Koronaskeptikon ”omalaatuisia” ajatuksia taudista

Noudatin kaikkia maskisääntöjä tarkasti kuin kelloseppä, silti tauti iski minuun 25.11 eli viime keskiviikkona. Mistä? Tästä en ole varma, mutta suuri todennäköisyys on, että Lahden uimahallista, tai sitten ei. Asettamani koronavilkku ei toiminut kännykässäni ja muutenkin monet asiat saivat minut tutkimaan tätä pelkoa herättävää pandemiaa hivenen kriittisesti,
nyt täysin tieteen pohjalta sekä alan tiedemiesten eri lähteistä poimimiani tietoja hyväksikäyttäen.  Tässä esittämäni mielipiteet ovat omiani, enkä missään mielessä halua aliarvioida taudin vaikutuksia tai vähätellä sen aiheuttamia taloudellisia vaikutuksia.

Olen ollut karanteenissa tämän Melasteluni ilmestyessä kaikkiaan viisi päivää ja pitänyt varsin tarkkaa kirjanpitoa olotilastani. Viime perjantaina eli 27.11 oloni oli voimaton ja tukkoinen. Koronatestiin menin lauantaina klo 9.00 ja tieto tartunnasta tuli klo 15, jolloin kotikaranteeni alkoi ja kestää sunnuntaihin 6.12 asti. Oireeni ovat olleet yleisesti hyvin lieviä: vilunväristyksiä, yskimistä, pientä kuumetta ( ensimmäisenä yönä), lievää pääkipua. Lääkeeksi olen nauttinut ohjeiden mukaan paratasemoolia ja aspiriiniä.

Koronan suhteen ei ole olemassa tieteellistä konsensusta. Koska tiedettä arvostavana yksilönä en voi valita omaksi lähestymistavakseni sitä, joka saa eniten julkisuutta. Syystä minulta voidaan kysyä, että enkö luota maailman johtavien epidemilogien ja lääketieteen asiantuntijoihin, joita  on haastateltu tuhansissa lehdissä ja tiedotusvälineissä? Olenko siis ihminen, joka kieltää selvää tieteellistä faktaaa? En suinkaan! Uskon ilmastonmuutokseen, mutta en kaikkiin Covid 19-
virustarinoihin enkä etenkään Ruotsin pandemiaguruun Tegnelliin!

Tutustuin viikon netissä sellaisiin alan epidemologeihin ja lääketieteen tutkijoihin, joiden mielestä koronavirus ei ole erityisen vaarallinen, mutta koronan torjuntatoimet ovat. Ne tappavat enemmän ihmisiä kuin kuin itse virus. Heihin kuuluu muun muassa Standfordin yliopiston lääketieteen ja tilastotieteen professori Johan Ioannidis, yksi eniten siteeratuista lääketieteen tutkijoista. Miten siis maallikkona ja tautiin sairastuneena argumentoin jotain konkreettista mielipiteeni tueksi?

Ensinäkin koronan tappokyky on alussa luultua alhaisempi ja tappaa vain iäkkäitä ja monia useista sairauksista kärsiviä. WHO:n tietojen mukaan kuolleisuus on arvioitu 2- 4 prosentiksi, mutta tässä luvussa ei ole huomioitu niitä viruksen kantajia, joilla on vähäisiä tai ei mitään oireita.  Tähän mennessä Suomessa noin 400 koronaan kuolleen keski-ikä on 84 vuotta ja useimmat heistä vaikeasti monisairaita.  Mikä on yksinomaan koronaan kuolleiden määrä? Monet, joilla on korona, ovat voineet kuolla sydänsairauksiin tai muihin komplikaattioihin. Onko tilastoissa siis mahdollisuus,  että koronakuolleissa on mukana myös sellaisia, jotka ovat kuolleet muista syistä, mutta heidät on luokiteltu koronakuolleiksi? Monet asiantuntijat ovat vakaasti tätä mieltä.

Eräs tosiasia on myös muistettava! Silloin kuin testejä lisätään, myös koronatapaukset lisääntyvät automaattisesti. Onko Lahdessa käytetty PCR-testi luotettava? Testi ei kerro koronaviruksen löytymisestä, vaan viruksen perimässä esiintyvän RNA- pätkän esiintymisestä! Tämä pätkä voi olla peräisin muualtakin kuin SARS- Cov-19 viruksesta. Kanadassa on havaittu, että testi löytää virusta vielä viikkojen jälkeenkin, vaikka tosiasiassa oma immuunipuolustus on torjunut taudin.

Maapallon globaaliset koronatoimet eivät ole vaarattomia, niiden seurauksena miljoonia kuolee, koska muu sairaanhoito kärsii samaan aikaan resurssipulasta. Tärkeitä seurantatutkimuksia, leikkauksia ja muita akuuteja sairauksia, on jouduttu lykkäämään tämän takia tulevaisuuteen. Aiheutettu työttömyys on lisääntynyt, samoin itsemurhat , perheväkivalta ja nälkä. Maailman ruokaohjelman (WFP) johtaja David Beasleyn mukaan ylimitoitetut koronatoimet voivat vuoden 2020 loppuun mennessä sysätä 130 miljoonaa ihmistä nälkäkuoleman partaalle.

Uskomaton tosiasia on vielä se, että WHO eli Maailman terveysjärjestö on eri tavoin sidoksissa lääketeolliseen kompleksiin. WHO:ta rahoittavat suuret yksityiset rahoittajat, kuten Melinda ja Bill Gates -säätiöt, jotka myös rahoittavat koronakorokotteita. Kysessä on huima miljardiluokan bisnes. Kilpailu toimivasta rokooteesta on armoton! Maailman arvostetuimman lääketieteellisen journaalin ”Lancetin” päätoimittaja Richard Horton sanoikin taannoin:”Tiedelehdistä on tullut lääketeollisuuden työtä tekeviä tiedon muokkaajia.” Samaa asiaa kommentoi ”British Medical Journalin” päätoimittaja Richard Smith. ”Lääketieteelliset” journaalit ovat lääkeyhtiöiden markkinaosaston lisäke.”

Terveyttä Teille etelälahtelaiset! Huolehtikaa toisistanne!

Juhani Melanen

 

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kolumnistin muut kolumnit

KOLUMNISTIT

Melastelua

Papin Palsta

Rainen Sananen

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Yrittäjä Ville Järvinen: Iän myötä harrastuksista ovat vähentyneet vauhti ja riskit
Saksala-Seura vastustaa periaatepäätöksestä lakkauttaa Saksalan uimahalli vuonna 2028, kerää nimiä kansalaisadressiin
Liikuntapalvelupäällikkö Markku Ahokas: Patomäessä pelataan jalkapalloa ensi kesänä
Joukkoliikennepäällikkö Lauri Jokinen: Yhteydet Jokimaalle paranevat, kun Lempi-linjat aloittivat liikennöinnin
Puheenjohtaja Timo Vento: Maanpuolustustyö kiinnostaa kansalaisia yhä enemmän
Aurinko paistoi, väkeä ja hauskuutta riitti Nikkilän Puuhapäivässä
Superhost Leena Holmberg-Koski: Airbnb on yleensä halvempi vaihtoehto kuin hotelli
Yrittäjä Tuua Jäppinen: Laune on Lahden uusi keskusta
Kirjailija Marjo Ahlsten: Valkeakosken naiskaartilaiset näyttivät, että he olivat urheita ja hyviä sotilaista
Muusikko Kaarle Viikate: Jokaisessa vuodenajassa on omat hyvät asiansa, mutta minä olen ehdottomasti kesäihminen
Kaupunginjohtaja Niko Kyynäräinen: Lahtelaiset selvästi positiivisempia ja rennompia kesällä
Marja-Leena Vierumäki: Lauluilta Salinkalliolla -tapahtumassa virittäydyttiin juhannus- ja kesälomafiiliksiin
Kauppias Mikko Puhakka: En usko, että alkoholilain uudistus tuo mukanaan lisähaittoja
Kari Kitunen: Oli iso askel siirtyä näytelmätekstistä proosaan
Harri Pikkarainen: Ympäristönsuojelu ja ilmastopolitiikka pitää olla mukana kaikessa päätöksenteossa
Pekka Komu: On vauhditettava alueiden tukemista, jotta voimme panostaa vahvemmin vihreän siirtymän toteuttamiseen
Johanna Ekman: Kaikki Suomen edun mukaiset asiat ovat minulle ykkösprioriteetti
Emmi Lintonen: Uskon, että EU-politiikalla pystyy vaikuttamaan ihmisten parempaan ja kestävämpään arkeen
Palveluesihenkilö Mika Kantele: Roinaralli kerää pois kotitalouksien metalliromut, sähkölaitteet ja vaaralliset jätteet
Kirjailija Kalle Veirto: Urheiluesseekokoelma on katsaus lahtelaiseen urheiluun ja sen menneisyyteen
ARKISTO