Venäjän barbaarit hyökkäsivät raukkamaisesti Ukrainaan

Erehdyin vain päivällä ennustaessani Venäjän hyökkäyksen ajankohdan. Kirjoitan tätä Melasteluani
Pärnun Terviskylpylästä torstaiaamuna heti saatuani tiedon Venäjän raukkamaisesta hyökkäyksestä
Ukrainaan. Taas kerran Venäjä haistatti pitkät lännen diplomatialle ja neuvotteluille.

Voiko Venäjää ymmärtää? Voi, jos ymmärtää venäläistä mielenlaatua ja heidän vuosisataisia
käsityksiään itsestään, slaavilaisuudesta, panslavismistaan ja tehtävästään maailmassa. Tätä
tarkastellen nyt tietyistä faktoista käsin. On ihme, että Venäjällä on ylipäätään hallinto. Maa on ehdottomasti liian iso ja liian venäläinen hallittavaksi länsimaisin menetelmin. Koko sen historian aikana demokratia on ollut sille vieras ideologia ja maata on hallinnut aina eliitti tai diktaatori, kuten nyt tsaari Putin. Tämän pienen neuvostoagentin ego sai megalomaaniset mittasuhteet hänen päättäessään hyökkäyksesta Ukrainaan.

Venäjän narratiivi on tällä hetkellä ”kadonneen keisarikunnan etsiminen”. Venäjä haikailee takaisin suurvalta-asemaansa ja tekee sen imperialistisesti hyökkäämällä nyt Ukrainaan. Länsi ei yksinkertaisesti ymmärrä, että Venäjä ei tee mitään myönnytyksiä tai kompromissejä lännen kanssa. Mitä enemmän länsi haluaa kompromisseja, sitä enemmän itsevarmuutta se venäläisessä järjestelmässä provosoi. Länsi ei ole osoittanut Venäjälle riittävää kunnioitusta. Tämä on se pääprinsiippi, mitä Venäjä haluaa. Venäjä on suurvalta – imperiumi! Venäjä on halki vuosisatojen omaksunut tämän roolin. Venäjä pitää oikeutenaan tulla kohdelluksi erityisenä ja ainutlaatuisena maana maailmassa. Se katsoo, että sillä on oikeus valehdella, rikkoa kansainvälisiä lakeja ja tehdä, mitä se haluaa varmistaakseen turvallisuutensa.

Venäjä on löytänyt uudelleen tsaarinajan ja kansallisen identiteettinsä. Historin kaapista on kaivettu
taas suuri ja mahtava Neuvostoliitto ja sen imperiumi. Kansallissankariksi on noussut diktaattori Stalin, joka tappoi omia kansalaisiaan 30 miljoonaa itse mitään kipua tuntematta. Missään muussa maailman valtiossa tämä ei olisi ollut mahdollista.

Ennen kaikkea Venäjää ei pidä ajatella maana, jota ei voi selittää tai käsittää saati ymmärtää rationaalisella analyysillä vaan viittaamalla mystiseen venäläiseen sieluun. Venäjä ei ole mikään
kummajainen, jos haluaa etsiä syitä sen käyttäytymiselle. Venäjä on odottanut vain oikeaa hetkeä
todistaa länsimaille suuruutensa periaatteella: sota on politiikan jatkamista aseilla. Venäjän suurvaltapolitiikka voidaan kiteyttää kolmeen avainkriteeriin: suurvallan hallussa olevien
”alusmaiden ”( Ukraina) puskurivyöhyke, joka erottaa sitä vastustajista, globaalisti kantava ääni
( veto-oikeus YK:ssa) ja erivapaus poiketa säännöistä, jotka normaalisti säätelevät valtioiden välistä
käyttäytymistä. Venäjä on kautta aikojen katsonut, että sillä on kohtalon määräämä erityisasema ja oikeus maailman johtajuuteen. Tätä oppia KGB:n agentti, tsaari Putin noudattaa juuri tällä hetkellä. Hän luottaa, että länsi on voimaton estämään Venäjän toimia Ukrainassa. Hän pyyhkii lännen taloudellisilla sanktiolla takamustaan, koska on tarkkaan laskenut jo etukäteen, miten selviytyä näistä.

Kansa on Venäjällä aina kärsinyt ja se on nyt niin lannistettu rautasaappaan alle, ettei sieltä uskalleta
nousta suurta kansanjohtaja Putinia vastaan. Putin viime aikainen käytös on ollut maanista uhoa.
Vastaavaa esimerkkiä saa hakea itse Saksan Aatusta vuonna 1933 hänen noustessaan valtaan Saksassa.
Putin ja venäläiset eivät usko muuhun kuin raakaan voimaan. Ehkä omalaatuisinta ajattelua on se, että Venäjä ihan oikeasti uskoo, että se pelasti Euroopan fasismilta. Toinen yhtä kaukaa haettu asia
on se, että Venäjä turvasi idän barbaarien tunkeutumisen Euroopaan olemalla siinä välissä.
Putin yksinkertaisesti arvioi tilanteen juuri nyt sellaiseksi, että kaikki tilanteen eskaloitumista ehkäisevät toimet merkitsevät alistumista länsimaiden painostusyrityksiin. Venäläisillä ei ole sellaista moraalia kuin länsimailla. Venäjä on viime vuosien sotatoimillaan osoittanut, että nyt on Euroopan vuoro. Tätä alustivat Georgian sota vuonna 2008, Krimin valtaus 2014 ja Venäjän toimet Syyriassa.

Venäjä on provosoinut Euroopassa sitä, että Naton laajeneminen Ukrainaan on antanut sille syyn toimia juuri oikeaksi katsomallaan tavalla. Venäjä ei kuulu Eurooppaan, vaan Aasiaan. Tästä seuraa se virhe, Venäjää ei voida arvioida eurooppalaisilla mittareilla. Se on ja pysyy roistovaltiona! Kaikki virolaiset tietävät tämän, mutta eivät kaikki suomalaiset!

Juhani Melanen

Laskeudumme paaston rauhaan

Laskiainen nostaa ensimmäiseksi mieleen mäenlaskun, pitkät pellavat (jos vanhan sanonnat ovat tuttuja) ja mehevät laskiaispullat. Näihin päiviin mahtuu kuitenkin paljon enemmän kuin herkut ja iloiset kelkkämäet. Me laskeudumme tukevan ruuan ja iloisten leikkien kautta paastonaikaan. Alamme valmistautua vuoden vaikuttavimpaan juhla-aikaan: pääsiäiseen.

Juhlat tuntuvat suuremmilta, kun niihin oikeasti valmistaudutaan eikä vain tupsahdeta keskelle suurta surua tai valtavaa iloa. Paastonajan ideana on se, että elämää rauhoitetaan, riisutaan ja hiljennetään. Kun askel on hidastunut ja katse kiinnittynyt tärkeisiin asioihin, on helpompi kulkea matkaa Jeesuksen kanssa. Hän matkasi vääjäämättä kohti Jerusalemia, vaikka tiesi, että siellä on edessä vaikeaa.

Jokainen voi itse miettiä laskiaisesta alkavan paastonajan omat jutut. Jätänkö jotain turhaa ja kuormittavaa pois? Lisäänkö jotain, joka tekee hyvää lähimmäisille ja suhteelle Jumalaan? Olisiko enemmän aikaa rukoukselle, Raamatun lukemiselle, seurakunnan tilaisuuksiin osallistumiselle (nyt kun se on taas paremmin mahdollista). Silloin laskiainen on laskeutumista rauhaan, hiljaisuuteen, Jumalan Sanan valoon.

Jeesus itse on vierellämme paastonajan matkalla. Siellä ei tarvitse pärjätä vain hernekeiton ja kermapullien voimalla. Ne kalorit on äkkiä kulutettu. Jeesus on matkakumppani, joka rohkaisee, armahtaa ja siunaa. Joka päivä.


Riitta Särkiö

Synkkä viikko ja musta torstai

Olin virkamatkalla Berliinissä alkuviikon. Luonnollisesti vierailun ohjelmassa näkyi suuresti Ukrainan tilanne. Saksalaiset ja Saksan uusi hallitus ovat halunneet viimeiseen asti hakea diplomaattista ratkaisua. Samoin toinen Euroopan suurvalta Ranska. Se ovi kuitenkin sulkeutui maanantaina, kun Venäjä ilmoitti tunnustavansa Donetskin ja Luhanskin separatistialueet ja lähettävänsä alueelle sotilaita. Venäjän toimet ovat kansainvälisen oikeuden vastaisia ja loukkaavat Ukrainan alueellista koskemattomuutta ja itsemääräämisoikeutta. Ne rikkovat lisäksi vakavasti Itä-Ukrainan konfliktin ratkaisemiseksi neuvoteltuja Minskin sopimuksia. Suomi ja EU tuomitsevat Venäjän päätöksen tunnustaa separatistialueet

Kirjoitan tätä tekstiä torstaina klo 11.00. Tilanne Ukrainassa kehittyy koko ajan ja huonompaan suuntaan. Tässäkin tilanteessa on hyvä kerrata Suomen tilanne. Tasavallan presidentin johdolla valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta kokoontui heti torstaina aamulla käsittelemään tilannetta. Kuten presidentti totesi, nyt on vasta nähty alkusoitto ja ikävä kyllä soitto synkkenee.

Suomi tuomitsee jyrkästi Venäjän Ukrainassa aloittamat sotilaalliset toimet. Venäjän toimet kohdistuvat Ukrainaan, mutta ovat hyökkäys myös koko Euroopan turvallisuusjärjestystä vastaan. Venäjän hyökkäys on räikeä kansainvälisen oikeuden loukkaus. Venäjän tulee välittömästi pysäyttää sotatoimet ja palata neuvottelupöytään.

Suomi tukee vankasti Ukrainan itsenäisyyttä, suvereniteettia, itsemääräämisoikeutta ja alueellista koskemattomuutta. Vahvistamme myös nopealla aikataululla Suomen tukea Ukrainalle. Suomi vastaa Venäjän toimiin osana Euroopan unionia.

Vahva kansallinen puolustuskyky on keskeinen edellytys Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan päämäärien saavuttamiseksi. Suomi on sotilasliittoon kuulumaton maa, joka huolehtii oman puolustuskykynsä uskottavuudesta. Tästä olemme huolehtineet myös kuluvalla vaalikaudella. Suomi osallistuu puolustuskykyämme vahvistavaan turvallisuus- ja puolustuspoliittiseen yhteistyöhön Euroopan unionissa sekä Nato-kumppanuuden ja pohjoismaisen yhteistyön puitteissa. Myös kahdenvälinen yhteistyö keskeisten kumppaniemme kanssa on osa kokonaisuutta, ja se vahvistaa Suomen omaa puolustuskykyä. Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyötä syvennetään ja myös Suomen ja Ruotsin kumppanuuksia Naton kanssa kehitetään läheisessä yhteistyössä.

Hallitusohjelmassa ja laajaa parlamentaarista tukea nauttivassa ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa olemme vahvistaneet, että Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan perustaan kuuluu kansallisen liikkumatilan ja valintamahdollisuuksien ylläpitäminen. Tämä säilyttää mahdollisuuden hakea Nato-jäsenyyttä. Ratkaisuja tarkastellaan aina reaaliajassa kansainvälisen turvallisuusympäristön muutokset huomioon ottaen.

Pitää muistaa, että kansainvälisen tilanteen kiristymisestä huolimatta Suomeen ei kohdistu välitöntä sotilaallista uhkaa. Sotilaalliseen voimankäyttöön Suomea vastaan tai sillä uhkaamiseen on kuitenkin varauduttava. Maanpuolustustahto on Suomessa korkea ja se onkin yksi turvallisuuspolitiikkamme peruspilareista.

Kaikesta huolimatta Lahdessa vietetään nyt hiihtolomaa ja koko Suomessa normaalia arkea. Arvostetaan sitä ja osataan nauttia siitä jokainen päivä, nyt ja huomenna sekä tänäkin viikonloppuna.

Ville Skinnari

Sanan kylvö

Jeesuksen esittämä kylväjävertaus on monelle tuttu. Siinä kylväjä kylvää siementä. Osa siemenistä putoaa tien reunalle, osa kallioiseen maahan, osa tippuu ohdakkeiden sekaan ja osa hyvään maahan. Tällä vertauksella Jeesus kuvaa sydämen kylvömaita. Onko sydämemme kylvömaa sellainen, että Jumalan sanan siemen voi juurtua ja kasvaa, onko Jumalan hyvyyksillä kasvualustaa meidän elämässämme? Vai olemmeko juurettomia niin, että kasvu meissä jää kesken tai onko elämässämme sellaisia ohdakkeita, jotka estävät hyvän tulemasta esiin? Näitä ohdakkeita voivat olla erilaiset huolet tai vääränlaiset mielihalut, jotka johtavat näköalattomuuteen tai siihen, ettemme näe lähimmäistä tai Jumalan tarkoittamaa suuntaa elämässämme.

Jumalan sana on se siemen, joka voi vaikuttaa hedelmää, satoa elämässämme. Siinä sanassa on voima vaikuttaa elämässämme monenlaista siunausta, siis satoa. Siksi on hyvä, että haluamme kuulla ja tutkia Raamatun sanasta, mitä Jumala tahtoo meille sanoa. Onko se kehotusta tai rohkaisua? Sana kuitenkin vaikuttaa uskon, toivon ja rakkauden hedelmää. Hyvä maa merkitsee Jeesuksen vertauksessa sitä, että me sanan kuultuamme tahdomme pysyä siinä puhtain ja ehein sydämin.


Heikki Pelkonen
kirkkoherra, Laune

Vesi on nyt kylmää

Terveisiä Ranskasta. Osallistuin sunnuntaina ja maanantaina Marseillessa EU:n kauppaministereiden kokoukseen. Fyysiset tapaamiset ovat nyt todella tärkeitä. Keskustelimme maailman kauppajärjestön WTO:n tilanteesta ja uudesta transatlanttisesta kauppa- ja teknologianneuvoston käynnistämisestä EU:n ja Yhdysvaltojen välillä.

Ranska on aloittanut EU-puheenjohtajakautensa vauhdilla ja agenda on erittäin kunnianhimoinen. Hyvä niin, koska sitä Euroopan unioni nyt tarvitsee. Kilpailu on maailmalla nyt erittäin kovaa ja EU:n pitää pystyä vastaamaan Kiinan ja Yhdysvaltojenkin panostuksiin. Vain taloudellisesti vahva Eurooppa on vahva myös ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Ilman vahvaa EU:ta Suomikaan ei ole vahva.

Kansainvälisessä politiikassa tilanne on jännittynyt ja kylmä. Seuraamme Ukrainan tilannetta ulkoministeriössä huolestuneena. Tätä kirjoittaessani torstaina kaikki vaihtoehdot ovat edelleen mahdollisia. Ennustamaan ei kannata lähteä tilanteen kehittymisestä, mutta diplomatian raiteilla tulee tehdä kaikki mahdollinen tilanteen rauhoittamiseksi. Ukrainan tilanteen taustalla Aasiassa Kiinan johdolla tapahtuu myös paljon. Näihin mahdollisuuksiin myös meidän pitää pystyä tarttumaan.

Talvi on ollut talvi meilläkin. Lumentulo on täyttänyt Lahdenkin kadut ja moni on odottanut aura-autoa kuin lapset joulua. Lahdessa teiden kunto puhuttanut. Perinteistä ”tiekarhua” olisi kaivattu pomppuisille teille moneen paikkaan. Jalkakäytäviltä alkaa myös tila monissa paikoissa loppua eikä näin kahden koiran taloudessa ole aina helppo liikkua jollain tieosuuksilla. Onneksi meillä on erinomaiset maastot missä se onnistuu ja polkuja löytyy.

Lahdessa avantouinti on nostanut suosiotaan jo pidemmän aikaa. Olosuhteet ovat kehittyneet ja aktiivisia harrastajia on monipuolisesti, myös nuoremmat ja me jo melkein keski-ikäiset olemme löytäneet uuden harrastuksen. Vaimoni houkutteli minut viime talvena mukaan ja täytyy sanoa, että vähän innostuin. Kylmä tekee hyvää myös treenin jälkeen lihasten palautumiselle. Urheilijoille se on tuttu palautuskeino.

Tapaan tällä viikolla Lahden avantouinnin aktiiveja ja keskustelemme olosuhteiden kehittämisestä edelleen. Yksi asia mitä halutaan, on saunamahdollisuus. Tiedän, että alan todelliset harrastajat eivät kaikki saunaa edes halua, mutta aloite on hyvä ja kannatettava. Palaamme asiaan, kun tämä hanke etenee.

Salpausselän kisat ovat myös tulossa, olympialaisten jälkeen toivottavasti katsomot saadaan täyteen. Se on kiinni paljon meistä itsestämme eli meistä lahtelaisista.

Ville Skinnari

Näin miljonääriksi myymällä tylsistyneiden apinoiden avattarien omistusoikeuksia

”Maailmassa on monta ihmeellistä asiaa, se kummastuttaa, hämmästyttää pientä kulkijaa”
Tämä on tullut väkisin mieleeni monta kertaa yrittäessäni seurata eri alustoilta, miten raha on muuttanut
muotoaan viime vuosina. Rahan merkitys on toki pysynyt samana eli yksinkertaisesti: se on vaihdonväline, joka perustuu ihmisyhteisöjen luottamukseen. Sen arvon määrittely onkin sitten maailmassa uskomattoman erilaista; jopa tragikoomista!

Rahana ovat olleet simpukat, tulppaanit ja niillä on keinoteltu pörsseissä ja pankeissa. Tosiasia on,
että jokainen meistä voi perustaa rahan, jos saa toiset uskomaan, että sillä on arvoa. Kyse onkin aina
uskosta. Silloin, kun usko rahaan joko virtuaalisena tai paperina loppuu joltain toimijalta, myös arvo
loppuu sen sileän tien. Virtuaali eli kryptovaluuttoja on maailmassa nykyisin yli 5000 kappaleeta ja uusia syntyy koko ajan. Tunnetuin on Bitcoin. El Salvador on ottanu sen jopa viralliseksi valuutakseen. Pieni vilkaisu sen taloustilanteeseen osoittaa, että huolia maalla riittää ja sen bitcoin-toimivuus on erittäin kyseenalainen.

Viime viikolla jäin haukkomaan henkeä vähäksi aikaa, sillä tunnettu mediasivusto Buzzfeed julkaisi tämän helmikuun alussa jutun, jossa se paljasti, ketä ovat perustaneet Boread Ape Yacht Clubin eli yhden maailman suosituimmista NFT-kokoelmista. Suomeksi tämä tarkoittaa ”non-fungitable token” eli lohkoketjussa säilytettäviä digitaalisia aitoustodistusta, jolla voidaan todentaa esimerkiksi digitaalisen taideteoksen omistajuus.

Kannataisiko ottaa yhteyttä tähän ” Tylsistyneiden apinoiden pursiseuraan” ja kaupata siellä viime vuonna mökillä maalaamaani teosta ”Miracle” eli Ihme, jota kukaan läheiseni ei ollut huolinut talouteensa. Hivenen taustaa tästä BAYC-kokoelmasata. Se on 10 000 kappaleen kokoelma apinanaamaisia avattaria, joita sen perustajat ovat myyneet NFT:nä. Kaupaksi ovat käyneet erilaisiin asuihin ja ilmeisiin verhotut apinahahmo-oliot. Niitä on käytetty mm. profiilikuvina erilaisissa sosiaalisissa medioissa.
Siispä ei ku ostamaan! Kokoelmaan kuuluvia avattaria voi ostaa tällä hetkellä edullisesti 250 000 eurolla, joten ole siis nopea, etteivät muut ennätä ennen sinua. Koko kokoelman hinta ts. markkina-arvo on jo lähes 3 miljardia euroa!

Nyt kokoelman kehittäjille on tosin tullut hivenen mutkia matkaan, sillä nimimerkin varassa toimivat Gordon Cornerin ja Gargamelin oikeat henkilöt on paljastettu nimimerkkien takaa. Buzzfeed tutki kokoelman takan olevan yhtiön Yuga Labsin tietoja ja sai selville, että Gordon on oikeasti Wylie Aronow ja Gargamel Greg Solano. Mutta tästäkös rahaa vuolleet ”poijaat” suuttuivat? Mikäs ihme tuo nyt on! Rahasammon takana tuntui olevan kunnon veijarit. Mielensä pahoittivat tietysti myös kaikki internetin kryptonerot ja web3 -tulevaisuuteen sokeasti ”uskovaiset”, sillä monen mielestä Buzzfeedin artikkeli oli monessa mielessä kohtuuton, eikä miesten henkilöllisyyttä olisi saanut paljastaa!

Artikkelin kirjoittanut toimittaja Katie Notopoulos sai uhkauksia, joissa hänen läheistensä osoitteet ja tiedot uhattiin julkaista. Tunteet kuumenivat aivan syyttä. Lopulta tässä on kyse todellisen maailman ja kryptohuumeessa elävien todellisuuksien kohtaamiseta Lakitermein käsitettynä tämä voidaan tulkita ostajan oikeudesta tietää ostamansa sijoituksen oikeat pörssitiedot ja omistussuhteet. Ei muusta.
Siis apinan näköinen avatar ei riitä tunnistamiseksi. BAYC on neuvotellut jo sijoitusyhtiö Andressen Horowitizin kanssa sen uuden arvon nousun uudessa määrittelyssä.

Jos se nousisi 4 miljoonaan euroon, se olisi Helsingin pörsissä 25 arvokkaimman yhtiö joukossa. Liike-elämässäkin on silti omat lakinsa ja niitä ihmisiltä rahaa puliveivaavat Kyllästyneet Apinat joutuvat myöskin noudattamaan. Tämä siitä syystä, että tarvittaessa miljardiyhtiön Apina-vetäjät voidaan asettaa vastuuseen heidän mahdollisista laittomista toimista!

Todellisuudessa kryptovaluutoilla huijataan ihmisiä aivan samalla tavalla kuin rikolliset pesevät rahojaan. Danske Bankin Viron konttoreissa pestiin venäläisten oligargien rahoja 25 miljardia euroa.
Hyväuskoisilta ”höppänöiltä” kerättiin vuonna 2019 yli 100 miljoonaa euroa erilaisilla huijauksilla.
Huijaukset ovat suurta bisnestä ja avaamalla päivän lehdet , löydät varmasti ainakin yhden selkeän
rahavedätyksen mainoksen. Näyttävin lienee Kone-yhtiön Pekka Herlinin bictoinilla rikastuminen.

Mutta kun itse yritin tehdä netissä reklamaatioita muka ”korttiostoksia” tehneestä firmasta, se
osoittautui pirun kiusalliseksi ja todella vaivalloiseksi. Onnistuin, mutta koulutuksesta ei ollut hyötyä. Istumalihaksilla asia ratkesi.

Jussi Melanen

P.S. Kellä on varaa ostaa apina-avattaria?
Immateriaalioikeuksillla ”kusetetaan” yhä enemmän. Miksen minäkin yrittäisi?

 

Missä on suunnitelma B?

Historian ensimmäisistä Aluevaaleista on kohta kuukausi. Julkista keskustelua hallitsee nyt paikkojen jakautuminen eri puolueiden välillä. Nyt tulisi kuitenkin jatkaa sitä tärkeää keskustelua mitä käytiin ennen vaaleja. Miten ihmisten todelliset tarpeet ratkaistaan terveydenhuollossa tai sosiaalitoimessa? Miten kohdata arjen haasteet paremmin ja mitä ihmislähtöisyys todella voisi parhaimmillaan olla? Lopulta ihmiset tekevät Sote:nkin, vaikka kolkolta kuulostava rakenne- ja raamikeskustelu ilmatilaa hallitseekin. Fiksu ja taitava Sote-päättäjä osaa valtuustossakin kysyä ne oikeat ja kaikkein tärkeimmät kysymykset.

Julkista keskustelua ja päätöksentekoakin on jo pitkää vaivannut vaihtoehdottomuus. Jos et ole samaa mieltä, olet eri mieltä. Olisi helpointa olla jonkun puolella ja samaan aikaan jotain toista vastaan. Tämä ilmiö on alkanut näkyä myös aivan kaikkein tärkeimmässä eli ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Kotimainen keskustelu on tästä hyvä esimerkki ja strateginen kärsivällisyys on jollain päättäjilläkin kovilla, puoleen tai toiseen Sen yksi seurauksia nähtiin eduskunnassa tällä viikolla, kun ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja jätti paikkansa. Kysynkin usein, että onko Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka jotenkin epäonnistunut, jos ja kun haluttaisiin tehdä äkkikäännöksiä. Oikea vastaus on, että se ei ole epäonnistunut, päinvastoin.

Kovin taistelu on pinnan alla ja päälläkin suurvaltojen eli tässä tapauksessa Kiinan ja Yhdysvaltojen välinen taistelu teknologian herruudesta maailmassa. Kun sanon maailmalla, että me haluamme olla ”teknologianeutraaleja” eli että annamme parhaiden teknologioiden voittaa, se ymmärretään. Se luo samalla luottamusta. Suomen malli on toiminut ja toimii näissä molemmissa ja sitä arvostetaan eri puolilla maailmaa eikä se tarkoita suomettumista. Samalla olemme luoneet ulkopoliittista pääomaa, joka on tehnyt meistä paljon kokoamme suurimman vaikuttajan. Suurvaltalogiikka ei tämän päivän maailmassa useinkaan halua nojata instituutioihin, vaan suoraan kahdenväliseen keskusteluun.

Luottamusta nyt tarvitaankin. Se koskee myös Suomea ja Lahtea. Kirjoitin viikonlopun ESS kolumniini laajemmin Lahden noususta investoinneissa miljardiluokkaan. Lahden kaupunginvaltuutettuna minua kuitenkin huolettaa Lahden tahmea tahti saada asioita eteenpäin. Kesällä valittu valtuusto on kohta istunut vuoden ja valtuuston strategiatyössä on hiottu visiotason asioita pääsemättä yhtään toteutukseen eli konkretiaan. Samaan aikaan meillä seisoo hotelli- ja kylpylähanke (Rantakartano), Kisapuisto sentään tuntuu nyt liikkuvan vuosien odotuksen jälkeen. Missä on Rantakartanon suunnitelma B, jos asiat eivät etene?

Uimahalli tulisi erottaa hotellista ja asuinrakentamisesta ja sijoittaa jo itseasiassa kerran tehdyn päätöksen mukaisesti Launeelle. Tämä suunnitelma B tulisi olla nyt jo pitkällä, koska meillä ei ole yksinkertaisesti aikaa enää odottaa.

Samoin Urheilukeskuksen ja uusittavan ”Isku-Areenan” jatkosuunnitelmilla on niilläkin jo kiire. Tiedän, että uuden jäähallin suunnitelmia jo tehdään, mutta mitä kaikkea siihen voisi yhdistää on asia mistä puhua. Rahoitustakin saa nyt edullisesti ja siksi on edelleen aika tehdä fiksuja investointeja ja samalla vivuttaa yksityistä rahaa edelleen hankkeisiin mukaan moninkertaisesti.

Lahden kaupungin taloudellinen tulos on jälleen kerran yllättänyt erittäin positiivisesti. Lahden kaupungin kassassa on – kiitos valtion tukien – nyt rahaa yli 100 miljoonaa euroa. Siksi puheet lasten koulupalveluilta tai päiväkodeilta leikkaamisesta tuntuvat käsittämättömiltä. Kaupunginhallituksella on nyt tärkeä tehtävä johtaa valmistelua, siten että kaikkein heikommassa asemassa olevat lahtelaiset eivät kärsi. Työllisyyden nostaminen kaikissa ikäryhmissä pitää edelleen olla tavoite numero yksi. Haluan, että Lahti luo tavoitteet ja keinot tähän tekemiseen entistä kunniahimoisemmin.

Ville Skinnari

Armosta

Äskettäin jonotin kuitti kädessä huonekalumyymälän noutopisteessä omaa vuoroani. Siinä toinen asiakas tuli kiireellä ja yritti pyyhältää ohi jonon, ehkä vähän huomaamattaan. Hiukan harmistuin ja huomautin, että taisi olla minun vuoroni ensin. Jälkeenpäin mietin, että olinpa pikkumainen ja laskelmoiva. Viisi minuuttia sinne tai tänne ei olisi haitannut omaa aikatauluani mitenkään. Mitäpä siitä, jos vaikka olisin jäänyt kolmen hengen jonossa ihan viimeiseksi. Homma ei olisi mennyt pikkutarkasti ajatellen oikeudenmukaisesti. Mutta olisin siinä tullut armahtaneeksi tuota kiireessä pyyhältäjää, jolla saattoi olla nälästä kiljuvia lapsia autossa odottamassa. Olisinpa antanut armon käydä oikeudesta.

Ensi sunnuntain evankeliumikertomuksessa on Jeesuksen vertaus viinitarhan omistajasta. Tämä maksaa saman palkan kaikille, niin päivän viime hetkillä töihin palkkaamilleen kuin aamusta asti töitä paiskineille. Se tietysti suututtaa näitä pitkään raataneita, ja he nurisevat isännälle. Nurinaan isäntä vastaa kysymyksellä: ”Katsotko sinä karsaasti sitä, että minä olen hyvä?” Tällä kertomuksella Jeesus halusi korostaa Jumalan armoa, joka on kaikille ihmisille sama. Se ei ole pikkutarkkaa millimetrimitalla laskettua oikeudenmukaisuutta eikä Jumalan armoa voi ansaita, vaan sitä annetaan meille vain siksi, että Jumala on rakkaus. Tämä on kristinuskon yksinkertainen sanoma. Meidän ansaitsemaan tottuneiden ja armottoman oikeudenmukaisuuden vaateita esittävien on sitä vaikea muistaa.

Armollisuus itseä ja muita kohtaan antaa tilaa hengittää. Jumalan hyvyyden suojassa meitä kutsutaan miettimään omaa kovuuttamme, armahtamaan lähimmäisiämme ja itseämme. Onneksi voimme aina rukoilla, vaikka seuraavasti:
Jumala, auta meitä luopumaan omasta laskelmoinnista. Auta meitä ymmärtämään syvemmin armoasi meitä kaikkia kohtaan. Kiitos, että voimme kasvaa sinun hoidossasi. Aamen.


Pastori Kati Saukkonen

Pimittääkö Lahden kaupunginhallitus Lahti Eventsin ja KymiRingin tietoja tahallisesti?

Kuntalain 39 § 1 momentin 7:n pykälän mukaan kunnanhallituksen tulee huolehtia kunnan sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnan järjestämisestä. Lahden kaupunginhallituksen tehtävänä on nimenomaan huolehtia tästä riskienhallinnasta etukäteen. Unohtuiko tämä omaisuudenvalvonnan kohta nyt 31.1. maanantaina täydellisesti? Ja mikä tärkeintä,  millaiset seuraukset tällä on, jos virkavastuulla toimiva kaupunginhallitus estää kuntalakiin perustuvan sisäisen tarkastuksen kaupunginjohdon ja konserniyhtiön toiminnan laillisuudesta? Miten tähän tulee suhtautumaan kaupungin tilintarkastaja, jos joku Lahden valtuutetuista haluaa saattaa asian hänen tietoonsa?

Jorma Ratia esitti kaupunginhallituksen kokouksessa, että Lahti Eventsissä tehtäisiin sisäinen tarkastus. Viime maanantain kokouksessa tämän estivät kuitenkin seuraavat kaupunginhallituksen jäsenet: Sirkku Hilden (sd), Milla Bruneau (kok), Minna Lampinen (sd), Toni Putula (kok), Jouni Kaikkonen (vih) ja Martti Talja (kesk). Äänestys päättyi 6-3. Erityistilintarkastuksen puolesta äänestivät Jorma Ratia, Erkki Nieminen ja Kalle Aaltonen.
Tavallista lahtelaista tämä asia hiertää suuresti, sillä kaikki tietävät, että Lahti on kaatanut Lahti Eventsin kautta KymiRingiin jo 2, 5 miljoonaa euroa, joka ilmenee selvästi Lahti Eventsin taseista. Erittäin outoa on se, miksi riskirahoitus ei ole esityslistojen liiteenä ja näin lahtelaisten luettavana?

Mistä tämä Lahden kaupunginhallituksen salailu johtuu? Lahden kaupunginhallituksen toiminta joutuu outoon valoon jo siksikin, että Hämeenlinnan hallinto-oikeus on yksiselitteisesti todennut, että yksityisen KymiRingin toiminnan tukeminen ei kuulu kunnan ydintoimintaan. Kouvola on noudattanut tässä asiassa Itä-Suomen hallinto-oikeuden päätöstä eikä ole tukenut KymiRingiä vaikka sen saama hyöty moottoritapahtumasta on arvioitu suurimmaksi. Onko Lahti turvautunut kieroon ja jopa syndikalistiseen menettelyyn kiertäessään hallinto-oikeuden päätöstä?
Toivottavasti Lahden kaupunginjohtaja Pekka Timonen ei ole syyllistynyt rikokseen antaessaan määräyksellään kaksi miljoonaa euroa Eventsille, joka on valunut KymiRingin juokseviin menoihin eikä tilaisuuden markkinointiin, mikä lienee ollut tapahtumajärjestäjä Timosen perimmäinen tarkoitus?

Nyt Pekka Timosen toimista on tehty sekä rikosilmoitus että kantelu Oikeuskanslerille.
Nämä ratkeavat aikanaan, mutta lahtelaisia veronmaksajia kiinnostaa tämä Lahti Eventsin ja KymiRingin salattu yhteistyö, jossa riskinä on verorahojen häviäminen Huitsin Nevadaan! Ja erityisesti se, kuka kantaa vastuun tästä toiminnasta, jos KymiRing ajautuu suoritustilaan? Jokainen lahtelainen toivoisi, että tämä KymiRing toisi todellista matkailullista lisäarvoa upeaan kaupunkiimme. Erityisesti tämä piristysruiske vahvistaisi Lahden matkailumainetta, jonka on huomioinut jopa suuri amerikkalaisen mediajätti CNN, joka on nimennyt Lahden vuoden 2022 erääksi parhaista matkakohteista maailmassa.

Kuitenkaan tässä KymiRing ja Eventsin yhteistyökuvioissa ei ole noudatettu kuntalain kirjainta ja oikeudenpäätöksiä, joka valitettavasti aiheuttavat ristiriitaisia tunteita useissa lahtelaisissa demokratiaan ja vapaaseen tiedonvälitykseen uskovissa veronmaksajissa.
Suurin ongelma on se, etteivät edes useat lahtelaiset kunnanvaltuutetut ole saaneet riittävästi taloudellisia tietoja niistä riskeistä, jotka Lahdelle mahdollisesti aiheutuu Eventsin ja KymiRingin järjestelyistä. Ja tämä, jos mikä sotii vahvasti avoimen ja demokraattisen päätöksenteon kanssa!

Monetkaan lahtelaiset eivät tiedä, kuinka paljon ensi kesän moottoritapahtuman järjestelyt oikeasti maksavat ja paljonko katsojia tähän tapahtumaan järjestäjät tarvitsisivat katsojia ennen kuin se muuttuisi järjestäjien kannalta taloudellisesti kannattavaksi.
Tsekkien Brnon päättäjät olivat samanlaisessa tilanteessa kuin lahtelaiset nyt ja uskalsivat sanoa kilpailusopimuksensa irti, koska he tajusivat, että mieletön viiden miljoonan lisenssimaksu ja edes 100 000 katsojaa ei olisi tehnyt tilaisuudesta kannattavaa.

Kaikkein tärkeintä tässä Events-casessa olisi nyt avoimmuus ja demokratian toteutuminen. Salailu ja vetoaminen liikesalaisuuksiin ei toimi kunnallisessa päätöksenteossa. Media on tässä asiassa ensi arvoisen tärkeä ja sen tehtävänä on kertoa tapahtumien taustoista puolueettomasti!

Juhani Melanen

Jalkatyötä Lähi-Idässä

Vierailen tällä viikolla Saudi-Arabiassa ja Omanissa ja kirjoitan tätä tekstiä Saudi-Arabian pääkaupungissa Riadissa. Olen tavannut tällä vienninedistämismatkalla molempien maiden ministereitä, kauppakamareiden ja rahoittajien edustajia sekä osallistunut suureen teknologia- ja innovaatiotapahtuma LEAPiin, joka järjestettiin Riadissa. Mukana matkalla on myös yrityksiä, kuten Nokia, Kone, Wärtsilä ja meille lahtelaisille tutut Isku ja Peikko.
Saudi-Arabia on Suomen tärkein kauppakumppani Persianlahden alueella. Saudi-Arabian taloutta ohjaa mittava uudistus- ja investointiohjelma, johon sisältyy muun muassa kiertotalous. Maa pyrkii muun muassa kierrättämään 80 prosenttia kaikesta jätteestään kuluvan vuosikymmenen loppuun mennessä. Myös digitalisaatiossa Saudi-Arabiassa mennään kovaa eteenpäin. Suomalaista osaamista täällä on yllättävän paljon: Nokia tekee edelleen paljon verkoissa ja tuo markkinoille uusia ratkaisuja, mutta muitakin suomalaistoimijoita löytyy. Energia-alalla uusiutuvia ratkaisuja tehdään nopealla sykkeellä. Vety on tässä keskeinen veturi, samoin älykkäät ratkaisut. Myös investoinnit ovat Saudi-Arabiassa huimia. Tilaa suomalaisille osaajille on siis paljon.

Oman rakentaa omalla Vision 2040 -ohjelmallaan korkeatasoista koulutukseen, tutkimukseen ja innovaatioihin perustuvaa tietoyhteiskuntaa. Omanin ja Saudi-Arabian kasvavat markkinat tarjoavat monia mahdollisuuksia suomalaisyrityksille niin tekoälyn ja digitalisaation hyödyntämisessä kuin kiertotaloudessa, vihreässä energiantuotannossa, koulutuksessa, terveydenhuollossa ja kaivosteollisuudessa.

Maailmalla tarvitaan innovatiivisia ratkaisuja ja näissä Suomi on vahvoilla. Isku tarjoaa huippuluokan kokonaisratkaisuja suomalaistyyppisen kouluympäristön toteuttamiseen. Tähän sisältyy kestävästi tuotetut kalusteet ja antimikrobiset kosketuspinnat sekä yhteistyötä koulutusasioissa. Peikko on taas rakentamisen ja tuulienergiaratkaisujen kärkitoimija, joka julkisti vierailumme yhteydessä tuotantolaitoksen rakentamisen Ras Al Khaimahin kaupunkiin Arabiemiraatteihin. Vierailu onkin ollut erinomainen tilaisuus esitellä suomalaista huippuosaamista Persianlahden alueen päättäjille ja vahvistaa myös lahtelaisyritysten asemaa alueen markkinoilla.

Lahtelainen muotoilu ja tuoteosaamisen näkyy muillakin isoilla areenoilla. Lahtelainen Luhta on jälleen kerran suunnitellut ja valmistanut Suomen olympiajoukkueen viralliset kisa-asut. Tällä kertaa asujen inspiraatio tuli arktisesta talvesta, ikiroudasta ja valonvaihtelusta, mikä sopii hyvin Suomen joukkueelle talviolympialaisissa. Joukkueiden kisa-asut ovat yksi olympiakisojen puhutuimmista asioista on vuosi toisensa jälkeen. Ne jäävät myös katsojille mieleen ympäri maailman. On upeaa, että Lahti näkyy ja kuuluu tällä viikolla olympialaisen avajaisissa Pekingissä ja on myös hienoa päästä taas seuraamaan suomalaisurheilijoiden kisasuorituksia.

Lumitilanne Finlandia-hiihdon reitillä on loistava ja ennusteiden mukaan se vain paranee. Perjantaina on paluu Suomeen, jolloin pääsee taas hiihtämään! Päivät venyvät työmatkoilla usein pitkiksi eikä liikunnallisille tauoille juuri jää aikaa. Siksi ladut ja raikas ulkoilma ovat mielessä täälläkin.

Ville Skinnari

KOLUMNIT -arkisto

helmikuu 2025

tammikuu 2025

joulukuu 2024

marraskuu 2024

lokakuu 2024

syyskuu 2024

elokuu 2024

kesäkuu 2024

toukokuu 2024

huhtikuu 2024

maaliskuu 2024

helmikuu 2024

tammikuu 2024

joulukuu 2023

marraskuu 2023

lokakuu 2023

syyskuu 2023

elokuu 2023

kesäkuu 2023

toukokuu 2023

huhtikuu 2023

maaliskuu 2023

helmikuu 2023

tammikuu 2023

joulukuu 2022

marraskuu 2022

lokakuu 2022

syyskuu 2022

elokuu 2022

heinäkuu 2022

kesäkuu 2022

toukokuu 2022

huhtikuu 2022

maaliskuu 2022

helmikuu 2022

tammikuu 2022

joulukuu 2021

marraskuu 2021

lokakuu 2021

syyskuu 2021

elokuu 2021

heinäkuu 2021

kesäkuu 2021

toukokuu 2021

huhtikuu 2021

maaliskuu 2021

helmikuu 2021

tammikuu 2021

joulukuu 2020

marraskuu 2020

lokakuu 2020

syyskuu 2020

elokuu 2020

heinäkuu 2020

kesäkuu 2020

toukokuu 2020

huhtikuu 2020

maaliskuu 2020

helmikuu 2020

tammikuu 2020

joulukuu 2019

marraskuu 2019

lokakuu 2019

syyskuu 2019

elokuu 2019

kesäkuu 2019

toukokuu 2019

huhtikuu 2019

maaliskuu 2019

helmikuu 2019

tammikuu 2019

joulukuu 2018

marraskuu 2018

lokakuu 2018

syyskuu 2018

elokuu 2018

kesäkuu 2018

toukokuu 2018

huhtikuu 2018

maaliskuu 2018

helmikuu 2018

tammikuu 2018

joulukuu 2017

marraskuu 2017

lokakuu 2017

syyskuu 2017

elokuu 2017

kesäkuu 2017

toukokuu 2017

huhtikuu 2017

maaliskuu 2017

helmikuu 2017

tammikuu 2017

joulukuu 2016

marraskuu 2016

lokakuu 2016

syyskuu 2016

elokuu 2016

heinäkuu 2016

kesäkuu 2016

toukokuu 2016

huhtikuu 2016

maaliskuu 2016

helmikuu 2016

tammikuu 2016

joulukuu 2015

marraskuu 2015

lokakuu 2015

syyskuu 2015

elokuu 2015

heinäkuu 2015

kesäkuu 2015

toukokuu 2015

huhtikuu 2015

maaliskuu 2015

helmikuu 2015

tammikuu 2015

joulukuu 2014

marraskuu 2014

lokakuu 2014

syyskuu 2014

elokuu 2014

kesäkuu 2014

toukokuu 2014

huhtikuu 2014

maaliskuu 2014

helmikuu 2014

tammikuu 2014

joulukuu 2013

marraskuu 2013

lokakuu 2013

syyskuu 2013

elokuu 2013

kesäkuu 2013

toukokuu 2013

huhtikuu 2013

maaliskuu 2013

helmikuu 2013

tammikuu 2013

joulukuu 2012

marraskuu 2012

lokakuu 2012

syyskuu 2012

elokuu 2012

kesäkuu 2012

toukokuu 2012

huhtikuu 2012

maaliskuu 2012

helmikuu 2012

tammikuu 2012

joulukuu 2011

marraskuu 2011

lokakuu 2011

syyskuu 2011

elokuu 2011

heinäkuu 2011

kesäkuu 2011

toukokuu 2011

huhtikuu 2011

maaliskuu 2011

helmikuu 2011

tammikuu 2011