Lopettaisiko perustulo köyhien nöyryyttämisen?

Tämän vuoden loputtua Suomessa päättyvä perustulokokeilu on herättänyt huomioita ympäri maailmaa. Varmasti tiedetään, että Sipilän aktiivimalli on lisännyt työttömien ahdistusta ja huolta. Perustulon arvostelijat esittävät ensimmäisenä, että perustulon saajista tulee laiskoja elättejä yhteiskuntaamme ja se passivoi sen saajaa. Monet näytöt maailmalta kuitenkin osoittavat, että perustulorahat menevät pikemminkin elämänlaadun parantamiseen kuin laiskottteluun.

Tutkimuksista tiedetään varmasti, että suomalaisten työttömien työmotivaatio ei ole seurausta työhaluttomuudesta, vaikka moni media onkin kirjoitellut vedoten joihinkin yksityistapauksiin, ”työtä vieroksuvista laiskureista”. Tämä on ilmennyt joskus some-raivona ja yksityisinä älyttömyyksinä. Onneksi nämä mielipiteet eivät edusta valtavirtaa.

Perustulolla olisi ostovoimaan myönteinen vaikutus. Erityisesti perustulo on hyödyttänyt itseosaajia, taiteen kentällä työskenteleviä ja opiskelijoita. On nähtävissä myös, että luovilla aloilla toimivat freelancerit ja asiantuntijatehtävissä toimivat, mutta silti ”epätyypillisissä töissä” ja työtehtävissä toimivat hyötyisivät perustulosta. Työtön saa ansaita maksimissaan 300 euroa, muutoin joutuu maksamaan ylijäävästä osasta veroa 50 prosenttia, mutta perustulon saaja voi ottaa työtehtäviä vastaan paremmin. Tosiasiassa perustulo ei poista kannustinloukkuja. Suurin kannustinloukku on suomalaisten asumistukeen saama avustus, joka viime kädessä menee kiinteistösijoittajille ja ammattiyhdistysliikeen omistamille vuokra- asuntosäätiöille. Valtio käyttää pelkästään asumistukeen yli 2000 miljoona eli 2,1 miljardia euroa, jotka ovat poissa kulutuksesta ja valuvat toisiin taskuihin. Summa on hirvittävä, koska Suomen valtion budjeti on 55, 4 miljardia euroa!

Tärkeintä minusta olisi perutulossa se, että se lopettaisi esimerkiksi kotiäitien, opiskelijoiden, työttömien ja köyhien eläkeläisten nöyryyttämisen. Suomalainen työelämä muuttuu yhä enemmän pätkätyöluonteiseksi puuhasteluksi, jossa eurot on kerättävä pienistä tulopuroista ja monista erilaisista töistä. Mutta voimmeko olla varmoja, että perustulo vapauttaa luovuutta, kasvattaa tasa-arvoa ja lisää vapaa -aikaa? Ja sitten se kaikkein tärkein asia? Elääkö sillä normaali perhe? Mikä olisi sopiva kuukausierä? Miten joustava malli olisi käytännössä ja kuinka paljon se lopullisesti tulisi maksamaan ns. normaaleille veronmaksajille? Tietoa saamme nykyisestä kokeilusta, mutta epäilen, ettemme silti uskalla siirtyä tähän järjestelyyn.

Jussi Melanen

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kolumnistin muut kolumnit

KOLUMNISTIT

Melastelua

Papin Palsta

Rainen Sananen

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Mika Kari, Kalle Aaltonen ja Minerva Kastehelmi Etelä-Lahden ääniharavat
Milla Bruneau: Jokainen kaupungissa vieraileva tapahtumakävijä on myös potentiaalinen tuleva lahtelainen
Vaalimainokset ovat kalliita ja ilkivalta aiheuttaa ehdokkaille ylimääräisiä kustannuksia
Johanna Ekman: Mielenterveyspalveluihin tulee päästä nopeammin ja matalammalla kynnyksellä
Pääesiintyjiltä riimejä ja riitasointuja
Tauno Ylä-Soininmäki: Launeen kirjastoa ja Saksalan uimahallia ei saa lopettaa
Kirsi Lehtimäki: Nopeita matalankynnyksen palveluita tarvitaan nuorille lisää hyvinvointialueella
Kirkkoherra Heikki Pelkonen: Seurakuntien työtä arvostetaan ja sen työlle on yhä olemassa sosiaalinen tilaus
Tomi Sairomaa: Lapset ovat meidän tulevaisuutemme ja heihin pitää panostaa
Kari Kallio: Hoitopaikoissa tulee kerätä palautteet hoidon onnistumisesta
Marja Salomaa 1937–2025
Seppo Korhonen: Työttömät ovat sysätty kuntien vastuulle antamatta riittäviä resursseja työllistämistehtävien hoitamiseen
Kolmospolttaja Heikki Laine pokkasi elämänurapalkinnon
Satu Jaatinen: On tärkeää, että hyvinvointialueet ymmärtävät riskit, jotka liittyvät ulkoistuksiin
Lassi Leivo: Pendelöintipysäköintioikeus tukisi joukkoliikenteen käyttö
Juha-Pekka Forsman: Aluevaltuustot eivät tarvitse enää lisää ohjausta valtion taholta
Olavi ”Olli” Kopo: Ympäristökaupungin maine kärsii, jos asfaltoitu rullahiihtorata rakennetaan Salpausselälle
Laulaja Maria Byman: Musiikissa tunne on työkalu, eikä yleisölle saa itkeä ahdistustaan
Kirkkoherra Heikki Pelkonen: Kaipuu rauhaan ja rakkauteen ovat läsnä ihmisissä jouluna
Erilaisista addiktioista kärsivien läheiset saavat keskusteluapua Al-Anon -ryhmästä
ARKISTO