Paimen?

Paimen sana on nykyään kovin vähän käytössä. Tai ainakin sen alkuperäisessä tarkoituksessa, jolloin puhutaan esimerkiksi lehmien paimentamisesta. Lapsena ensimmäisen kerran näin sähköpaimenen. Sellaiseen laitteeseen tutustuin pikkuserkun maatilalla 1970-luvulla: se oli aitauksen raja-aitana oleva sähköistetty lanka. Se täräytti sähköiskun aitauksesta poispyrkivään lehmään. Mahtaako sellaisia olla vielä?

Paimenuutta toki tarvitaan nykyäänkin, se on vain kovin erilaista. Arjen ammateista tulee mieleen esimerkiksi opettajat. Ajattelen heitä eräänlaisiksi paimeniksi, kun he auttavat oppilaita, paimentavat tiedonkäsittelyssä vaikkapa välttämään pahimpia huijauksia. He opettavat siis kriittistä lähteiden käyttöä ja lukutaitoa. Se on hyvin tarpeellista.

Ensi sunnuntain nimi on Hyvän paimenen sunnuntai. Silloin puhutaan Jeesuksesta meidän ihmisten paimenena. Evankeliumitekstissä Jeesus sanoo itsestään: ”Olen hyvä paimen”. Se tarkoittaa, että hän lunasti ikivanhat lupaukset antamalla voiton epäonnistumisesta, sairaudesta, kärsimyksestä ja kuolemasta. Hän antoi valtuudet kahdelletoista ensimmäiselle opetuslapsipaimenelle opettaa ja parantaa, jotta Jumalan valtakunta leviäisi koko maailmaan. Jumala lähetti Jeesuksen paimeneksi, siis kaitsijaksi ja huolehtijaksi, sellaiseksi, joka näkee laumansa jokaisen yksilön ja huolehtii heistä. Sinusta ja minusta. Hyvän paimenen laumaan on turvallista kuulua. Jokaista siihen kutsutaan!

Rukous: Kiitos Hyvästä Paimenesta. Taivaan Isä, anna meidän kuulla hänen äänensä. Jos lähdemme omille teillemme, johdata meidät takaisin hänen luokseen. Aamen.


Pastori Kati Saukkonen

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kolumnistin muut kolumnit

KOLUMNISTIT

Elämää Etelä-Lahdessa

Papin Palsta

Rainen Sananen

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Saksalan syystapahtumassa tehtiin tehtäviä, arvattiin ja vaikutettiin uimahallin puolesta
Ministeri Lulu Ranne: Suomalainen tarvitsee autoaan – romutuspalkkio vauhdittaa autokannan uudistumista
Launeen seurakunnan miestenillassa puhuttiin kutsumuksesta, lastensuojelusta ja välittämisestä
Veijo Vierumäki on tehnyt yli 20 vuotta vapaaehtoistyötä – ”Muita auttamalla on saanut myös itse paljon”
Omalähiö ei ilmesty perjantaina 28.8.
Eriväriset bussit ovat herättäneet huomiota Lahdessa – taustalla vuoden 2025 keskeytetyt hankinnat
Kumppanuuspöydät pääsevät vielä vaikuttamaan aluepalveluohjelmaan
Jyrki Linnankivi löysi uuden suunnan teologiasta – ”Rock vei maailmalle, opinnot opettivat ymmärtämään maailmaa”
Maailmaa vuosikymmeniä kiertänyt Petri Saraste arvostaa nyt Lahden kesää ja arjen pieniä iloja
Lähteen koulu luopuu avotiloista – ”Tilat alkoivat ohjata pedagogiikkaa”
Ukkoskuuro siirsi perinteisen lauluillan kirkon suojiin
Nikkilä sai pitkään toivotun bussivuoron – ”Vihdoinkin meidän äänemme on kuultu”
Uudet lähijunat saapuvat Lahteen loppukesällä – esteettömyys ja matkustusmukavuus paranevat
Lasten valitsema Mini-Lahti uudistaa Launeen liikennekaupungin
Taina Heininen-Reimi haluaa kehittää Renkomäkeä yhdessä asukkaiden kanssa
Vaahterakatu 4 täytti 50 vuotta – “Täältä ei lähdetä pois kuin Levolle”
Kirsikkapuistosta tuli lahtelaisten kevään juhlapaikka
Omalähiö muutti uusiin tiloihin – Lähes 50 vuotta vanhat juuret kulkivat mukana
Lahden musiikkiopistoon alkaa uusi musiikkiteatterikoulutus lapsille ja nuorille
Tyhjä kalenteri ei toteutunut – Matti Röngän eläkepäivät täyttyivät tekemisestä
ARKISTO