Suomi teki historiallisen päätöksen

Tiistaina puhuin Vaasassa noin tuhat osallistujaa keräävän Kunnallisjohdon seminaarissa. Kertasin historiallisen Nato – päätöksen merkityksen ja sisällön. Eduskunta teki historiallisen Nato – päätöksen äänin 188-8. Suomen tie Natoon kulkee yhtä matkaa ja yhtäaikaisesti Ruotsin kanssa. Tämä on tärkeää. Pidimme Ruotsin kanssa tiiviisti yhteyttä koko alkukevään, mikä edesauttoi yhteisen linjan löytymistä. Pohdimme aidosti eri vaihtoehtoja, mutta lopulta oli selvää, että Nato-jäsenyys on paras keino säilyttää Suomen, Ruotsin ja Itämeren alueen vakaus. Jälkeenpäin katsottuna näkee, että tämän viikon ratkaisuun johtaneet palaset tulivat pöydälle jo joulun välipäivinä. Tuolloin kävi selväksi, että ne yhdessä sovitut sitoumukset ja periaatteet, joihin luotimme ja odotimme myös Venäjän luottavan, eivät enää pitäneet.

Suhteemme Ruotsiin nousee Nato-jäsenyyden myötä uuteen kategoriaan. Ruotsin kanssa tuleekin nyt rakentaa yhteydet uudelle tasolle kaikilla sektoreilla. Lahdessa olemme olleet aktiivisia Ruotsin kanssa. Svenska Skolan on hyvä alusta rakentaa tulevaisuutta monipuolisesti eteenpäin. Lukioissa on hyvä pohtia nyt vaihto-ohjelmia Ruotsin kanssa, samoin LAB ja LUT tiivistävät yhteyksiä yhdessä yritysten kanssa.

Paneelissa Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhusen sekä Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäisen kanssa esiin nousi ajankohtaiset kuntakentän haasteet ja jo tulevat eduskuntavaalit. Puhuimme myös Hyvinvointialueiden perustamisesta.

Korostin Vaasassa sitä, että meillä on nyt uudenlainen tehtävä. Suomi on uudessa tilanteessa. Meillä on paljon hyvää ja mahdollisuuksia, mutta meille tulee myös kovia aikoja taloudessa ja työllisyydessä, johtuen esimerkiksi mahdollisesta maakaasun tuonnin katkeamisesta teollisuudelle. Koko Eurooppa pitää nyt rakentaa vahvemmaksi ja kestävämmäksi. Korostin kuntakentän roolin tärkeyttä: kunta ja kaupunki ovat hyviä käyttöliittymä ratkaisuille, joita tarvitaan Suomessa ja muualla Euroopassa ja koko maailmassa. Yrittäjät toimivat meillä jo nyt yhdessä julkisen sektorin kanssa, mutta parempaan pitäisi pystyä. Tämä koskee myös Lahtea. Moni yrittäjä on minulle ihmetellyt miksi Lahti ei hyödynnä lahtelaista osaamista. Hankintalakia pitää noudattaa, mutta eri ratkaisumalleja löytyy kyllä, jos halua on.

Lauantaina Lahdessa avataan Kirsikkapuisto Launeella. Olen iloinen, että tämä kokonaisuus on nyt valmis. Sen taustalla on vuosien työ yhdessä japanilaisten kanssa. Haluan kiittää kaikkia mukana olleita jo tässä vaiheessa. Saamme Lahteen jotain sellaista, mitä juuri nyt tarvitsemme: ystävyyttä, valoa ja aurinkoa, mikä antaa meille vielä paljon. Japanin suurlähettiläs Fujimura Kazuhiro saapuu myös paikalle. Tervetuloa mukaan klo 12.30 alkaen.

Ville Skinnari

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kolumnistin muut kolumnit

KOLUMNISTIT

Melastelua

Papin Palsta

Rainen Sananen

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Kalle Aaltonen: En ole koskaan uskonut, että Malva olisi pitkässä juoksussa taloudellisesti kannattava
Launeen kirkon vanha asuntosiipi päivitetään – Laajempi remontti alkaa vuonna 2027
Lahti-oppaat juhlivat 50-vuotista taivaltaan – Kesä on täynnä kierroksia ja uusia tarinoita
Toni Putula: Lahti on edelleen Suomen johtava ympäristökaupunki
Kimi Uosukainen: Luottamuspaikkajaosta saavutettu sopu kuvastaa lahtelaisten puolueiden halua sopia yhteisistä asioista
Ohjaaja Arthur Franck: Helsinki Effect on dokumentti, joka syntyi uuden uhan varjossa
Pekka Räty: Aina kun tulen Lahteen, tuntuu kuin tulisin kotiin
Mika Kari, Kalle Aaltonen ja Minerva Kastehelmi Etelä-Lahden ääniharavat
Milla Bruneau: Jokainen kaupungissa vieraileva tapahtumakävijä on myös potentiaalinen tuleva lahtelainen
Vaalimainokset ovat kalliita ja ilkivalta aiheuttaa ehdokkaille ylimääräisiä kustannuksia
Johanna Ekman: Mielenterveyspalveluihin tulee päästä nopeammin ja matalammalla kynnyksellä
Pääesiintyjiltä riimejä ja riitasointuja
Tauno Ylä-Soininmäki: Launeen kirjastoa ja Saksalan uimahallia ei saa lopettaa
Kirsi Lehtimäki: Nopeita matalankynnyksen palveluita tarvitaan nuorille lisää hyvinvointialueella
Kirkkoherra Heikki Pelkonen: Seurakuntien työtä arvostetaan ja sen työlle on yhä olemassa sosiaalinen tilaus
Tomi Sairomaa: Lapset ovat meidän tulevaisuutemme ja heihin pitää panostaa
Kari Kallio: Hoitopaikoissa tulee kerätä palautteet hoidon onnistumisesta
Marja Salomaa 1937–2025
Seppo Korhonen: Työttömät ovat sysätty kuntien vastuulle antamatta riittäviä resursseja työllistämistehtävien hoitamiseen
Kolmospolttaja Heikki Laine pokkasi elämänurapalkinnon
ARKISTO