Koronaskeptikon ”omalaatuisia” ajatuksia taudista

Noudatin kaikkia maskisääntöjä tarkasti kuin kelloseppä, silti tauti iski minuun 25.11 eli viime keskiviikkona. Mistä? Tästä en ole varma, mutta suuri todennäköisyys on, että Lahden uimahallista, tai sitten ei. Asettamani koronavilkku ei toiminut kännykässäni ja muutenkin monet asiat saivat minut tutkimaan tätä pelkoa herättävää pandemiaa hivenen kriittisesti,
nyt täysin tieteen pohjalta sekä alan tiedemiesten eri lähteistä poimimiani tietoja hyväksikäyttäen.  Tässä esittämäni mielipiteet ovat omiani, enkä missään mielessä halua aliarvioida taudin vaikutuksia tai vähätellä sen aiheuttamia taloudellisia vaikutuksia.

Olen ollut karanteenissa tämän Melasteluni ilmestyessä kaikkiaan viisi päivää ja pitänyt varsin tarkkaa kirjanpitoa olotilastani. Viime perjantaina eli 27.11 oloni oli voimaton ja tukkoinen. Koronatestiin menin lauantaina klo 9.00 ja tieto tartunnasta tuli klo 15, jolloin kotikaranteeni alkoi ja kestää sunnuntaihin 6.12 asti. Oireeni ovat olleet yleisesti hyvin lieviä: vilunväristyksiä, yskimistä, pientä kuumetta ( ensimmäisenä yönä), lievää pääkipua. Lääkeeksi olen nauttinut ohjeiden mukaan paratasemoolia ja aspiriiniä.

Koronan suhteen ei ole olemassa tieteellistä konsensusta. Koska tiedettä arvostavana yksilönä en voi valita omaksi lähestymistavakseni sitä, joka saa eniten julkisuutta. Syystä minulta voidaan kysyä, että enkö luota maailman johtavien epidemilogien ja lääketieteen asiantuntijoihin, joita  on haastateltu tuhansissa lehdissä ja tiedotusvälineissä? Olenko siis ihminen, joka kieltää selvää tieteellistä faktaaa? En suinkaan! Uskon ilmastonmuutokseen, mutta en kaikkiin Covid 19-
virustarinoihin enkä etenkään Ruotsin pandemiaguruun Tegnelliin!

Tutustuin viikon netissä sellaisiin alan epidemologeihin ja lääketieteen tutkijoihin, joiden mielestä koronavirus ei ole erityisen vaarallinen, mutta koronan torjuntatoimet ovat. Ne tappavat enemmän ihmisiä kuin kuin itse virus. Heihin kuuluu muun muassa Standfordin yliopiston lääketieteen ja tilastotieteen professori Johan Ioannidis, yksi eniten siteeratuista lääketieteen tutkijoista. Miten siis maallikkona ja tautiin sairastuneena argumentoin jotain konkreettista mielipiteeni tueksi?

Ensinäkin koronan tappokyky on alussa luultua alhaisempi ja tappaa vain iäkkäitä ja monia useista sairauksista kärsiviä. WHO:n tietojen mukaan kuolleisuus on arvioitu 2- 4 prosentiksi, mutta tässä luvussa ei ole huomioitu niitä viruksen kantajia, joilla on vähäisiä tai ei mitään oireita.  Tähän mennessä Suomessa noin 400 koronaan kuolleen keski-ikä on 84 vuotta ja useimmat heistä vaikeasti monisairaita.  Mikä on yksinomaan koronaan kuolleiden määrä? Monet, joilla on korona, ovat voineet kuolla sydänsairauksiin tai muihin komplikaattioihin. Onko tilastoissa siis mahdollisuus,  että koronakuolleissa on mukana myös sellaisia, jotka ovat kuolleet muista syistä, mutta heidät on luokiteltu koronakuolleiksi? Monet asiantuntijat ovat vakaasti tätä mieltä.

Eräs tosiasia on myös muistettava! Silloin kuin testejä lisätään, myös koronatapaukset lisääntyvät automaattisesti. Onko Lahdessa käytetty PCR-testi luotettava? Testi ei kerro koronaviruksen löytymisestä, vaan viruksen perimässä esiintyvän RNA- pätkän esiintymisestä! Tämä pätkä voi olla peräisin muualtakin kuin SARS- Cov-19 viruksesta. Kanadassa on havaittu, että testi löytää virusta vielä viikkojen jälkeenkin, vaikka tosiasiassa oma immuunipuolustus on torjunut taudin.

Maapallon globaaliset koronatoimet eivät ole vaarattomia, niiden seurauksena miljoonia kuolee, koska muu sairaanhoito kärsii samaan aikaan resurssipulasta. Tärkeitä seurantatutkimuksia, leikkauksia ja muita akuuteja sairauksia, on jouduttu lykkäämään tämän takia tulevaisuuteen. Aiheutettu työttömyys on lisääntynyt, samoin itsemurhat , perheväkivalta ja nälkä. Maailman ruokaohjelman (WFP) johtaja David Beasleyn mukaan ylimitoitetut koronatoimet voivat vuoden 2020 loppuun mennessä sysätä 130 miljoonaa ihmistä nälkäkuoleman partaalle.

Uskomaton tosiasia on vielä se, että WHO eli Maailman terveysjärjestö on eri tavoin sidoksissa lääketeolliseen kompleksiin. WHO:ta rahoittavat suuret yksityiset rahoittajat, kuten Melinda ja Bill Gates -säätiöt, jotka myös rahoittavat koronakorokotteita. Kysessä on huima miljardiluokan bisnes. Kilpailu toimivasta rokooteesta on armoton! Maailman arvostetuimman lääketieteellisen journaalin ”Lancetin” päätoimittaja Richard Horton sanoikin taannoin:”Tiedelehdistä on tullut lääketeollisuuden työtä tekeviä tiedon muokkaajia.” Samaa asiaa kommentoi ”British Medical Journalin” päätoimittaja Richard Smith. ”Lääketieteelliset” journaalit ovat lääkeyhtiöiden markkinaosaston lisäke.”

Terveyttä Teille etelälahtelaiset! Huolehtikaa toisistanne!

Juhani Melanen

 

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kolumnistin muut kolumnit

KOLUMNISTIT

Ilen Hajatelmat

Melastelua

Mika Kari

Papin Palsta

Sporttinurkka

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Perussuomalaisten kannatus kasvoi huomattavasti Lahdessa, vanhat puolueet menettivät valtuustopaikkoja
Nuorille on kustannettava ehkäisy yhteiskunnan varoista
Tutkija Ilkka Jokipii: Täsmällisiä muistiinpanoja ei ehditty tekemään Hennalan vankileirillä
Harri Koski: Saunalautta on merimiehen kesämökki
Markku Karjula: Lahden vahvuutena on se, että täällä on tapahtumia ympäri vuoden
Puheenjohtaja Marju Markkanen: Lahteen on tehtävä liikuntastrategia ja sen laatimistyössä on oltava poikkihallinnollinen edustus
Ex-kaupunginvaltuutetut Heikki Laine ja Onerva Vartiainen: Asioihin pitää perehtyä huolellisesti ennen kuin niistä päätetään
Hannu Salminen: Kulttuurin rahoitus tulee saada kokonaisuudessaan valtion budjettiin
Maisema-arkkitehti Maria Silvast: Renkomäen sorakuoppa-aluetta maisemoidaan virkistyskäyttöön
Kuntavaaliehdokkaita on koulutettu ja rekrytoitu lisää tauon aikana
Francis McCarron: Eteläisen kehätien valmistuminen etuajassa on iso onnistuminen
Varhaiskasvatuspolitiikkaa on jakanut sivistyslautakuntaa koko vaalikauden ajan
Kaupunginhortonomi Viivi Tasso: Kirsikkapuut tekevät kauniin kukkakatoksen puistoon
Pontus Söderblom ja Petri Honkanen: Uudet ja vaihtoehtoiset ryhmät sanovat asiat suoraan
Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Sirkku Hilden: Puheenjohtajakausi piti olla aivan erilainen
RKP:n Pia Tyyskä: Tuomme avoimen, kunnioittavan ja yhteistyötä painottavan politiikan Lahteen
SDP:n Pekka Komu: Sosiaali- ja terveyspalvelujen on oltava laadukkaita, oikea-aikaisia ja vaikuttavia
Kokoomuksen Hannu Mänty: Talousasioihin on keskityttävä paremmin tulevalla vaalikaudella Lahdessa
Perussuomalaisten Tuomas Sorsa: Seuraavalla valtuustokaudella kaupungin taloutta pitää tasapainottaa ja työllisyyttä parantaa
Juha Tapiola Vihreät: Tavoitteena on pitää kiinni Lahden kunnianhimoisesta hiilineutraaliustavoitteesta
ARKISTO