Suomi tarvitsee uutta energia, mutta mitä ja miten?

”Me panostamme kasvuun”. Meillä on 500 toimenpidettä. Luomme 100 000 uutta työpaikkaa. Leikkaamme, mutta oikeudenmukaisesti. Panostamme Soteen.”. Tässä alkuun muutama sitaatti Orpon ja Purran hallitukselta ja näitä yhden lauseen onelinereita riittää. Todellisuuden tiedämme. Ei tarvitse kuin katsoa ympärille ja keskustella tavallisten ihmisten tai yrittäjien kanssa. Elämme selviytymistaistelua, jossa visio puuttuu ja pelottelulla viedään viimeinenkin toivo.

Tähän kaikkeen pirisitävä uutinen oli energia-asioista vielä vähän aikaa vastaavan ministerin eli Kai Mykkäsen ulostulo uuden ydinvoimalan tarpeellisuudesta Suomeen. Fakta on, että Suomeen tarvitaan vakaata ja edullista sähköä. Eikä tuuli tai aurinko sitä ole. Uuden ydinvoimalan rakentaminen kuitenkin kestää ja siksi olisi tärkeää, että Suomessa olisi ja tänne olisi tulossa tarpeeksi teollista kysyntää sähkölle. Nyt suunta on päinvastainen eli kysyntä laskee, kun teollisuus supistuu. Datakeskukset ovat toki tähän piristys, mutta mitään työllistävää teollisuutta se ei ole sanan varsinaisessa merkityksessä. Vetylaitokset tarvitsevat myös vakaata perusvoimaa, mutta ne eivät ole realistisia ilman merkittävää julkista tukea. Ennen Suomessa oli teollisuutta, joka halusi ja tarvitsi ydinvoimaa ja oli siksi siihen halukas sijoittamaan. Nyt halukkaita on vähemmän, mutta ehdottoman kannattavaa olisi nyt liikkua nopeasti, koska aika ei ole puolellamme. Se on itseasiassa Ruotsin puolella, jonne on syntynyt koko ajan uutta teollisuutta ja investointeja.

Orpon hallitus lupasi hallitusohjelmassa uuden energiastrategian, mutta vasta nyt kuulemme jotain suurempaa ajattelua. Mikä kesti näin kauan? Hallituskausi alkaa olla puolivälissä. Suomessa on vuosikymmeniä tehty fiksua energiapolitiikkaa ja ilman uutta (Venäjän) raaka-ainepulaa hinnoittelu olisi edelleen maltillisempaa esimerkiksi Lahdessa. Omistaja luonnollisesti päättää millaisen tuoton se haluaa.
Tuulivoimaa on jo tarpeeksi eikä uudet hankkeen enää menee edes kaupaksi. Silti esimerkiksi Päijät-Hämeeseen Padasjoelle ja Pirkanmaalle Kuhmoisiin suunnitellaan väkipakolla tuulivoimaa kuntien taloutta ”pelastamaan”. Toivottavasti kuntapäättäjistä löytyy voimaa sanoa ei konsulttien kiimalle. Tätä samaahan nähtiin Lahdessa, kun Lahti Energiaa haluttiin väkisin myydä eikä Mikkelin esimerkki silloin vielä ollut kertonut ilmeisesti tarpeeksi selkeästi tosiasioita.

Mutta miten uusi ydinvoimala nyt sitten rahoitettaisiin? Käytännössä ministeri Mykkänen kertoo, että valtion eli veronmaksajien piikki uudelle ydinvoimalalle on auki. Olisi ollut reilua myös kertoa, mitä hallitus tekee Suomea koettelevalle krooniselle investointivajeelle ja korjaisi esimerkiksi Fazerin jätti-investoinnin peruneet verolinjaukset.

SDP ei asetu poikkiteloin uuden ydinvoimalan tielle, se on selvää. Mutta peräämme hallitukselta nyt vastuuta ja visiota siitä, miten Suomi nostetaan suosta. Uuden ydinvoimalainvestoinnin on tuotava Suomeen työtä, toimeentuloja ja investointeja ennen kuin suomalaisten rahapussille mennään.
On toki mahdollista, että samaan aikaan kun Suomen hallitus odottelee kädet ristissä talouskasvun alkamista, Fortum tekee päätöksen ydinvoimalan rakentamisesta Ruotsiin, jossa näkymät ovat monin tavoin valoisammat.

Ville Skinnari

PS. Mikkelin jäljet eivät tunnu pelottajan ainakaan kaikkia porilaisia. Pori äänestää pian oman energiayhtiön myynnistä sijoittajille. Olisiko nyt aika tehdä lainsäädäntöä, joka kieltää vesiyhtiöiden lisäksi myös julkisessa omistuksessa olevien energiayhtiöiden myynnin ulkopuolisille? Mielestäni olisi ja siksi tähän liittyvän kansalaisaloitteen lisäksi vastuuministerin tulisi valmistella lakiesitys välittömästi. Se olisi nopein tapa saada laki voimaan.

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kolumnistin muut kolumnit

KOLUMNISTIT

Melastelua

Papin Palsta

Rainen Sananen

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Tapparakadun linja-autoliikenne hiljenee kesäkuussa – vuorot siirtyvät vilkkaammille reiteille
Samae Koskinen tuo kasvutarinansa Renkomäkeen – “Jos kirja auttaa yhtä ihmistä, se riittää”
Teknologia ei enää myy vaan käyttäjäkokemus
Starkin pääkonttori purettiin – tilalle suunnitteilla asumista vanhuksille ja erityisryhmille
Renkomäen seurakuntakoti täyttää 30 vuotta – paikallinen olohuone yhdistää vanhaa ja uutta
Metsänhoitotyöt jatkuvat Kerinkallion, Liipolan ja Nikkilän alueilla
Ilvesten määrä kasvaa Lahden seudulla
Muistokirjoitus: Marja-Liisa Niuranen 1943 – 2026
Renkomäessä rakennetaan turvallisempia koulumatkoja lapsille
Kaustinen nostaa romanimusiikin esiin: Hilja Grönfors & Latšo Džinta valittiin Vuoden yhtyeeksi
”Meitä vaivaisia odotellessa bussit myöhästyvät” – lahtelainen Tero Jokinen kokee uuden maksun epäoikeudenmukaiseksi
Sysmässä kaikki tietävät, miltä hyvä sahti maistuu ja miksi 100 litraa ei riitä mihinkään
Ukrainalaiset tuovat joulun Lahteen – lasten juhlaa, perinteitä ja yhteisön voimaa sodan varjossa
Kun maailma tuntuu pimeältä, niin joulu kutsuu pysähtymään
Lotta Jensen: Joulu on meille vuoden kiireisintä aikaa, mutta myös kaikkein tärkeintä
Nuoret jäävät väliinputoajiksi, kun Lahti taistelee rakenteellisen työttömyyden varjoa vastaan Lahdessa
Salinkallion koulun tulevaisuus ratkeaa kaavoituksessa
Nuoriso-ohjaaja Jari Karjalainen: Pelaaminen ei itsessään ole ongelma, mutta balanssi voi joskus horjua
Lahtelainen kulttuurin moniottelija Markku Koski täytti 80 vuotta – ”Toimittajan uteliaisuus ei katoa koskaan”
Kaupunki istutti karppeja Launeen keskuspuiston Sorsalampeen – yhtään havaintoa ei ole tehty istutuksen jälkeen
ARKISTO