Hallitus julkisti tällä viikolla ulko- ja turvallisuuspoliittisen ajankohtaisselonteon. Ulkoministeriön johdolla valmisteltu ja eduskunnalle luovutettu selonteko kertoo Ukrainan kriisin aiheuttamista muutoksista Suomen turvallisuus- ja toimintaympäristössä ja niiden seurauksista Suomelle. Selonteossa käsitellään laajalti Suomen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa, mutta myös muuttuneen tilanteen taloudellisia vaikutuksia, huoltovarmuutta, varautumista sekä rajaturvallisuutta, kyberturvallisuutta ja hybridivaikuttamista.
Selonteko on poikkeuksellinen ja merkittävä viesti hallitukselta. Venäjän hyökkäyksellä Ukrainaan on pitkäkestoisia vaikutuksia turvallisuusympäristöön Euroopassa ja Suomen lähialueilla. Suomen turvallisuustilanne on vakaa. Tapahtumat maailmalla asettavat meidät kuitenkin tilanteeseen, jossa turvallisuuttamme ja sitä parhaiten turvaavia valintoja on arvioitava uudelleen.
Avoimelle ja parlamentaariselle keskustelulle eduskunnassa ja rehelliselle riskien arvioinnille tulee antaa sen edellyttämä aika. Sotilaallista liittoutumista ja mahdollista Nato-jäsenyyttä koskevassa päätöksenteossa on kyse painoarvoltaan merkittävästä linjanvedosta, jota tarkastellaan nyt viipyilemättä, mutta huolellisesti.
Eduskunnalle annettu selonteko itsessään ei tarjoa johtopäätöksiä tai valmiita ratkaisuja, mutta se antaa hyvän pohjan jatkokeskustelulle ja sitä seuraavalle päätöksenteolle. Selontekoa tullaan käsittelemään eri valiokunnissa ulkoasiainvaliokunnan johdolla. Sen rinnalla toimii eduskunnan puhemiesten, puolueiden ja eduskuntaryhmien puheenjohtajien muodostama koordinaatioryhmä.
Suomi on pitänyt aina huolta keskusteluyhteydestä ja kumppanuuksista maailmalle. Niin tehdään nytkin. Valtionjohto on Ukrainan kriisin aikana käynyt jatkuvasti keskustelua kansainvälisten kumppaniemme kanssa. Suomi jatkaa tiivistä keskusteluyhteyttä niin Ruotsiin kuin Yhdysvaltoihin.
Suomi ja Ruotsin suhde on erityisen vahva. Meillä on yhteinen tavoite pitää huolta Itämeren alueen turvallisuudesta. Parasta olisi, jos Suomi ja Ruotsi pystyvät tekemään samanlaiset Nato-ratkaisut samanlaisessa aikataulussa. Suomi tekee kuitenkin päätöksensä itsenäisesti.
Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittista linjaa koskevia päätöksiä pyritään tekemään kevään aikana. Hallituksen viesti on, että puhutaan ennemmin viikoista kuin kuukausista. Pääministeripuolue SDP on tässä keskeisessä asemassa. SDP tulee muodostamaan Nato-kantansa ylimääräisessä puoluevaltuuston kokouksessa toukokuussa yhdessä SDP:n eduskuntaryhmän ja puoluehallituksen kanssa. Kannanmuodostuksemme tapahtuu yhtäaikaa eduskunnan prosessin ja valtionjohdon päätöksenteon kanssa.
Ville Skinnari