Perusterveydenhoitomme rapautuu – Tarvitsemme uuden omalääkärimallin välittömästi

Suomessa Omalääkärimallia kokeiltiin jo 1990-luvulla. Tulokset olivat jo silloin erinomaisia, mutta lääkärit valitettavasti väsyivät. Nyt voisimme tehdä toisin. Ensi vuonna Sote-alueet käynnistyvät, mutta ennen kuin ne saadaan toimiviksi, edessä on monta mutkaa matkassa. Tärkein on se, että entiset terveyskeskukset rapautuvat ja lääkärit lähtevät.

Toinen ja kiusallisin on se, että asiakkaat ja potilaat juuttuvat jonoihin, joihin moni kuolee. Akuutti
sairaanhoito kuormittuu ja sairaanhoitajat äänestävät jaloillaan ja jättävät alan, koska arvostus ja palkka eivät kohtaa vaativassa työssä. Kun kaiken tämän lisäksi digitaaliset kalliit sairaanhoitoon liittyvät palvelut, eivät toimi, kuten surullisen kuuluisa Apotti Helsingissä, koko terveydenhoitomme alkaa muistuttaa kohta Pohjois-Korean touhua. Miten tähän on jouduttu?

Suomi tarvitsisi välittömästi 500 uutta lääkäriä, joka vaatisi valtiolta todella suurta satsausta yliopistokoulutuksen lisäämiseen. Tämä tietysti maksaisi arviolta 300 miljonaa euroa, muttei niin paljon kuin 20 miljardin Fortumin Uniper älyttömyydet ja 1990-luvulla ilman ostaminen Saksasta! Nyt meillä olisi erinomainen tilaisuus tarttua härkää sarvista ja toteuttaa Omalääkäri-toiminta koko maassa. Suomen sosiaali- ja terveysministeriö oli keväällä tilannut selvityksen Omalääkärimallista. Elokuun puolivälissä yleislääketieteen professori Juha Auvinen, Oulun yliopistosta, luovutti sen perhe- peruspalveluministeri Aki Lindenille (sd).

Seuraavassa erittelen tätä oivallista mietintöä. Professori Auvisen mukaan jotain on nyt pakko tehdä, sillä Suomessa potilas-lääkärisuhde on huonontunut jatkuvasti ja pirstaloitunut. Suomessa potilasta saattaa hoitaa kymmenen eri lääkäriä ja tietojen kaivaminen joka kerta hoitotilanteen alkaessa ei voi olla mielekästä ja turhauttaa jokaisen terveydenhuollossa toimivan. Auvinen toimi lausunnon jättäneen viisihenkisen työryhmän projektipäällikkönä.

Tiedotustilaisuudessa Auvinen totesi, että Suomessa toimitaan vastoin vahvaa tieteellistä näyttöä. Terveyskeskukset ovat jatkuvassa häiriötilassa, koska hoitosuhteet ovat katkonaisia ja resurssit riittämättömiä.
Professori Auvisen mukaan on käsittämätöntä, että Suomessa toimitaan vastoin vahvaa tieteellistä näyttöä edelleen samalla tavalla. Tieteellisesti on kyetty todistamaan, että suora potilas-lääkärisuhde on ylivoimaisesti toimivin ja luotettavin hoitosuhde.

Ongelmaksi on tullut se, että 2000-luvun alussa perusterveydenhoitoon käytettiin noin 20 % koko
terveydenhoidon kokonaismenoista. Nyt vain 10 %! Tästä syystä erikoisairaanhoito paisuu, päivystykset ruuhkautuvat ja kustannukset karkaavat. Suomeksi tämä tarkoittaa sitä, että kansalaiset joutuvat eriarvoiseen asemaan. Onnellisia ovat ne, jotka ovat työterveydenhoidon piirissä tai voivat käyttää muita yksityisiä terveydenhuollon palveluita. Eniten tilanteesta kärsivät heikoimmassa asemassa olevat ja paljon työterveyspalveluita tarvitsevat ”köyhät” ja väliinputoajat.

Mietinnössä todetaan yksiselitteisesti, että järjestelmä olisi reilu, mutta vaatisi kahta asiaa. Ensiksi potilaan oikeus omaan lääkäriin ja hoitajaan pitää kirjata lakiin. Ellei tätä kirjata lakiin, niin yksityiset hyvinvointialueet eivät sitä varmasti tee. Kysymyksessä olisi siis investointi kansanterveyteen, jonka kokonaiskustannukset olisivat arviolta 100-150 miljoonaa euroa. Mutta tämä panostus kannattaisi, sillä uudistus maksaisi itsensä takaisin
varmasti ja ihmisten hoidon laatu paransi. Tätä lukua kannattaa verrata vuoden 2019 Suomen terveydenhuolton menoihin, jotka olivat 22 miljardia euroa! Tätä menoerää voi vertailla vaikkapa vuoden 2000 terveydenholtoon, johon kului ”vain” 9,7 miljardia euroa!

Ongelmia riittää juuri nyt. Tarvitsemme terveydenhuoltolain uudistuksen, jotta voimme vastata huoltotakuistamme. Lääkärit pelkäävät, että Omalääkärikokeilu lisäisi työtä ja haluavat varmasti selvitystä siihen, miten työajanhallinta kokonaisuudessaan toimii? Kykenisikö esimerkiksi oma Päijät-Sotemme laatimaan sellaisen mallin, jolla tehokas Omalääkärimalli olisi toteutettavissa? Kyllä mielestäni, jos sille turvattaisiin riittävät resurssit ja mukaan saataisiin kaikki kokonaisterveydenhoidosta vastaava viranomaiset.

Ongelmana on myös nyt ehdotettu lakiuudistus eli hoitotakuun kiristäminen. Suuri vaara on juuri siinä, että jos lakia kiristetään ja hoitoonpääsy helpottuu, niin miten huolehditaan jatkuvuudesta ja seurannasta? Tärkeintä Omalääkäri-mallissa olisi lääkärin ja potilaan henkilökohtainen tapaaminen, jatkuvuus ja luottamus. Näin varmistettaisiin myös kokonaishoitovastuu ja se, että kaikki oleellisimmat tiedot löytyvät samasta paikasta.

Juhani Melanen

Lähde: Hoidon jatkuvuusmalli, omalääkäri 2.0

 

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kolumnistin muut kolumnit

KOLUMNISTIT

Ilen Hajatelmat

Melastelua

Papin Palsta

Sporttinurkka

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Pääministeri Sanna Marin Lahdessa: Nyt teillä on mahdollisuus antaa tilinpäätös hallitukselle
Salpausselän kisat 100 vuotta: Yli tuhat vapaaehtoista mahdollistavat Salpausselän kisat
Pelicansin urheilutoimenjohtaja Janne Laukkanen: Nälkää on vielä jäljellä!
Nuoret yrittäjät perustivat yrityksen ja laajentavat toimintaansa Lahden alueelle
Eduskuntavaaliehdokas Tuija Saloranta: Ansiotulojen verotusta on vähitellen kevennettävä, jotta kulutusta saadaan kasvuun
Jorma Ratia: Tämä on puhtaasti noitavainoa muistuttava henkilökohtainen ajojahti
Marko Haavisto: Toivottavasti yhteiskeikasta muodostuu meille jokavuotinen perinne
Eduskuntavaaliehdokas Kari Kallio: Hyväksi koetut koulukäytännöt on unohdettu uudistustahdissa
Eduskuntavaaliehdokas Atte Savelainen: Suomessa valtion ydintehtävät tulee kirkastaa jokaiselle
Etelä-Lahden alueella S2-opetuksen määrä vaihtelee paljon
Eduskuntavaaliehdokas Milla Bruneau: Panostaisin Lahden seudun edunvalvontaan niin kansallisesti kuin kansainvälisesti
Eduskuntavaaliehdokas Pia Tyyskä: ”Meidän tulee uudistuksissa panostaa ihmisten palveluihin, kuten terveydenhuoltoon ja laadukkaaseen koulutukseen”
Osallisuuskoordinaattori Sanna Virta: Kaupunkilaiset kaipaavat uusia suoran vaikuttamisen tapoja
Eduskuntavaaliehdokas Emmi Lintonen: Suomi täytyy nostaa takaisin koulutuksen kärkimaaksi
Eduskuntavaaliehdokas Harri Pikkarainen: Nyt pitää tehdä kaikki, jotta sote-palveluissa riittää työvoimaa
Keijo Skipparin dokumenttielokuva taiteilija Olavi Lanusta kertoo ainutlaatuisen tarinan
Eduskuntavaaliehdokas Mira Nieminen: Suomessa tulee panostaa ihmisten arjen turvallisuuden vahvistamiseen
Vastaava kirjastonhoitaja Terhi Lehti: Esteettisesti kaunis kirjasto houkuttelee varmasti lisää asiakkaita
Huhtikuun eduskuntavaalit kiinnostavat lahtelaisia
Kirkkoherra Heikki Pelkonen: En etsi valtaa loistoa joululaulu on myös aito rukous
ARKISTO