Suomen 1990-luvun pankkikriisin rikolliset jäivät tuomitsematta

Elämme taas uskomattomia aikoja. Danske Bankissa pestiin rahaa arviolta 200 miljardia euroa eli neljä kertaa koko Suomen valtion budjetin verran. Samoin on laita Swedbankenissa, jossa
rahaa on pesty useita miljardeja. Nämä rahanpesut täytyvät olla ylimmän liikejohdon tiedossa. Jo maksujenvälityksen poikkeuksellisten suurten välityspalkkioiden olisi pitänyt kertoa pankkien
turvayksiköille, mistä on kysymys. Rikosta pitää laittaa tutkimaan Tanskan ja Ruotsin talousrikollistutkijat. Suomessa ei näin tehty ja sijaiskärsijöiksi haettiin valuuttalainaa ottaneet kunnialliset yrittäjät.

Valtion ja veronmaksajien piikistä maksettiin vuosina 1992-1996 pankkitukea osapuilleen 8 miljardia euroa eli 50 miljardia vanhaa mummoa! Suurin osa tästä rahasummasta meni säästöpankeille ja niitä varten perustetuille omaisuudenhoitopankeille eli ”roskapankeille”. Rahakaupan vapautuminen ja Suomen pankin onneton rahapolitiikka koituivat satojentuhansien
yrittäjien ja tavallisten suomalaisten kohtaloksi. Vakaan markan arkkitehdit Suomen pankin pääjohtaja Rolf Kullberg ja pankinjohtaja Markku Puntila uskoivat vahvaan markkaan kuin joulupukkiin. Harvoin on uskallettu sanoa sitä totuutta, että tämän siunasi ”satamatyöläinen” ja muka finanssinero, presidentti Mauno Koivisto. Näillä typeryyksillään he raunioittivat ensin vientiteollisuuden ja sitten pakkodevalvaatiolla vielä kotimarkkinatkin!

Maailmalla ja Suomessa elettiin velkavetoista kasinotaloutta. Kiinteistösijoittaminen nosti mm. Helsingin hinnat korkeamalle kuin New Yorkissa. Tästä seurasi myyntipaniikki. Neuvostoliitto
hajosi ja tuottoisa idänkauppa lakkasi. Palkkojen ja kustannusten nousu olivat romahduttaneet vientiteollisuuden kilpailukyvyn. Pankkikriisi on puhdasverinen säästöpankkikriisi, sillä KOP ja
SYP eivät saaneet pääomalainojen lisäksi muuta julkista tukea. Nämä pankit myös maksoivat pääomalainansa säädettyjen korkojen kanssa takaisin. Toisn sanoen pankkikriisin hoito Suomessa oli vastikkeelista, vaikka toisin yritetään väittää.

Lindblomin ja Niskasen suorittama kaksoistyrmäys mapitti PSP+ KOP + SSP liittoajatuksen mappi Ö:hön. Sen jälkeen koko perinteinen suomalainen liikepankkirypäs ( yli 100 vuotta) koottiin
Yhdyspankkiin ja Kansallispankkiin ja myytiin ulkomaille Nordeaksi. Kysymyksiä jää paljon ja ne on selvitettävä sen jälkeen, kun presidentti Niinistön julistama salassapitopykälä vanhentuu. Tärkeintä on se, miksi yrittäjä ei tiennyt valuuttariskeistä ja jälkidevalvaation vahingoista? Kuten aina Suomessa ketään ISO- kenkää ei rangaistu mistään aiheuttamastaan tuskasta tavallisille kansalaisille! Opittiinko tästä mitään?

Juhani Melanen

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kolumnistin muut kolumnit

KOLUMNISTIT

Melastelua

Papin Palsta

Rainen Sananen

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Olavi ”Olli” Kopo: Ympäristökaupungin maine kärsii, jos asfaltoitu rullahiihtorata rakennetaan Salpausselälle
Laulaja Maria Byman: Musiikissa tunne on työkalu, eikä yleisölle saa itkeä ahdistustaan
Kirkkoherra Heikki Pelkonen: Kaipuu rauhaan ja rakkauteen ovat läsnä ihmisissä jouluna
Erilaisista addiktioista kärsivien läheiset saavat keskusteluapua Al-Anon -ryhmästä
Jukka Ihalainen: On tärkeää olla toiselle enkeli arjessa
Puheenjohtaja Reijo Salonen: Kaupunkilaiset pääsevät vaikuttamaan kumppanuuspöytien kautta
Kirjailija Sirpa Kähkönen: Finlandia-palkinnon myötä olen saanut paljon uusia lukijoita
Joululaulut yhdistävät ihmisiä yhä edelleen
Projektipäällikkö Markku Silvenius: Etelä-Lahti sai uuden frisbeegolfradan OSBU-hankkeen avulla
Toimitilajohtaja Jouni Arola: Kaupunki on yrittänyt myydä Launeen päiväkotia
Kitaristi Pasi Vanhatalo: Perinteinen rockmeininki toimii aina
Vastaava kirjastonhoitaja Jenni Laine: Launeen kirjastosta voi olla ylpeä ja nyt on syytä juhlaan
Laulaja-lauluntekijä Jarkko Felin: Henkka & Kivimutka -elokuvan myötä innostus musiikin säveltämiseen lisääntyi
Launeen kirjaston puolesta kerätään nimiä adressiin
Palveluohjaaja Helmi Keränen: Yhä nuoremmat käyttävät sähkötupakkaa Lahdessa
Toimittaja Maxim Fedorov: Viihteen avulla voi unohtaa sodan kauheudet Ukrainassa
Asukasaktiivi Katriina Pynnönen: Näkkimistön alueella aiotaan kaataa lasten leikkimetsä
Museojohtaja Tuulia Tuomi: Malvaan on tulossa näyttely kuvataiteilija Olavi Lanusta
Kuvataiteilija Anja Hiltunen: Maalaaminen on minulle intohimo
Muusikko Lipa Liukkonen: Tämä levy on suomalaisen miehen päiväkirja
ARKISTO