Melastelua

Poliisit riidoissa, media höynäytettävänä

Huumepoliisin päällikön Aarnion pää on vadilla, koska KRP ja Helsingin poliisin huumeyksikön välillä on sotatila tai hienommin sanottuna antagonistinen ristiriita. KRP on kateellinen ja epäpätevä organisaatio, joka tunkee joka paikkaan ja luulee osaavansa kaiken kaikesta. Jari Aarnio on isojen linjojen iso mies, joka ei juokse jokaisen pikku nilkin perässä, vaan on keskittynyt suuriin roistoihin ja todellisiin huumeringin kingeihin. Asia seuranneena on pakko olla huvittunut.

KRP:stä vuodetaan tietoja pelkästään Helsingin Sanomille. Helpoin kusetettava on kuitenkin äärikristillinen sisäministeri Räsänen, jonka tulkinnan mukaan Suomen lakia ei tarvitse noudattaa, jos se on ristiriidassa kristillisten arvojen kanssa. Nyt tämä sama fundamentalisti vaatii poliisien
vasikkojen rekisteriä julkiseksi. Eikö hölmöydellä ole rajoja? Ei kai kukaan meistä lehtimiehistäkään paljasta lähdetään kuin päätoimittajalle.

Koko juttu on yksinkertaisesti kateuden ilmapiirissä syntynyt KRP:n julkisuuskikka ja oman kilven kiillottamista, siitä syystä, että mitään tärkeitä rikoksia se ei itse ole pystynyt ratkomaan pitkään aikaan. Juonikuvio on suoraan kuin Neuvostoliiton parhaina aikoina. Oma keskusrikospoliisin kaveri keksi seurantalaiteen ja tarjosi sitä työsuhdepatenttina työnantajalleen, mutta se ei innostunut. Työntekijä erosi tai erotettiin; so what!

Mies patentoi keksintönsä ja perusti firman ja alkoi markkinoida laitettaan. No tästäkös KRP sai pultit! Se ryhtyi painostamaan huumepoliisia ja tullia saadakseen laiteen pois markkinoilta, koska se muka oli osoittautunut ”sudeksi”. Laitteella on kuitenkin ollut kysyntää Baltiassa, Puolassa ja jopa Espanjassa.

Korruptioepäily vie maineen hyvältä mieheltä maineen ikiajoiksi, sillä toki sieltä aina löytyy muutaman tuhannen euron lahjoja ja Aarnion pojalle sponsoroituja autorahoja. Syyttäjällä täytyy olla nyt todellisia faktoja heittää nyt peliin, ettei lakituvassa vain jutusta tulisi farssia.

Minua on sponsoroitu urani aikana kaikenlaisilla kirjalahjoilla, matkoilla ja juomilla. Samoin kun mediankin ”sopuleita” on palkittu apurahoilla ja kannuksilla. Mutta nyt leikitään isoilla asioilla. Silloin, kun puhutaan poliisin korruptioista, niin alirajana pitäisin 20000 euroa ja selkeitä etuja. Tutkitaan nyt ensin ennen kuin hutkitaan!

Juhani Melanen

 

KOLUMNIT -arkisto

helmikuu 2020

tammikuu 2020

joulukuu 2019

marraskuu 2019

lokakuu 2019

syyskuu 2019

elokuu 2019

kesäkuu 2019

toukokuu 2019

huhtikuu 2019

maaliskuu 2019

helmikuu 2019

tammikuu 2019

joulukuu 2018

marraskuu 2018

lokakuu 2018

syyskuu 2018

elokuu 2018

kesäkuu 2018

toukokuu 2018

huhtikuu 2018

maaliskuu 2018

helmikuu 2018

tammikuu 2018

joulukuu 2017

marraskuu 2017

lokakuu 2017

syyskuu 2017

elokuu 2017

kesäkuu 2017

toukokuu 2017

huhtikuu 2017

maaliskuu 2017

helmikuu 2017

tammikuu 2017

joulukuu 2016

marraskuu 2016

lokakuu 2016

syyskuu 2016

elokuu 2016

heinäkuu 2016

kesäkuu 2016

toukokuu 2016

huhtikuu 2016

maaliskuu 2016

helmikuu 2016

tammikuu 2016

joulukuu 2015

marraskuu 2015

lokakuu 2015

syyskuu 2015

elokuu 2015

heinäkuu 2015

kesäkuu 2015

toukokuu 2015

huhtikuu 2015

maaliskuu 2015

helmikuu 2015

tammikuu 2015

joulukuu 2014

marraskuu 2014

lokakuu 2014

syyskuu 2014

elokuu 2014

kesäkuu 2014

toukokuu 2014

huhtikuu 2014

maaliskuu 2014

helmikuu 2014

tammikuu 2014

joulukuu 2013

marraskuu 2013

lokakuu 2013

syyskuu 2013

elokuu 2013

kesäkuu 2013

toukokuu 2013

huhtikuu 2013

maaliskuu 2013

helmikuu 2013

tammikuu 2013

joulukuu 2012

marraskuu 2012

lokakuu 2012

syyskuu 2012

elokuu 2012

kesäkuu 2012

toukokuu 2012

huhtikuu 2012

maaliskuu 2012

helmikuu 2012

tammikuu 2012

joulukuu 2011

marraskuu 2011

lokakuu 2011

syyskuu 2011

elokuu 2011

heinäkuu 2011

kesäkuu 2011

toukokuu 2011

huhtikuu 2011

maaliskuu 2011

helmikuu 2011

tammikuu 2011