Valtamedia vaikenee yhä maahanmuutosta

Suomalaiset ovat aina luottaneet Ylen uutisiin ja yleensäkin valtamediaan enemmän kuin muut pohjoismaalaiset. Meillä on edelleen vahva usko instituutioihin ja auktoriteetteihin, mutta nyt sosiaalisen median myötä sokea usko on viimeinkin hiipumassa.

Toisaalta meillä on äänekäs osa ihmisiä, jotka kokevat oman ajattelunsa niin paljon kansallisesta valtavirrasta poikkeavana, että tuovat äänekkäästi mielipiteensä julki internetissä ja myös kritisoivat valtamedian tarjontaa. Aikaisemmin meille oli lehdistössä Neuvostoliitto tabu, eikä siitä uskallettu sanoa juurikaan poikkipuoleista, vaikka itärajan toisella puolella käyneet kykenivät omilla silmillään toteamaan sosialistisen kurjalan menon.

Nyt faktojen kyseenalaistaminen lisääntyy ja uutisille alkaa ilmestyä ns. vastauutisia netissä. Tilanne on myös Suomen mediassa muuttunut. Taloustilanne aiheuttaa sen, että resursseja on lehdistössä leikattu ja esimerkiksi viime tammikuussa tehdyssä YouGov-markkinatutkimuksissa on havaittu, että jopa yli 60 prosenttia Suomen vastaajista pitää maahanmuuton uutisointia epätarkkana.

Seitsemän maan kansalaisista suomalaiset pitivät mediaansa selvästi oikeistolaisempana, etenkin taloudesta, asumisesta ja terveydestä raportoitaessa. Näissä väitteissä on todellakin totta toinen puoli. Useat mediat ovat sulkeneet maahanmuuttouutisten yhteydessä olevat keskustelupalstansa kokonaan tai osittain. Toimittajat melkein poikkeuksetta näkevät maahanmuuton olevan ainoastaan myönteinen uutinen. Valtalehdistö toitottaa, kuinka paljon maahanmuutosta on Suomelle hyötyä. Asioita demonisoidaan, eivätkä poliisit aina anna tai kerro läheskään kaikkia lukuja ja rikostilastoja maahanmuuttoasioista.

Asiallisesti, mutta kriittisesti suhtautuvat toimittajat leimataan natseiksi. Olen huomannut itsekin, että media on koko ajan kuvannut maahanmuuttajat voimavaraksi ja moniosaajiksi, jotka pelastavat Suomen. Samaan aikaan tavallisia suomalaisia on leimattu ja kuvattu mediassa luusereiksi, pahoiksi ja häviäjiksi.

Yritin tätä juttua kirjoittaessani hankkia tietoja eri lähteistä todellisen maahanmuuton kustannuksista Suomessa vuonna 2015, mutta se oli vaikeaa ja hankalaa, koska todellisia lukuja kuntakohtaisesti ei ollut saatavissa ja muutkin luvut olivat mutu-luokkaa. Arviot liikkuvat miljardin ja kahden miljardin välillä laskentatavasta riippuen ja niistä löytyy monta totuutta. Maahanmuuttovirasto ilmoittaa toisia lukuja toiset lähteet toisia.

Valtamedialle pahin uhkakuva on, että syntyy sitä kritisoiva vaihtoehtomedia, kuten USA:ssa, joka on oikeasti luotettava eikä MV-lehden kaltainen riman alitus huitaisu sosiaalisessa mediassa. Jokainen medialukutaitoinen ja kriittinen lukija voi itsekin päätellä, miten rasismi kirveellä voi heilua valtamediassa. Otanmäen henkirikosta ei saa edes pääministeri rinnastaa asema-aukion tapahtumiin. Miksi kysyn MINÄ?

Juhani Melanen

 

Näkymätönkin on totta

Meillä on Launeella pitkä, mukava perinne siitä, että mikkelinpäivänä vietetään Launeen kirkolla perhemessua ja perheiden päivää. Silloin on ihanaa vilinää messussa ja sen jälkeen ympäri kirkkoa ja pihaa. Mikkelinpäivä on vanhastaan enkelien ja lasten päivä. Sanoihan Jeesus, että lasten enkelit saavat taivaissa joka hetki katsella taivaallisen Isän kasvoja (Matt. 18:10). Rakkaat lapsemme tarvitsevat suojelusenkeleitä.

Mutta mikkelinpäivällä on sanottavaa myös aikuisille. Ei näkymätön enkelien maailma ole vain lapsille tarkoitettu. Se maailma ympäröi meidätkin, vaikka järki ei sellaisessa pysy mukana. Moni ihminen on elämän eri käänteissä kokenut tuon näkymättömän lähelle tulon. Kuka varjeli? Kuka käänsi auton rattia kohtalokkaalla hetkellä? Kuka johdatti?

Jumala käyttää enkeleitä sanansaattajina ja tehtäviensä täyttäjinä. Enkeleistä puhuessamme puhumme siitä, miten Jumala täällä maailmassa toimii. Voimme sanoa, että Pyhä Henki elää ja liikkuu täällä keskellämme Jumalan asialla. Voimme puhua myös enkeleistä ja joskus ihmisistäkin, jotka toteuttavat Jumalan tahtoman tehtävän aivan enkeleinä. Kaikessa tässä on kyse siitä, ettei Jumala on maailmasta irti ja kaukana. Hän on täällä keskellämme monin eri tavoin, vaikkemme sitä silmillämme näe. Sydän saa kumminkin kokea, että näkymätön maailma on olemassa tässä kaiken arkisen ja konkreettisen rinnalla.

Maailma on vielä pahan ja hyvän välisen kamppailun paikka, siksi enkelin siipi vain hipaisee meitä, siksi hyvä ei ole läheskään täydellistä. Monesti enkeli ei ole paikalla silloin, kun olisimme toivoneet, ja pahaa tapahtuu. Näin tumma tausta on nykypäivän enkelikuvissa. Silti saamme Jumalan lapsina turvautua häneen ja pyytää häntä olemaan kanssamme. Virressä 600 laulamme: Hyvyyden voiman uskollinen suoja piirittää meitä, kuinka käyneekin. Illasta aamuun kanssamme on Luoja. Häneltä saamme huomispäivänkin.

Riitta Särkiö

 

Läpi helvetin

Torstaina julkistettu kirja Marko Jantusen elämästä kertoo yhden tarinan lahjakkaan nuoren matkasta Lahdesta maailmalle ja takaisin Lahteen. Huippulahjakkaan urheilijan urakehitys Saku Koivun ja Jere Lehtisen rinnalta maajoukueeseen ja eurooppalaiseksi huippupelaajaksi olisi voinut olla monela tavalla erilainen. Kirja kertoo rehellisesti miten matka todella on mennyt. Kaiken hyvän lisäksi Markon maailmaan ovat kuuluneet huumeet, viina, naiset ja raha. Sana kohtuus ei ole kuulunut Markon sanavarastoon ”rokkitähden” kaltaisessa elämäntyylissä.
”Läpi Helvetin” -kirjassa käy ilmi, miten menestys kaukalossa koitui lopulta Jantusen kohtaloksi. Käänne tapahtui vuonna 2015. Muita vaihtoehtoja ei enää ollut. Nyt Marko on ollut 15.9. 2015 alkaen kuivilla. Tällä hetkellä mennään hänen sanoin se kuuluisa päivä kerrallaan.

Lahjakkuuksien ikäluokka

Marko Jantunen on Lahden ehkä kaikkien aikojen lahjakkaimman urheiluikäluokan eli vuonna 1971 syntyneiden kasvatti. Samaa ikäluokkaa edustivat mm. Jari Litmanen, Niko Marttila, Erik Kakko, Janne Mäkinen, Tomi Veijalainen ja Toni Koivunen. Ikäkausimaajoukkueet olivat lahtelaisissa käsissä jääkiekossa ja jalkapallossa. Koulujenvälisissä valtakunnallisissa otteluissa Lahti vei pelejä miten halusi. Marko Jantunen oli kapellimestari kentällä ja kentän ulkopuolella – hyvässä ja pahassa. Läpiajon päätteeksi Marko ei aina viitsinyt tehdä heti maalia, vaan saattoi vielä kiertää maalin pari kertaa eri suuntiin ja viimeistellä vasta sen jälkeen. Nautinto sinänsä sekin.

Saavatko kaikki hoitoa?

Marko Jantunen on tuonut kasvot sille, miten porttiteoria pahimmillaan toimii. Oluen ja viinin suurkulutuksesta on pikkuhiljaa siirrytty kokaiiniin ja siitä anfetamiiniin. Marko Jantusen tarinan tultua julkisuuteen olen saanut paljon yhteydenottoja päihdeongelmallisten nuorten ja aikuisten omaisilta. Miten meidän lapsi voisi selvityä? Miksi Marko sai hoitopaikan, mahdollisuuden opiskella ja palata oman lajinsa eli jääkiekon pariin – miten minun läheinen? Kysymykset ovat oikeita ja tuovat esille nykysuomen räikeitä epäkohtia: kaikki eivät saa hoitoa ja jos saavat onko hoitomuoto se oikea? Kysymys on tasa-arvosta ja oikeudenmukaisuudesta.

Päihdetyö tarvitse panostuksia

Kaikilla paikkakunnilla ei ole toimivaa verkostoa päihdeongelmallisten ongelmien ratkaisemiksi. Pelkästään Lahdessa on Irti Huumeista ry:n asiantuntijan mukaan noin 1000 ihmistä, jolla on huumeongelma. Päihdeongelmaisia on arvion mukaan jopa 20.000. Lukuja on vaikea uskoa todeksi, mutta tosiasia on ainakin se, että ongelma on vaikea ja se on olemassa. Lahti on ollut päihdetyössä aktiivisen positiivinen poikkeus, koska täällä on onnistuttu luomaan uusia toimintamalleja ja löytämään oikeita ihmisiä oikealla asenteella oikeille paikoille.

Lahdessa on luotu uusi kuntoutuksen ”Arki Haltuun” toimintamalli, jolle on ollut kysyntää myös muissa kaupungeissa. Sen toimintakyky on kiinni yhteiskunnan rahoituksesta ja osin omasta tulorahoituksesta. Ilman Raha-automaattiyhdistyksen tukea toiminta ei olisi mahdollista. Nyt Lahden toiminta on Irti Huumeista – yhdistyksen taloustilanteesta johtuen vaarassa. Siksi nyt pitää toimia ja rakentaa kokonaisuus, joka toimii ja auttaa. Kaikki ei ole aina vain rahasta kiinni, mutta Lahden kaupunki omalta osaltaan vaikeutti toimintaa eväämällä 5.000 euron vuosittaisen tuen tältä vuodelta. Ero helvetin ja taivaan välillä voi olla kiinni yhdestä onnistuneesta tapaamisesta – kohtaamisesta oikeiden ihmisten kanssa. Meidän tehtävänä on luoda toimintamallit, jotka voivat auttaa kaikkia läpi päihteiden helvetin. Ei vain rokkistaroja tai entisiä jääkiekkoilijoita.

Ville Skinnari

 

Nuoret, Youtube, räppärit ja some kertovat sukupolvensa tarinaa

Eräs entinen oppilaani kysyi viime lauantaina, miksen kommentoi koskaan nuorista, vaikka varmasti ”muka” seuraan aikaani. No seuraan ja seuraan toki, ainakin mitä opetuksen alalla tapahtuu, mutta aika aikaansa kutakin.

Niinpä haastattelin tyttärentytärtäni Mineaa, joka juuri aloitti lukion ja kappas, aina voi tietojaan täydentää. Minea väitti, että aikansa valistuneimmat nuoret väsäävät YouTube-videoita, liikkuvat Instagramissa, Snapchatissa ja hakevat yhden yön juttuja Tinderistä. Hän tivasi, että toki ukki tuntee kyseiset viestintämuodot, johon minä vastasin: ”Tottahan toki!”.

Vanhana Kama Sutran mustan vyön haltijana kaikki ovat hallinnassa erittäin hyvin. Tosin snapchatissa ei juurikaan ole tullut vierailtua! Minttu purskahti hillittömään nauruun. Hän sysäsi kouraani 3000 euron Ipad- kommunikaattorin ja sanoi:” Antaa palaa ukki!”.
No, valheella on lyhyet jäljet. Niinpä sain todella tarpeellisen valistuksen, missä tällä hetkellä oikein nuorten parissa mennään!

Kuulemma 13-17 vuotiaiden mielestä tärkeimmät mediavaikuttajat ovat ”Lakko”,” Mmiisas” ja ”Mariieveronica”. Lahden lahja maailmalle Cheek oli vasta neljäs, Justin Bieber kuudes ja mikä uskomattominta kahdenkymmenen kärkeen mahtuu 15 tubettajaa, joista 14 on suomalaista. Asia on totta, sillä Tubeconin perustaja ja toimitusjohtaja vahvisti asian, koska Taloustutkimus oli tilannut tästä tutkimuksen.

Missä minun aikani hannukarpot, riittaväisäset, nuoremman polven duudsonit piileskelivät? Kun kysyin, mitä helvettiä te oikein katselette? Hän googlasi minulle oudon listan, jollaista en luullut olevankaan. Tässä tämä lista Teille Liipolan ja Etelä-Lahden syrjäytyneet nuoret! Ei muuta kuin tuijottelemaan!
Päiväykset heinäkuulta 2.7.2016:
– He kertovat tylsästä päivästä kotona. (Sitä oli katsottu 106 023 kertaa)
– He kertovat käynnistä gynekologilla, lääkäriyhtiö sponsoroi.(54731 kertaa)
– He juovat viiniä ystäviensä kanssa puistossa ja näyttävät onnellisilta.( 43731 kertaa)
– He pudottavat vedellä täytettyjä kortsuja toistensa päälle.(Huimat 441636 kertaa).

”Tässähän sitä sivistystä hankitaan!” ” Älä ukki urputa, tää on libraalia menoa, jossa pointti on vapaudessa, yksilöllisyydessä ja erilaisissa tyyleissä.”

”Missä helvetin tyyleissä?” ”Teen sinulle kokeen tässä ja heti teidän veneessänne?”
”Ketkä seuraavista ovat räppäreitä ja ketkä ravihevosia?” ”
Sata eeroa vetoa, että arvaukseksi menee sinulta?
Siis: ”Sylvester Stallion, Lumi-Masi, Meno-Anu, Pikku Herkko, Vauhti-Leevi, Överi Börje, Tuuttimörkö, El Dirtyman, Demon Boy ja Kavio Milton?”

Minttu hävisi, mutta jätti vetonsa maksamatta, koska väitti, että en ollut maksanut pokerihäviötäni mökillä viime vuonna.

Että säästytte googlaamiselta:
Räppäreitä olivat Sylvster Stallion, Meno- Anu, Pikku Herkko, Kavio-Milton, Övri Börje ja Tuuttimörkö.
Ravihevosia taas Lumi-Masi, Demon Boy, EL Dirtyman, Vauhti-Leevi.

En todellakaan kaipaa tai haikale nuoruutta!

Jussi Melanen

 

Rakastamisesta

Ensi sunnuntaina kirkoissamme puhutaan rakkaudesta. Rakkaus on sellainen kiehtova teema, joka saa esimerkiksi rippileirillä keskusteluissa aikaan ujoja hymyjä mutta myös uteliasta pohtimista siitä, mitä se rakkaus oikein pohjimmiltaan on. Sitäkö, että tykkää toisesta ja että hänen lähellä on hyvä olla? Varmasti näinkin, mutta rakastamisessa on myös muita ulottuvuuksia.

Sunnuntain evankeliumissa Jeesus kiteyttää rakastamisen tärkeimmät kohteet kahteen asiaa: ihmisen tulee rakastaa Jumalaa yli kaiken ja sitten lähimmäistä kuin itseä. Jeesus vielä täsmentää, että Jumalaa pitää rakastaa koko mielellä, sielulla ja sydämellä. Tänään mietin erityisesti tuota Jumalan rakastamista. Aikamoisen monilla ja vaativilla tavoilla Jumalaa pitäisi yrittää rakastaa. Mitä eroa näillä tavoilla on? Miten sydämellä rakastetaan? Miten se eroaa mielellä rakastamisesta?

En tiedä varmoja vastauksia näihin kysymyksiin, mutta olen miettinyt eri vaihtoehtoja. Lähtökohtana on kuitenkin aina se, että usko – sinapinsiemenen tai vuoren kokoisena – se on kaikessa elämässä vaikuttava ja kaiken läpäisevä asia. Jumalan meille lahjoittaman uskon kuuluisi siis vaikuttaa rakastamisessakin ja koko olemuksessamme. Tämän jälkeen voisi olla tarpeellista vaikkapa rakastaa tiedon voimalla. Se saa meidät tutkimaan asioita, esimerkiksi laajentamaan ymmärrystämme Raamatusta ja Jumalan tahdosta.

Yksinään tiedon voimalla rakastaminen jäisi kovin vaillinaisiksi. Uskon ja Jumalan rakastamisen kuuluu myös läpäistä sydämemme. Siellä asuvat ilo, itku, suru, kaipaus – koko tunneskaalamme. Siellä on paikka Jumalan rakkauden lämpimälle tulelle. Sieltä löydämme myös kosketuksen itseemme. Ilman rakkautta itseen ja ilman itsekunnioitusta voi kaikki rakastaminen tulla orjalliseksi pakoksi, joka vain näyttää rakkaudelta.

Jumalan rakastamiseen kuuluu lisäksi välttämättä Hänen pyhyytensä kunnioittaminen kaikessa elämisessä, ja siihen kuuluu pyrkimys noudattaa Hänen käskyjään. Ja Jumalaa rakastettaneen myös rukouksen kautta. Esimerkiksi oleskelemalla Hänen edessään rukouksessa hiljaisesti vailla sanoja ja kaikenlaista loogista ajattelua. Saunan lauteilla tai metsän poluilla tai kirkossa tai siellä, missä Pyhä meitä koskettaa.

Meidän ihmisten rakastamistaidot jäävät kuitenkin aina vaillinaisiksi. Onneksi Jumalan rakkaus meihin päin on erilaista, se on armorikasta. Jumalan rakkauteen ei sisälly pakkoja eikä ansioiden hankkimisvelvoitteita. Hänen rakkautensa ei pakota luokseen vaan ottaa vastaan, kun ihminen vain suostuu vastaanotettavaksi. Jumalan rakkaus ei luovuta tuskassa ja kivussa vaan kärsii yhdessä meidän kanssamme.

Jeesus kulki itse kauheimman mahdollisimman ihmisen tien ja antoi elämänsä meidän elämämme tähden. Hänen tekonsa pelastaa meidät. Ja niinpä meitä kutsutaan Jeesuksen rakkauden kaksoiskäskyn jälkimmäisen osan toimeenpanijoiksi eli meitä kutsutaan myös rakastamaan eteenpäin, toimimaan lähimmäisten hyväksi lähellä ja kaukana.

Rakas Jeesus,
ilman apuasi meistä ei ole täyttämään rakkautesi lakia.
Kiinnitä meidät lujasti itseesi, että rakastaisimme sinua yli kaiken
ja löytäisimme tien lähimmäisen luo.
Kiitos, että sinä annat meille armon ja toivon.
Aamen.

-Kati Saukkonen-

 

Kuntavaaleissa paljon pelissä

Eduskunta on tällä viikolla käsitellyt ensi vuoden budjettia. Hallitus on perunut monta huonoa esitystä ja hyvä niin. Lapsiperheille ehkä tärkein on hoitomaksujen korotusten peruminen. Hallitus teki vaalibudjetin omille kannattajilleen. Paljon mainostettu yrittäjävähennys palvelee tosiasiallisesti suurituloisia – ei tavallisia pienyrittäjiä. Panostukset työllisyyteen ovat riittämättömiä. Näillä toimilla emme pysty luomaan 110.000 uuttaa työpaikkaa Suomeen. Orastava talouskasvu on liian hidasta.

Kokoomus peloitteli omassa ryhmäpuheenvuorossaan korkojen nousulla. Pelolla Suomea ei pidä johtaa, vaan nyt pitää luoda uskoa tulevaisuuteen ja parempaan sellaiseen. Itse nostin esille Suomen suurimman ongelman eli viennin nostamisen nousuun ja veropohjan eli valtion tulojen parantamisen. Leikkaamalla emme Suomea pelasta, vaan luomalla tuloja, joilla palvelut tuotetaan. Jos Ruotsi siihen pystyy, miksi emme mekin? Kysyin pääministeriltä uskooko hän, että voimme vielä saavuttaa Ruotsin talouskasvussa ja viennissä. Hän uskoi, että voimme onnistua, kun teemme sen yhdessä. Hyvä vastaus ja hyvin sanottu. Yhteistyötä Suomi todella tarvitsee. Riidankylväjät eivät Suomea uuteen nousuun nosta.

Ensi keväänä järjestetään Lahdessa kunnallisvaalit. Ehdokaslistat alkavat pikku hiljaa hahmottua. Kuntavaaleissa on SOTE-myllerryksestä huolimatta paljon pelissä. Valtuuston paikkojen lisäksi vaalien jälkeen valitaan henkilöt myös lukuisille luottamuspaikoille.

Miten terveyspalvelut jatkossa toteutetaan ja mistä löytyy jatkossa lähin terveyskeskus? Tämä ratkaisu on uuden hyvinvointikuntayhtymän asia ja siksi on tärkeää olla valmistelussa aktiivisesti mukana. Uusia ratkaisuja tarvitaan, mutta samalla paikallisten palveluiden merkitystä ei pidä unohtaa. Investoimalla peruspalveluihin vähennämme samalla Keskussairaalan eli erikoissairaanhoidon kuormitusta.

VT 12 hanke eli nk. Ohitien toteuttaminen Launeen linjauksella puhututtaa etenkin Etelä-Lahdessa. Asukkaiden huolena on ollut tielinjauksen turvallisuus, ekologisuus, pohjavesiratkaisut ja meluasiat vain muutamia mainitakseni. Ja mitkä tulevat olemaan hankkeen todelliset työllisyysvaikutukset eli paikallisten yrityksien mahdollisuudet?

Yksi suuri asiakokonaisuus on Launeen uimahallin toteutus ja laajemmin Launeen vapaa-ajankeskuksen kehittäminen. Tehdäänkö uusi tekojäärata Launelle vai Kisapuistoon? Vai tehdäänkö ollenkaan? Lapsiperheille ja muillekin tärkeä vapaa-ajanviettopaikka on jo nyt hieno kokonaisuus, mutta sitäkin voi ja tulee kehittää. Esimerkkejä voidaan ottaa muualta maailmasta – haluankin haastaa myös asukkaat yhteisen asian suunnitteluun ja ideointiin.

Asumiseen ja palveluihin pitää kiinnittää huomiota. Lähiöitä pitää uskaltaa edelleen kehittää. Liikenneyhteydet keskustaan, kouluun ja työpaikalle ovat tärkeitä. Asemanseudun kehittämisessä on huomioitava liikenneratkaisut ja mm. parkkipaikkojen saatavuus – myös pyöräilijöille.

Kouluverkkouudistus tulee vaikuttamaan lahtelaisten elämään pitkään ja siksi se on tehtävä huolella. Lasten etu ja laadukas opetus pitää olla tässä kaiken suunnittelun lähtökohta. Suomalaista hyvää ja laadukasta perusopetusta ei saa ajaa alas huonoilla kouluverkkoratkaisuilla.

Me Etelä-Lahden Sosialidemokraatit julkaisemme omat kuntavaaliehdokkaamme lähiaikoina. Me tulemme nostamaan esille nämä ja muita ajankohtaisia ja lahtelaisten kannalta tärkeitä asioita. Järjestämme tähän liittyvän keskustelutilaisuuden syksyn aikana. Tervetuloa mukaan keskusteluun!

Ville Skinnari

Jalkapallo-ottelu Suomi vastaan Amerikan Samoa

Kosovo ripitti Huuhkajia mennen tullen ja ylti tasapeliin kotiottelussa, mikä ei suinkaan ollut mikään yllätys. Suomen huippuhetket jalkapallossa olivat 1960-1980 -luvuilla. Litmaset ja muut niittivät mainetta, mutta sitten onkin mennyt huonommin.

Jalkapallossa on aina ollut tervettä ja rehtiä kannattaa altavastaajia. Kosovolle oli tullut kannattajia pitikin Eurooppaa, mutta eihän se ollut altavastaaja lainkaan. Maailmasta on vaikea löytää Suomelle tasaveroista vastustajaa, mutta suurella työllä sekin onnistuu. Ehdottomasti sympaattisin ja meille sopiva kuitenkin, on Amerikan Samoa. Fifan listoilla joukkue on kellunut sijoilla 168 yhdessä Lichtensteinin ja Cookinsaarten kanssa, mutta sen nousu on alkanut.

Joukkue muistetaan historiallisesta tappiostaan Australialle vuoden 2002 MM-kisojen karsinnassa. Samoa hävisi tuolloin 31-0, mutta so what! Lienee edelleenkin jonkinlainen ennätys! Mutta juuri tästä syystä se sopisikin erittäin hyvin Suomen vastustajaksi. Olisihan hienoa saada maistaa voiton tuomaa ihanaa tunnetta, jos kykenisimme edes tasapeliin. Voisimme juhlia tätä voittoa koko syksyn aina jouluun saakka.

Tasosta on syytä kertoa myös jotain faktoja, jotta maajoukkueemme kallispalkkaiset ”virkamiehet” osaisivat vakoilla tulevaa vastustajaamme. Amerikan Samoa hävisi jopa meille tutulle Tuvalulle 4 -0. Asiasta todella kiinnostuneille kerrottakoon, että Tuvalulla on vain yksi täyspitkä jalkapallokenttä ja sen maajoukkue harjoittelee saaren lentokentällä aina silloin, kun tilaa on ja koneita ei laskeudu tai nouse.

Samoa on Islannin tavoin todella ryhdistäytynyt, sillä jo viime vuoden MM-karsinnoissa se antoi turpiin Cookinsaarelle 2-0 ja vanhalle viholliselleen Tongalle 2-0.  Mutta sitten Amerikan Samoa koki kosmisen vääryyden, sillä se oikea Samoa ja Amerikan Samoa olivat tasapisteissä ja se oikea Samoa pääsi jatkoon paremman maalieron turvin; yhden pisteen turvin! Kuvitelkaa! Putin-kisoissa Venäjällä 2018 Amerikan Samoa ei siis ole vielä mukana, mutta me tulemme kuulemaan siitä aivan varmasti, jos se jatkaa samalla tasolla ja yhtä nousujohteisesti.

Meidän uusi ruotsalainen maajoukkueen jalkapallovalmentajamme Hans Backe olisi välittömästi lähetettävä vakoilemaan näitä pallotaitureita, sillä he seilaavat samoissa vesissä ja samalla tasolla kuin meidänkin poikamme. Heidän kanssaanhan meidän pitäisi harjoitusotteluita pelata ja unohtaa sellaiset kulttuurimaat kuin Saksa ja Belgia. Tarvitsemme voittoja, jotta joukkueemme saisi kokea onnistumisen tunteita ja pääsisi kasvattamaan itsetuntoaan.

I have a dream! Martin Luther Kingiä mukaillen. Suomi – Amerikan Samoa jalkapallotulos 0-0. Tästä on hyvä jatkaa!

Juhani Melanen

Kristityn vapaudesta

Jeesus kysyi, saako sapattina parantaa. Toiset eivät vastanneet ääneen, mutta ilmeisesti heidän mielessään vastaus oli selvä EI. Sapattina ei saa tehdä työtä. Mutta Jeesuksen kysymykseen ja tekoon sisältyy toinenkin kysymys: Saako sapattina auttaa ja pelastaa? Jumala kyllä lepäsi seitsemäntenä päivänä ja pyhitti sen lepopäiväksi, mutta Jeesus osoittaa, että Jumalan hyvän tekeminen, elämän auttaminen ja pelastaminen jatkuu myös lepopäivänä. Jeesuksen esimerkki johdattaa meitä jakamaan lähimmäisen rakkautta ja ojentamaan auttavaa kättä myös sunnuntaina.

Mitä Katekismus oikein sanoo lepopäivän pyhittämisestä? Joitakin kohtia Isosta Katekismuksesta:
”Vietämme lepopäivää ruumiillisten syiden vuoksi, jotta tavallinen kansa saisi koko viikon työn ja ponnistelun jälkeen vetäytyä yhdeksi päiväksi virkistävään lepoon. Tärkein syy on kuitenkin, että tällainen lepopäivä antaa tilaisuuden osallistua jumalanpalvelukseen, eli kokoontua yhteen kuulemaan ja harjoittamaan Jumalan sanaa sekä ylistämään Jumalaa, laulamaan ja rukoilemaan. Jumalanpalveluksen suhteen tosin mikään päivä ei ole toista parempi. Pikemminkin sen tulisi tapahtua joka päivä. Koska kansa ei kuitenkaan pysty siten menettelemään, on pakko erottaa ainakin yksi päivä viikosta tähän tarkoitukseen (jumalanpalvelukseen).”
”Käsky merkitsee yksinkertaisesti sitä, että kun lepopäivää joka tapauksessa vietetään, tällainen lepo käytettäisiin Jumalan sanan oppimiseen. Lepoa ei kuitenkaan pidä käsittää niin ahtaasti, että se vuoksi kiellettäisiin kaikki välttämätönkin tilapäinen työ. Lepopäivän pyhittäminen ei tapahdu vetelehtimällä kotona tekemättä mitään raskaita askareita tai pukeutumalla parhaimpiin, vaan tutkimalla ja harjoittamalla Jumalan sanaa.”

Jeesus sovitti meidän syntimme kuollessaan ristillä. Siinä on Jumalan armo. Jumalan hyvyyttä ei voi eikä tarvitse ansaita. Se on lahja, armo.
Sovituksesta seuraa kristitylle vapaus. Mikään sääntö tai laki ei saa sitoa siinä mielessä, että ”jos et tätä noudata, et pääse taivaaseen”. Vapaus on siinä, että taivaaseen pääsee vain Jeesuksen ristin kautta – yksin armosta, sovituksen tähden, ei mitään lakia tai sääntöä noudattamalla. Kristuksen antama vapaus on iloa, kiitollisuutta Jumalan edessä. Jeesus itse herättää uskovassa uuden mielen: tahdon rakastaa ja palvella Jumalaa niin hyvin kuin osaan, tahdon iloisin mielin elää Jumalan kunniaksi.

Tapio Mattila

 

30 miljardin hankinnat tehtävä fiksusti

Hankintalain uudistus tulee nyt eduskuntaan. Omassa puheenvuorossani eduskunnassa muistutin, että uusi laki tarvitsee kunnianhimoa. Julkisten hankintojen koko on huomattava: puhutaan noin 30 miljardin panoksesta. Hankintalakia on uudistettu aiemminkin, sitä on aiemminkin kehuttu ja haukuttu. Nyt sitä ollaan jälleen uudistamassa. Jo voimassa oleva hankintalaki mahdollistaa paljon, mutta sen mahdollisuuksia ei ole osattu käyttää sillä tavalla kuin olisi ollut mahdollista.

Kysymys ei siis ole vain kynnysarvoista tai hinnasta. Kysymys on kokonaisosaamisesta valmistella, kilpailuttaa ja toteuttaa hankinta siten, että se palvelee tilaajan lisäksi myös suomalaista osaamista, sen kehittämistä ja jopa aluetaloutta ja jopa suomalaisia työpaikkoja. Kysymys on siis etenkin suomalaisten yritysten menestymisestä ja etenkin pienten yritysten menestymisestä, kuten ministeri Lindström aivan oikein totesi. Mutta liian usein pienet jäävät isojen jalkoihin taka-alalle, kun isoja kokonaisuuksia kilpailutetaan.

Hankintalaki on menettelytapalaki, ja sen toteuttaminen vaatii paljon osaamista hankinnan tekijältä eli hankintayksiköltä. Osaamista meillä Suomessa on, mutta kun katsoo, mitä hankinnoissa todella tapahtuu, voi todeta, että siinä on paljon kehitettävää. Etenkin kunnissa on tunnistettu se tosiasia, että hankintoihin tulee panostaa ja joko kouluttaa niiden tekemiseen omia osaajia tai ostaa osaamista ulkopuolelta. Fiksu valtio, fiksu kunta osaa tehdä hankinnat älykkäästi.

Suomi jäljessä EU-kehityksestä

Suomi laahaa hankinnoissa EU-kehityksestä jäljessä. EU ohjaa julkisia hankintoja entistä enemmän siihen suuntaan, että laadulla on väliä, pelkkä hinta ei ratkaise. Lisäksi painotetaan sosiaalisia ja ympäristönäkökohtia ja työntekijän oikeuksia. Suomi on tunnettu maailmalla aiemmin laadusta. Made in Finland, tehty Suomessa – jotain sellaista, mistä me kaikki olemme voineet olla ylpeitä. Nyt kuitenkin viimeisten vuosien aikana jotain on tapahtunut. Tiedämme kaikki, millaista jälkeä Suomen kunnissa on tehty esimerkiksi koulujen tai päiväkotien osalta rakentamisessa. Tässä on siis paljon tehtävissä.

En halua osoittaa tai syyttää ketään yksittäistä toimijaa, mutta paljon on kiinni sopimuksista, jotka tilaajan ja toimittajan välillä on solmittu. Jos haluamme, että suomalainen osaaminen on vientituote jatkossakin, niin meidän pitää huolehtia siitä, että myös julkisissa hankinnoissa panostetaan sanaan ”laatu” – toki myös hinta huomioiden. Kysymys on aina kokonaisarviosta, jonka fiksu ostaja kyllä osaa tehdä, jos tahtoa ja osaamista on.

Miten käy jätehuollon?

Hallituksen esitys edustaa monessa mielessä EU:n pakottavaa minimitasoa. Kun EU antaisi Suomelle tässäkin asiassa liikkumavaraa, miksi emme ole sitä käyttämässä? Tähän nähden hallituksen esitys on kunnianhimoton ja vanhakantainen. Pelkän hinnan perusteella kilpailuttaminen on edelleen vapaasti valittavissa oleva vaihtoehto.

Kunnissa on tehty paljon investointeja. Yksi sellainen toimiala on jätehuolto. In house -toiminnan rajoituksilla hallitus olennaisesti kaventaa kuntien toimintavapautta ja mahdollisuuksia järjestää toimintansa tarkoituksenmukaisella tavalla. In house -toiminta ja siihen liittyvä rajattu ulosmyynti on kuntien ja muiden julkisten toimijoiden keino järjestää toimintansa mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti ja asukkaita parhaiten palvelevalla tavalla. Miksi juuri Suomen pitäisi rajoittaa kuntien toimintamahdollisuuksia näin tiukasti? Vai onko taustalla tässäkin hallituksen halu yksityistää kunnallinen jätehuolto tekemällä se ensin kannattamattomaksi? Tuttu tarina, jota ollaan hallituksen toimesta tekemässä myös SOTE – sektorilla ”valinnanvapauden” nimissä.

Ville Skinnari

 

Kyklooppia vit…taa nyhtökaura, delfiinit ja turha sympatia

Suomi on vain yhden totuuden maa ja trendipellejen luvattu koti. Nyhtökauran metsästys kaupoista ja marketeista on jo samanlaista Pokemon-etsintää ja kansanhuvia, että oppinutta se voi vain huvittaa.

Uusia kasviproteiinituotteita rynnii markkinoille kuin pakolaisia Välimeren yli, vaikka näiden lihankorvikkeiden maku muistuttaa nahkiaisten vienoa tuoksua kesäillassa. Jokainen täysijärkinen ymmärtää, että eihän entrcotea ja saltimboccaa maistanut punaista lihaa syövä hetero voi mitenkään hyväksyä saatikka sitten rakastua näihin ”nyhtiksiin” ja ”härkiksiin” eli nyhtökauraan ja härkäpapuihin. Tuotteiden uudet nimet muistuttavatkin naisten alusvaatteiden nimiä.

Vai miltä Valion uutuustuote MiFua kuulostaa, saatikka sitten hurrien, tarkoitan riikinruotsalaisten Oumph. Hyi fan! Googlatkaapa huviksenne siihen helposti aikuisviihteen puolelta sekoittuva sana MILF.  No jokainen päättää, mitä suuhunsa tunkee, mutta jos näistä tuotteista täytyy maksaa sama kuin härän sisäfileestä, niin kykloopin valinta on ainakin selvä kuin pläkki. Hätätilanteessa kyklooppi voi maistaa vaikkapa muinaisia lehmän ruokia eli sieniä. Mutta tässä kulkee ehdotonraja!

Suomen kansa sekosi samalla tavalla kuin se voitti ensimmäisen lätkän MM:n vuonna 1995, kun pari delfiiniä siirrettiin Kreikkaan. Asiasta keskusteltiin mediassa koko viikko, eikä sellaista mediaa ollut, joka ei asiasta olisi esittänyt omia kommentteja ja hankkinut eläinasiantuntijoiden lausuntoja. Todellinen ihme oli vain se, että ketään ei vangittu tai huostaan otettu typerän asian tiimoilta. Tunnettu valistusfilosofi on sanonut sattuvasti, että silloin, kun eläimet saavat ihmisten oikeudet, ihmiskunnan joutsen laulu vetelee viimeisiään ja Titanicin kansituoleilla tuijotellaan rennosti drinkkejä naukkailen, täysin varmaa tuhoa!

Sitten on vielä nämä saatanan ”sympaatit” ja ”empaatit”, joilla ja vain heillä on ainutlaatuinen kyky ja tunneherkkyys aistia itsensä ulkopuolisten tunne-elämää. Kylmä tosiasia kuitenkin on, että toisten ihmisten tunteet ovat ihan sairaan rasittavia. Tälle on jopa tieteellistä näyttöä. Yalen yliopiston professori Paul Bloom arvio äsken USA:n mediassa, että parhaat johtajat ovat oikeastaan ”valistuneen kylmäkiskoisia”, sillä turha empatia johtaa mahdollisesti vain väärien ihmisten auttamiseen. Ellet usko mene ”Oletko empaatti?”- testeihin. Käväisin huvikseni ja huomasin olevani psykopaatti, mutta silti onnellinen.

Olen pro-aktiivinen ja jakamistalouden vannoutunut ritari, jolle oma minä ei aiheuta ristiriitaa. Olisin liittynyt occypy-liikkeeseen, jos olisin uskonut sen kykenevän murtamaan kylmän kapitalismin.Uskon silti koulutukseen, kansanvaltaan ja sivistyksen voimaan. Usot SIE?

Juhani Melanen

KOLUMNIT -arkisto

huhtikuu 2024

maaliskuu 2024

helmikuu 2024

tammikuu 2024

joulukuu 2023

marraskuu 2023

lokakuu 2023

syyskuu 2023

elokuu 2023

kesäkuu 2023

toukokuu 2023

huhtikuu 2023

maaliskuu 2023

helmikuu 2023

tammikuu 2023

joulukuu 2022

marraskuu 2022

lokakuu 2022

syyskuu 2022

elokuu 2022

heinäkuu 2022

kesäkuu 2022

toukokuu 2022

huhtikuu 2022

maaliskuu 2022

helmikuu 2022

tammikuu 2022

joulukuu 2021

marraskuu 2021

lokakuu 2021

syyskuu 2021

elokuu 2021

heinäkuu 2021

kesäkuu 2021

toukokuu 2021

huhtikuu 2021

maaliskuu 2021

helmikuu 2021

tammikuu 2021

joulukuu 2020

marraskuu 2020

lokakuu 2020

syyskuu 2020

elokuu 2020

heinäkuu 2020

kesäkuu 2020

toukokuu 2020

huhtikuu 2020

maaliskuu 2020

helmikuu 2020

tammikuu 2020

joulukuu 2019

marraskuu 2019

lokakuu 2019

syyskuu 2019

elokuu 2019

kesäkuu 2019

toukokuu 2019

huhtikuu 2019

maaliskuu 2019

helmikuu 2019

tammikuu 2019

joulukuu 2018

marraskuu 2018

lokakuu 2018

syyskuu 2018

elokuu 2018

kesäkuu 2018

toukokuu 2018

huhtikuu 2018

maaliskuu 2018

helmikuu 2018

tammikuu 2018

joulukuu 2017

marraskuu 2017

lokakuu 2017

syyskuu 2017

elokuu 2017

kesäkuu 2017

toukokuu 2017

huhtikuu 2017

maaliskuu 2017

helmikuu 2017

tammikuu 2017

joulukuu 2016

marraskuu 2016

lokakuu 2016

syyskuu 2016

elokuu 2016

heinäkuu 2016

kesäkuu 2016

toukokuu 2016

huhtikuu 2016

maaliskuu 2016

helmikuu 2016

tammikuu 2016

joulukuu 2015

marraskuu 2015

lokakuu 2015

syyskuu 2015

elokuu 2015

heinäkuu 2015

kesäkuu 2015

toukokuu 2015

huhtikuu 2015

maaliskuu 2015

helmikuu 2015

tammikuu 2015

joulukuu 2014

marraskuu 2014

lokakuu 2014

syyskuu 2014

elokuu 2014

kesäkuu 2014

toukokuu 2014

huhtikuu 2014

maaliskuu 2014

helmikuu 2014

tammikuu 2014

joulukuu 2013

marraskuu 2013

lokakuu 2013

syyskuu 2013

elokuu 2013

kesäkuu 2013

toukokuu 2013

huhtikuu 2013

maaliskuu 2013

helmikuu 2013

tammikuu 2013

joulukuu 2012

marraskuu 2012

lokakuu 2012

syyskuu 2012

elokuu 2012

kesäkuu 2012

toukokuu 2012

huhtikuu 2012

maaliskuu 2012

helmikuu 2012

tammikuu 2012

joulukuu 2011

marraskuu 2011

lokakuu 2011

syyskuu 2011

elokuu 2011

heinäkuu 2011

kesäkuu 2011

toukokuu 2011

huhtikuu 2011

maaliskuu 2011

helmikuu 2011

tammikuu 2011