Paimen?

Paimen sana on nykyään kovin vähän käytössä. Tai ainakin sen alkuperäisessä tarkoituksessa, jolloin puhutaan esimerkiksi lehmien paimentamisesta. Lapsena ensimmäisen kerran näin sähköpaimenen. Sellaiseen laitteeseen tutustuin pikkuserkun maatilalla 1970-luvulla: se oli aitauksen raja-aitana oleva sähköistetty lanka. Se täräytti sähköiskun aitauksesta poispyrkivään lehmään. Mahtaako sellaisia olla vielä?

Paimenuutta toki tarvitaan nykyäänkin, se on vain kovin erilaista. Arjen ammateista tulee mieleen esimerkiksi opettajat. Ajattelen heitä eräänlaisiksi paimeniksi, kun he auttavat oppilaita, paimentavat tiedonkäsittelyssä vaikkapa välttämään pahimpia huijauksia. He opettavat siis kriittistä lähteiden käyttöä ja lukutaitoa. Se on hyvin tarpeellista.

Ensi sunnuntain nimi on Hyvän paimenen sunnuntai. Silloin puhutaan Jeesuksesta meidän ihmisten paimenena. Evankeliumitekstissä Jeesus sanoo itsestään: ”Olen hyvä paimen”. Se tarkoittaa, että hän lunasti ikivanhat lupaukset antamalla voiton epäonnistumisesta, sairaudesta, kärsimyksestä ja kuolemasta. Hän antoi valtuudet kahdelletoista ensimmäiselle opetuslapsipaimenelle opettaa ja parantaa, jotta Jumalan valtakunta leviäisi koko maailmaan. Jumala lähetti Jeesuksen paimeneksi, siis kaitsijaksi ja huolehtijaksi, sellaiseksi, joka näkee laumansa jokaisen yksilön ja huolehtii heistä. Sinusta ja minusta. Hyvän paimenen laumaan on turvallista kuulua. Jokaista siihen kutsutaan!

Rukous: Kiitos Hyvästä Paimenesta. Taivaan Isä, anna meidän kuulla hänen äänensä. Jos lähdemme omille teillemme, johdata meidät takaisin hänen luokseen. Aamen.


Pastori Kati Saukkonen

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kolumnistin muut kolumnit

KOLUMNISTIT

Papin Palsta

Rainen Sananen

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Kirsikkapuistosta tuli lahtelaisten kevään juhlapaikka
Omalähiö muutti uusiin tiloihin – Lähes 50 vuotta vanhat juuret kulkivat mukana
Lahden musiikkiopistoon alkaa uusi musiikkiteatterikoulutus lapsille ja nuorille
Tyhjä kalenteri ei toteutunut – Matti Röngän eläkepäivät täyttyivät tekemisestä
Katusovittelu auttaa nuoria Lahdessa – Riitoihin puututaan nopeasti
Uusi palloiluhalli nousemassa Nikkilään – “lapsille ja nuorille lisää liikkumisen paikkoja”
Patomäen kentät valmiina käyttöön – uusi aitaus viimeistelee kokonaisuuden
Darts, jamit ja stand up – Ravintola Cheri houkuttelee lahtelaisia monipuolisella viihdetarjonnalla
Korpiklaanin Jonne Järvelä: Omaa tietä maailman lavoille
Raamattu avautuu lukijalleen – Jukka Norvanto kannustaa tarttumaan kirjaan rohkeasti
Mankeli-pyörät palaavat Lahden katukuvaan – kausi alkaa huhtikuussa
Uusi päiväkoti avaa ovensa Kaarikadulla elokuussa
Lähikirjasto katosi, mutta kirjat liikkuvat – Etelä-Lahdessa käyttö kääntyi kasvuun
Lahdessa vuokrataan kymmeniä tontteja vuodessa – vuokratuloilla suuri merkitys kaupungille
Luontoa, historiaa ja lukemisen iloa – Anni Kytömäki kertoo kirjoistaan Lahden pääkirjastossa
Tapparakadun linja-autoliikenne hiljenee kesäkuussa – vuorot siirtyvät vilkkaammille reiteille
Samae Koskinen tuo kasvutarinansa Renkomäkeen – “Jos kirja auttaa yhtä ihmistä, se riittää”
Teknologia ei enää myy vaan käyttäjäkokemus
Starkin pääkonttori purettiin – tilalle suunnitteilla asumista vanhuksille ja erityisryhmille
Renkomäen seurakuntakoti täyttää 30 vuotta – paikallinen olohuone yhdistää vanhaa ja uutta
ARKISTO