Launeen kirkon pylväässä on pieni, hillitty puuveistos. Siinä Maria pitää hellästi sylissään poikaansa. Maailma on täynnä aivan toisenlaisia veistoksia ja maalauksia Mariasta. Niissä hän esiintyy kauniina taivaan kuningattarena. Ympärillä on pulleita enkeleitä, siniset ja punaiset kankaat laskostuvat näyttävästi ja kaikki on ylvästä.
Luulen, että Launeen kirkon Maria vastaa aika hyvin Raamatun kuvaa Mariasta. Ei nuorella Marialla ollut hienoa pukua, kun enkeli ilmestyi hänelle. Ei hänen kauneudestaan tai ylväydestään mainita sanaakaan. Mutta nöyrä hän oli, suostuvainen tuntemattomaan ja rohkea.
Meillä on taipumus nostaa julkkikset ja kuninkaalliset jalustalle. Me luulemme, että he ovat jotenkin aivan erilaisia kuin me tavalliset. He ovat erityisen kauniita, aina juhlallisen näköisiä, heiltä asiat onnistuvat. Mutta Jeesuksen äiti Maria on toisenlainen suuruus. Vaikka hän sai ihmeellisen osan Jumalan Pojan äitinä, häntä ei valittu tähän tehtävään oman suuruutensa ansiosta. Hän oli kyllin nöyrä ja uskollinen. Hän kummasteli ja pelkäsi, mutta sanoi kuitenkin enkelille: ”Tapahtukoon minulle niin kuin sanoit.”
Marianpäivä muistuttaa meitä siitä, että Jumala katsoo sydämeen. Hän tarvitsee aivan tavallisia ihmisiä toteuttamaan isoja ja pieniä suunnitelmiaan tässä maailmassa. Jumala tahtoo vahvistaa meitäkin, niin että suostuisimme hänen käyttöönsä.
Oman elämämme kutsumuksen lisäksi tämä maaliskuinen juhlapäivä siirtää katseemme jouluun ja Jeesukseen. Maria odotti lastaan yhdeksän kuukautta, meidät ei tarvitse odottaa. Jeesus on kanssamme kaikki päivät maailman loppuun asti.
Riitta Särkiö