Lahden kaupungin arviointikertomus on taas ilmestynyt. Valtamedia on vain hiukan vaivautunut arvioimaan ja ruotimaan tätä vuoden tärkeintä asiapaperia. Tukeeko se paikallisia päättäjiä? Heti etusivulta saamme lukea, että Lahden ja Nastolan yhdistymisessä hallinnollisia menoja ei ole kyetty vähentämään arvioidulla neljällä miljoonalla eurolla. Syytä ei kukaan ole vaivautunut etsimään?
Lahden kaupunginhallitus on yrittänyt lopettaa kokonaan tarkastuslautakunnan toiminnan tai päästä ainakin määräämään, mitä se saa julkaista ja mitä ei. Tämä vaikuttaa täysin epädemokraatiselta ja lahtelaisten sananvapautta loukkaavalta toimenpiteeltä ja vaikuttaa suorastaan Veli Venäläisen vehkeilyltä. Onneksi tähän pantiin nyt tiukka stoppi, sillä Tampereen julkisoikeudenlaitos ilmoitti, että näin ei voida toimia, joten Lahden kaupunginhallitus tyrmättiin täysin. Yksinkertaisesti tämä tarkoittaa, että Lahden kaupunginhallituksella ei ole mitään toimivaltaa Lahden tarkastuslautakunnan toiminnan ohjailemiseen. MOT!
Jatkokysymys? Mitä ihmettä nämä Lahden kaupunginhallituksen ”järjenjättiläiset” ovat oikein ajatelleet yrittäessään toimia lakia vastaan? Eivät todella mitään! Seuraava kysymykseni onkin kuntavaalien tärkein. Miten pääsemme heistä eroon?
Viime valtuustokaudella siirrettiin sosiaali- ja terveyspalvelut Päijät- Hämeen hyvinvointiyhtymälle. Silti kuntalain mukaan hyvinvointipalvelut ovat edelleen kunnan eräs tehtävä, mitä hyvinvoinnin ja osallisuuden vastuualueen lakkauttamista koskevat päätökset eivät tarkaslautakunnan arvion mukaan tue.
Vasta monen vuoden rahantuhlauksen ja veivailujen jälkeen Myllyvirran ”kupla” Kuntien Tiera Oy:n SAP HR-ohjelmasta on päätetty luopua, vaikka Lahden arviointikertomukset ovat jo vuodesta 2014 lähtien kertoneet Lahden johdolle, että koko hanke on täysi susi, eikä vastaa odotuksia. Miksi kaupungin johto on silti myöntänyt sille pääomalainoja? Tässä voi epäillä rakenteellista korruptiota aiheesta.
Lahden sisäinen pankki on korkojen laskun ja rahoitusmarkkinoiden vakauden myötä menettänyt suurelta osin merkityksensä. Perustellusti voidaan kysyä, miksi Lahden kaupunki ei ole vaatinut mitään vakuuksia tytäryhtiöilleen myöntämille lainoille. Jo vuonna 2015 voimaan tulleen kuntalain mukaan, näin ei ole voinut toimia ja vakuudettomasti myönnetyt lainat eivät ole laillisia. Nyt on selvitettävä , kuka tytäryhtiöille laittomat lainat on myöntänyt ja onko tässä tapahtaunut mahdollisesti rikos?
Yhtiöittämisillä kaupungin henkilöstöä on siirretty pois kaupungin organisaatioista yhtiöiden palkkalistoille. Tämän jälkeen kaupunki on useassa tapauksessa vähentänyt ostoja perustamiltaan yhtiöiltä, mikä on lopulta johtanut niiden toimintojen lakkauttamiseen ja henkilöstön irtisanomisiin. Tarkastuslautakunta ei pidä tätä toimintaa vastuullisena.
Edessä ovat epävarmuuden vuodet, kun vero- valtionosuusjärjestelmät muuttuvat sote-uudistuksen myötä täydellisesti vuonna 2023 ja uudet hyvinvointialueet aloittavat toimintansa. Tämän vuoden pelasti valtion koronatuki!
Lahden kaupunginhallituksen täysin epärealistiset väestönkasvuodotukset, osoittavat taas kerran Lahden virkamiesten kyvyttömyyden arvioida tulevaisuutta. Näillä ennusteilla ei ole toden kanssa mitään tekemistä, eivätkä ne voi toimia ja ohjata päätösvalmistelua ja päätöksentekoa. Herätkää tulevat päättäjät!
Eduskunta on antanut sivistysjohtajalle huomautuksen hänen rehtori Akolalle antamasta huomautuksesta. Mikä intressi kaupungilla oli tilata laaja ja kallis selvitys ulkopuoliselta ”muka” asiantuntijalta”? Lisäksi sivistysjohtaja on suorittanut laittomia hankintoja, jotka olisi pitänyt kilpailuttaa? Onko tämä asiallista johtajavirkamiehen toimintaa?
Valmistuneen tarkastuskertomuksen tärkein huomio on kiinnittynyt siihen, että Lahdella on kyseenalainen kunnia johtaa ylimpien oikeusviranomaisten antamien huomautusten listaa koko maassa. Näitä huomautuksia on tahallaan piiloteltu medialta. Tämän on mahdollistanut Lahden oma tiedotustoiminta, jonka tärkein tehtävä tuntuukin olevan johdon töppäyksien salailu. Koko hallinnon uskottavuus kärsii tästä ja lautakunta edellyttääkin huomautusten määrän merkittävää pienentymistä. Miksi Lahti ei kykene itsearvioimaan hallintonsa työtapoja? Lahden kaupunginhallituksella ja myös valtuustolla on todella peiliin katsomisen paikka.
Juhani Melanen
Enpä ollut monistakaan Lahden kaupungin sumplailuista kuten Myllyvirran ”kupla” Kuntien Tiera Oy:n SAP HR-ohjelmasta tietoinen olessani valtuutettuna v. 2017-2019. Myllyvirran ja seuraajansa Pekka Timosen kaupunginjohtajakaudella olin mukana jonkin aikaa. Timosen aikana laadittiin valtuuston eettiset säännöt. Silloin ei sääntöihin hyväksytty käsitettä rakenteellinen korruptio. Sitä ei nykyiselle kaupungin virkamies- ja poliittiselle johdolle ole olemassa. Tämän päivän 8.5 ESS uutisoi: Sisäinen pankki tiensä päässä. Lahden tarkastuslautakunta pitää konsernipankkia syynä kaupungin johdannaistappioihin.
Pahoin epäilen, että sieltä konsernipankista se pari miljoonaa saatiin velaksi Kymi Ringille 2019, kun ei rahalle saatu lopulta valtuuston siunausta. Lahden kaupunginvaltuusto päätti lähteä konserniyhtiönsä Lahti Eventsin kautta pääomittamaan KymiRing- hanketta 2 miljoonalla. Päätöksestä valitti ryhmä valtuutettuja Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen. Valittajat katsoivat, että kuntalain mukaan kaupungin toimialaan ei kuulu yritystoiminnan riskisijoittaminen. Hämeenlinnan hallinto-oikeus kumosi sittemmin valtuuston päätöksen kuntalain vastaisena. Myöhemmin on ymmärtääkseni Lahti Events onnistunut toista reittiä rahoittamaan 2 miljoona:lla KymiRingiä. Varmaankin konsernipankin avulla. Ja niihin toimiinhan ei kaupunginvaltuutetuillla ole mitään sananvaltaa.