysymys tai poliittinen kysymys. Suomen valtiosääntö on vahvistettu perustuslaissa. Se on koko järjestelmämme perusta. Hallituspuolueiden nyt nähty uhkapeli lainsäädännön perustuslaillisuudella ei ole kunniaksi poliittiselle järjestelmälle. Perustuslaki on olemassa suomalaisia varten, turvaamassa kansalaisten perusoikeuksia. Sitä ei voi sivuuttaa, oli kuka tahansa hallitusvastuussa ja pääministerinä.

Olemme nyt kolme kertaa (2017, 2018, 2019) perustuslakivaliokunnassa lausuneet SOTE – ja maakuntakokonaisuudesta. Miksi esittämiämme muutostarpeita ei ole tehty? Asiat olisi voitu korjata jo moneen kertaan, jos olisi ollut poliittista tahtoa. Sitä ei ole ollut. Sen sijaan on pidetty jääräpäisesti kiinni omista ja niiden edunsaajien tavoitteista, jotka esimerkiksi markkinamallia eli ns. valinnanvapautta ovat ajaneet. Huolimatta siitä, että asiantuntijat toisensa perää ovat todenneet hallituksen esittämän kokonaisuuden itse asiassa mm. nostavan kustannuksia ja vaarantavan jo nyt toimivia palvelukokonaisuuksia.

Terveyden – ja hyvinvointilaitoksenlaskelmat osoittavat (THL), että Päijät-Hämeen palvelutarve on 7% maan keskiarvoa suurempi johtuen ikärakenteesta ja sairastavuudesta. Valtiovarainministeriö on omissa laskelmissaan todennut, että Päijät-Häme tuottaa palvelut 40 miljoonaan euroa edullisemmin kuin palvelutarve edellyttäisi. Olemme pyytäneet THL:n asiantuntijoita mukaan Päijät-Hämeen sosiaali – ja terveysalan kehittämiseen, jotta saamme varmasti puolueetonta tietoa päätöksentekijöille.

Ja missä meidän todelliset ongelmat ovat esimerkiksi Lahdessa? Kotihoidon saatavuudessa (Suomen tiukimmat kriteerit), omaishoidossa (valtion antama rahoitus ohjattiin kunnasta muualle) ja perusterveydenhuollon toimivuudessa (jonotusaika edelleen jopa 20-30 päivää) lasten ja nuorten mielenterveystyötä unohtamatta. Näitä asioita ei voi tehdä ilman lisäeuroja. Toki samalla pitää huolehtia siitä, että omat prosessit ovat entistä tehokkaampia ja että johtaminen toimisi kuten pitäisi.

Suomi käyttää SOTE-sektoriin vähiten rahaa Pohjoismaista suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT). Luku oli ennen 9,5 % – nyt se on 9,2% BKT:sta. Eli olemme laskeneet SOTE-menoja huolimatta palvelutarpeen voimakkaasta kasvusta. Se ei voi olla näkymättä palveluiden laadussa ja saatavuudessa. Hallituksen esittämä rahoitusmalli pudottaisi Suomen SOTE – kustannukset 8,5 % BKT:sta. Se on jo vajoamista Itä-Euroopan tasolle. Siksi on tärkeää, että muutos Suomen suunnalle alkaa 14.4., kun järjestetään eduskuntavaalit.

Ville Skinnari

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kolumnistin muut kolumnit

KOLUMNISTIT

Ilen Hajatelmat

Melastelua

Mika Kari

Papin Palsta

Sporttinurkka

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Kuuba – Menneen ajan rappioromantiikkaa
Ohjaaja Väinö Weckström: Loistavaa, että elokuva herätti kiinnostusta näin paljon jo koekuvausten yhteydessä
Projektipäällikkö Janne Wikström: Liipolan tunnelin tekniset järjestelmät on rakennettu kesään mennessä
Kitaristi Mika Jokinen: Lättähatun paluu on monipuolinen ja viihdyttävä levy
Isännöitsijä Eero Vesanen: Luhtikadun palaneen kerrostalon saneeraus valmistunee toukokuun lopulla
Johanna Ruuhijärvi: Keskustelutilaisuus Kerinkallion päiväkodin kohtalosta olisi pitänyt järjestää jo 1½ vuotta sitten
Piispa Seppo Häkkinen: Launeen seurakunnalla on mahdollisuus kasvaa myös tulevaisuudessa
Miestenpiiriaktiivi Reijo Salonen: Tarinat moottoripyöristä lumosivat kaikki kuulijat
Etelä-Lahdessa riittää kaavoituskohteita
Ikääntyneiden asiakasohjaus Siiri muutti Lahden palvelutorille
Kinkkutemppu järjestettiin neljännen kerran
Tutkimuspäällikkö Hannu Takala: Tuskin Hennalan alueella tehdään enää arkeologisia kaivauksia
Kirjastopalvelujohtaja Salla Palmi-Felin: Lukuinnon sytyttäminen on tärkeämpää kuin se, mitä luetaan
Vuonna 2020 Omalähiötä ei enää jaeta mainoskieltoluukkuihin
Lahden turvakodin johtaja Marjo Taipale: Yksikään turvakotijakso ei ole turha
Kaupunginarkkitehti Anne Karvinen-Jussilainen: Orvokkitien päähän parkkipaikka ulkoilijoille
Rehtori Esko Taipale: Launeen monitoimitalo Lähteessä oppimisympäristöt ovat täysin erilaiset kuin parakeissa
Media-ohjaaja Marita Nuto: Haluamme kehittää Liipolassa maahanmuuttajien kirjastopalveluja
Evakkolapsi Eila Jokinen: Kaikki evakkolapset muistavat Lottien maittavan kauravellin
Toimitusjohtaja Pekka Mäki-Reinikka: Kaurabuumi alkoi jo vuonna 2010 ja se jatkuu yhä
ARKISTO