Suomi on liian pieni maa riitelyyn

Alkuviikosta minulla oli ilo tavata Ruotsin pääministeri Stefan Löfven sekä muita pohjoismaalaisia toimijoita. Pohjoismaat ovat kuin neljä huonetta ja keittiö. Huoneet on saatettu sisustaa eri tavoin – yhdessä huoneessa on Ikean, toisessa Artekin huonekaluja – mutta yhtä kaikki ne muodostavat kodin. Kodin, jossa on turvallista, vaikka ulkona myrskyää tai on rauhatonta. Euroopassa päänvaivana ei ole pelkästään Brexit. Erityisen huolestuttavaa on, että EU:ssa on jäsenmaita, jotka haastavat ja halveksivat demokratiaa ja oikeusvaltiota. Tämä on historiatonta ja vaarallista.

Kansainvälisen tilanteen johdosta EU:lta kaivataan nyt vakautta ja johtajuutta. Suomella on tulevana puheenjohtajamaana loistava mahdollisuus olla vaikuttamassa siihen, millä tavalla EU ottaa johtajuuden itselleen. Se vaatii sen, että Suomi ottaa takaisin paikkansa EU:n eturivissä.

Kohti eduskuntavaaleja

Saimme viime viikolla ikäviä uutisia. SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne joutuu olemaan sairauslomalla helmikuun loppuun asti, mutta palaa töihin maaliskuun alussa. Torstaina saimme pysäyttävän uutisen, kun Maarit Feldt-Ranta kertoi sairastuneensa uudestaan syöpään. Ajatuksemme ovat olleet hänen luonaan.

Lauantaina avasimme vaalikampanjamme Helsingissä. Katsomme nyt vahvasti tulevaisuuteen, olemme olleet aloitteellisia ja tuloksena me johdamme nyt poliittista keskustelua.

Oikeistohallituksen politiikka on ollut palkansaajille, eläkeläisille ja lapsiperheille raskasta. Leikkaukset on nimetty kehittämiseksi. Suomen perinteiset vahvuudet – inhimillisyys, laadukas koulutus, laaja yhteistyö työmarkkinoiden ja hallituksen välillä – on heitetty syrjään. Sen tilalle on tullut sanelua, uhkailua ja pakottamista. Hallitus on omalla toiminnallaan aiheuttanut työmarkkinakriisejä. Suomi on liian pieni maa riitelyyn. Jos haluamme menestyä, ainoa keino on yhteistyön ja sopimisen tie. Pitää päästä pois pelon ilmapiiristä ja pelon lietsonnasta. Kun on luottamusta, uskaltaa kehittyä ja uudistua. Näitä jännitteitä on nähty myös Päijät-Hämeessä ja Lahdessa aivan liikaa ja se on yksi syy miksi emme ole päässeet aitoon yhteiseen tekemiseen.

Tulevaisuusinvestointeja tarvitaan

Talouden kasvusta huolimatta Lahti ei ole päässyt täysillä kansainväliseen kasvuun mukaan. Kasvun tarina on puuttunut. Yrityselämänkin pitää parantaa juoksuaan. Muuhun Suomeen verrattuna olemme pahasti jäljessä panostuksissa tutkimukseen ja kehitykseen. Emme kestä enää eli 10 prosentin työttömyyttä. Kakkua pitää pystyä kasvattamaan, että on jaettavaa. Suomi tarvitsee tulevaisuusvision ja tiekartan inhimillisemmän, tasa-arvoisemman ja oikeudenmukaisemman Suomen rakentamiseen – lupauksen siitä, että huomenna on paremmin. Tarvitsemme luottamusyhteiskunnan ja tulevaisuusinvestointeja osaamiseen, liikenneyhteyksiin, terveydenhuoltoon ja varhaiskasvatukseen. Muutos alkaa 14.4. 2019. Tehdään se yhdessä!

Ville Skinnari

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kolumnistin muut kolumnit

KOLUMNISTIT

Melastelua

Papin Palsta

Rainen Sananen

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Kalle Aaltonen: En ole koskaan uskonut, että Malva olisi pitkässä juoksussa taloudellisesti kannattava
Launeen kirkon vanha asuntosiipi päivitetään – Laajempi remontti alkaa vuonna 2027
Lahti-oppaat juhlivat 50-vuotista taivaltaan – Kesä on täynnä kierroksia ja uusia tarinoita
Toni Putula: Lahti on edelleen Suomen johtava ympäristökaupunki
Kimi Uosukainen: Luottamuspaikkajaosta saavutettu sopu kuvastaa lahtelaisten puolueiden halua sopia yhteisistä asioista
Ohjaaja Arthur Franck: Helsinki Effect on dokumentti, joka syntyi uuden uhan varjossa
Pekka Räty: Aina kun tulen Lahteen, tuntuu kuin tulisin kotiin
Mika Kari, Kalle Aaltonen ja Minerva Kastehelmi Etelä-Lahden ääniharavat
Milla Bruneau: Jokainen kaupungissa vieraileva tapahtumakävijä on myös potentiaalinen tuleva lahtelainen
Vaalimainokset ovat kalliita ja ilkivalta aiheuttaa ehdokkaille ylimääräisiä kustannuksia
Johanna Ekman: Mielenterveyspalveluihin tulee päästä nopeammin ja matalammalla kynnyksellä
Pääesiintyjiltä riimejä ja riitasointuja
Tauno Ylä-Soininmäki: Launeen kirjastoa ja Saksalan uimahallia ei saa lopettaa
Kirsi Lehtimäki: Nopeita matalankynnyksen palveluita tarvitaan nuorille lisää hyvinvointialueella
Kirkkoherra Heikki Pelkonen: Seurakuntien työtä arvostetaan ja sen työlle on yhä olemassa sosiaalinen tilaus
Tomi Sairomaa: Lapset ovat meidän tulevaisuutemme ja heihin pitää panostaa
Kari Kallio: Hoitopaikoissa tulee kerätä palautteet hoidon onnistumisesta
Marja Salomaa 1937–2025
Seppo Korhonen: Työttömät ovat sysätty kuntien vastuulle antamatta riittäviä resursseja työllistämistehtävien hoitamiseen
Kolmospolttaja Heikki Laine pokkasi elämänurapalkinnon
ARKISTO