Laupiaan samarialaisen kertomuksesta

Oletko kuunnellessasi Jeesuksen kertomusta Laupiaasta samarialaisesta eläytynyt tarinan kulussa aina ohikulkijan osaan? Tunnethan kertomuksen siitä, kuinka väkivaltaisen ryöstön kohteeksi joutunut mies makaa haavoittuneena Jerikon tien laidassa, ja hänen ohitsensa kulkee kylmästi pysähtymättä sekä pappi että rikas mies. Sitten hyväsydäminen ja avulias vierasmaalainen (samarialainen) auttaa tienposkessa lojuvaa miestä. Usein kai pohdimme, mitä me olisimme tehneet haavoittuneelle lähimmäisellemme.

Entäpä jos ajattelisit kohdallesi tämän tarinan toisesta näkökulmasta? Olisitkin se, joka on ryöstetty tai jossakin ongelmassa jätetty oman onnensa varaan. Ajattele, jos sinä olet se, joka makaa vahingoittuneena, yksin ja avuttomana. Muut kulkevat ohitsesi. Olet apua kaipaava. Ja sitten kaiken kurjuuden keskellä tulee joku, joka korjaa sinut turvaan. Hän kuuntelee tarinaasi, lohduttaa, halaa ja auttaa kestämään pahan kokemuksen yli. Se jää sydämeen, se muisto siitä, että miltä tuntuu saada apua suuressa ahdistuksessa.

Myötätunnon tunteminen ja antaminen on Laupias samarialainen -kertomuksen tähtäyspiste. Kertomus haastaa meitä kysymään itseltämme, että onko meillä kykyä eläytyä toisen asemaan ja elämäntilanteeseen? Onko meillä kykyä ylittää ennakkoluulomme ja varautuneisuutemme? Kykyä rakastaa lähimmäistä kuin itseämme? Joskus tämä kaikki tuntuu liian vaativalta, melkein ylittävän voimamme ja halukkuutemme…

Kuitenkin on yksi, joka ei koskaan kulje ohi. Kristus itse on tuo samarialainen, joka on ihmistä kohtaan myötätuntoinen ja on hyvä lähimmäisemme. Kristus ottaa hoitaakseen meidät, parantaa armollaan ja anteeksiantamuksellaan. Me saamme pyytää Häneltä voimaa hyvänä lähimmäisenä olemiseen. Siihen, että me vuorostamme autamme muita elämän tien kulkijoita, oman onnensa varaan jätettyjä ja hätää kärsiviä.

Rukoilemme:
Jumala,
me tarvitsemme rakkautesi voimaa
enemmän kuin mitään muuta,
kun lähetät meidät lähimmäistemme luo.
Ilman sitä emme kykene auttamaan heitä.
Anna meille armahtava mieli, ettemme kulkisi kenenkään apua tarvitsevan ohitse.
Aamen.


Pastori Kati Saukkonen

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kolumnistin muut kolumnit

KOLUMNISTIT

Melastelua

Papin Palsta

Rainen Sananen

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Pääesiintyjiltä riimejä ja riitasointuja
Tauno Ylä-Soininmäki: Launeen kirjastoa ja Saksalan uimahallia ei saa lopettaa
Kirsi Lehtimäki: Nopeita matalankynnyksen palveluita tarvitaan nuorille lisää hyvinvointialueella
Kirkkoherra Heikki Pelkonen: Seurakuntien työtä arvostetaan ja sen työlle on yhä olemassa sosiaalinen tilaus
Tomi Sairomaa: Lapset ovat meidän tulevaisuutemme ja heihin pitää panostaa
Kari Kallio: Hoitopaikoissa tulee kerätä palautteet hoidon onnistumisesta
Marja Salomaa 1937–2025
Seppo Korhonen: Työttömät ovat sysätty kuntien vastuulle antamatta riittäviä resursseja työllistämistehtävien hoitamiseen
Kolmospolttaja Heikki Laine pokkasi elämänurapalkinnon
Satu Jaatinen: On tärkeää, että hyvinvointialueet ymmärtävät riskit, jotka liittyvät ulkoistuksiin
Lassi Leivo: Pendelöintipysäköintioikeus tukisi joukkoliikenteen käyttö
Juha-Pekka Forsman: Aluevaltuustot eivät tarvitse enää lisää ohjausta valtion taholta
Olavi ”Olli” Kopo: Ympäristökaupungin maine kärsii, jos asfaltoitu rullahiihtorata rakennetaan Salpausselälle
Laulaja Maria Byman: Musiikissa tunne on työkalu, eikä yleisölle saa itkeä ahdistustaan
Kirkkoherra Heikki Pelkonen: Kaipuu rauhaan ja rakkauteen ovat läsnä ihmisissä jouluna
Erilaisista addiktioista kärsivien läheiset saavat keskusteluapua Al-Anon -ryhmästä
Jukka Ihalainen: On tärkeää olla toiselle enkeli arjessa
Puheenjohtaja Reijo Salonen: Kaupunkilaiset pääsevät vaikuttamaan kumppanuuspöytien kautta
Kirjailija Sirpa Kähkönen: Finlandia-palkinnon myötä olen saanut paljon uusia lukijoita
Joululaulut yhdistävät ihmisiä yhä edelleen
ARKISTO