Pimittääkö Lahden kaupunginhallitus Lahti Eventsin ja KymiRingin tietoja tahallisesti?

Kuntalain 39 § 1 momentin 7:n pykälän mukaan kunnanhallituksen tulee huolehtia kunnan sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnan järjestämisestä. Lahden kaupunginhallituksen tehtävänä on nimenomaan huolehtia tästä riskienhallinnasta etukäteen. Unohtuiko tämä omaisuudenvalvonnan kohta nyt 31.1. maanantaina täydellisesti? Ja mikä tärkeintä,  millaiset seuraukset tällä on, jos virkavastuulla toimiva kaupunginhallitus estää kuntalakiin perustuvan sisäisen tarkastuksen kaupunginjohdon ja konserniyhtiön toiminnan laillisuudesta? Miten tähän tulee suhtautumaan kaupungin tilintarkastaja, jos joku Lahden valtuutetuista haluaa saattaa asian hänen tietoonsa?

Jorma Ratia esitti kaupunginhallituksen kokouksessa, että Lahti Eventsissä tehtäisiin sisäinen tarkastus. Viime maanantain kokouksessa tämän estivät kuitenkin seuraavat kaupunginhallituksen jäsenet: Sirkku Hilden (sd), Milla Bruneau (kok), Minna Lampinen (sd), Toni Putula (kok), Jouni Kaikkonen (vih) ja Martti Talja (kesk). Äänestys päättyi 6-3. Erityistilintarkastuksen puolesta äänestivät Jorma Ratia, Erkki Nieminen ja Kalle Aaltonen.
Tavallista lahtelaista tämä asia hiertää suuresti, sillä kaikki tietävät, että Lahti on kaatanut Lahti Eventsin kautta KymiRingiin jo 2, 5 miljoonaa euroa, joka ilmenee selvästi Lahti Eventsin taseista. Erittäin outoa on se, miksi riskirahoitus ei ole esityslistojen liiteenä ja näin lahtelaisten luettavana?

Mistä tämä Lahden kaupunginhallituksen salailu johtuu? Lahden kaupunginhallituksen toiminta joutuu outoon valoon jo siksikin, että Hämeenlinnan hallinto-oikeus on yksiselitteisesti todennut, että yksityisen KymiRingin toiminnan tukeminen ei kuulu kunnan ydintoimintaan. Kouvola on noudattanut tässä asiassa Itä-Suomen hallinto-oikeuden päätöstä eikä ole tukenut KymiRingiä vaikka sen saama hyöty moottoritapahtumasta on arvioitu suurimmaksi. Onko Lahti turvautunut kieroon ja jopa syndikalistiseen menettelyyn kiertäessään hallinto-oikeuden päätöstä?
Toivottavasti Lahden kaupunginjohtaja Pekka Timonen ei ole syyllistynyt rikokseen antaessaan määräyksellään kaksi miljoonaa euroa Eventsille, joka on valunut KymiRingin juokseviin menoihin eikä tilaisuuden markkinointiin, mikä lienee ollut tapahtumajärjestäjä Timosen perimmäinen tarkoitus?

Nyt Pekka Timosen toimista on tehty sekä rikosilmoitus että kantelu Oikeuskanslerille.
Nämä ratkeavat aikanaan, mutta lahtelaisia veronmaksajia kiinnostaa tämä Lahti Eventsin ja KymiRingin salattu yhteistyö, jossa riskinä on verorahojen häviäminen Huitsin Nevadaan! Ja erityisesti se, kuka kantaa vastuun tästä toiminnasta, jos KymiRing ajautuu suoritustilaan? Jokainen lahtelainen toivoisi, että tämä KymiRing toisi todellista matkailullista lisäarvoa upeaan kaupunkiimme. Erityisesti tämä piristysruiske vahvistaisi Lahden matkailumainetta, jonka on huomioinut jopa suuri amerikkalaisen mediajätti CNN, joka on nimennyt Lahden vuoden 2022 erääksi parhaista matkakohteista maailmassa.

Kuitenkaan tässä KymiRing ja Eventsin yhteistyökuvioissa ei ole noudatettu kuntalain kirjainta ja oikeudenpäätöksiä, joka valitettavasti aiheuttavat ristiriitaisia tunteita useissa lahtelaisissa demokratiaan ja vapaaseen tiedonvälitykseen uskovissa veronmaksajissa.
Suurin ongelma on se, etteivät edes useat lahtelaiset kunnanvaltuutetut ole saaneet riittävästi taloudellisia tietoja niistä riskeistä, jotka Lahdelle mahdollisesti aiheutuu Eventsin ja KymiRingin järjestelyistä. Ja tämä, jos mikä sotii vahvasti avoimen ja demokraattisen päätöksenteon kanssa!

Monetkaan lahtelaiset eivät tiedä, kuinka paljon ensi kesän moottoritapahtuman järjestelyt oikeasti maksavat ja paljonko katsojia tähän tapahtumaan järjestäjät tarvitsisivat katsojia ennen kuin se muuttuisi järjestäjien kannalta taloudellisesti kannattavaksi.
Tsekkien Brnon päättäjät olivat samanlaisessa tilanteessa kuin lahtelaiset nyt ja uskalsivat sanoa kilpailusopimuksensa irti, koska he tajusivat, että mieletön viiden miljoonan lisenssimaksu ja edes 100 000 katsojaa ei olisi tehnyt tilaisuudesta kannattavaa.

Kaikkein tärkeintä tässä Events-casessa olisi nyt avoimmuus ja demokratian toteutuminen. Salailu ja vetoaminen liikesalaisuuksiin ei toimi kunnallisessa päätöksenteossa. Media on tässä asiassa ensi arvoisen tärkeä ja sen tehtävänä on kertoa tapahtumien taustoista puolueettomasti!

Juhani Melanen

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kolumnistin muut kolumnit

KOLUMNISTIT

Melastelua

Papin Palsta

Rainen Sananen

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Pääesiintyjiltä riimejä ja riitasointuja
Tauno Ylä-Soininmäki: Launeen kirjastoa ja Saksalan uimahallia ei saa lopettaa
Kirsi Lehtimäki: Nopeita matalankynnyksen palveluita tarvitaan nuorille lisää hyvinvointialueella
Kirkkoherra Heikki Pelkonen: Seurakuntien työtä arvostetaan ja sen työlle on yhä olemassa sosiaalinen tilaus
Tomi Sairomaa: Lapset ovat meidän tulevaisuutemme ja heihin pitää panostaa
Kari Kallio: Hoitopaikoissa tulee kerätä palautteet hoidon onnistumisesta
Marja Salomaa 1937–2025
Seppo Korhonen: Työttömät ovat sysätty kuntien vastuulle antamatta riittäviä resursseja työllistämistehtävien hoitamiseen
Kolmospolttaja Heikki Laine pokkasi elämänurapalkinnon
Satu Jaatinen: On tärkeää, että hyvinvointialueet ymmärtävät riskit, jotka liittyvät ulkoistuksiin
Lassi Leivo: Pendelöintipysäköintioikeus tukisi joukkoliikenteen käyttö
Juha-Pekka Forsman: Aluevaltuustot eivät tarvitse enää lisää ohjausta valtion taholta
Olavi ”Olli” Kopo: Ympäristökaupungin maine kärsii, jos asfaltoitu rullahiihtorata rakennetaan Salpausselälle
Laulaja Maria Byman: Musiikissa tunne on työkalu, eikä yleisölle saa itkeä ahdistustaan
Kirkkoherra Heikki Pelkonen: Kaipuu rauhaan ja rakkauteen ovat läsnä ihmisissä jouluna
Erilaisista addiktioista kärsivien läheiset saavat keskusteluapua Al-Anon -ryhmästä
Jukka Ihalainen: On tärkeää olla toiselle enkeli arjessa
Puheenjohtaja Reijo Salonen: Kaupunkilaiset pääsevät vaikuttamaan kumppanuuspöytien kautta
Kirjailija Sirpa Kähkönen: Finlandia-palkinnon myötä olen saanut paljon uusia lukijoita
Joululaulut yhdistävät ihmisiä yhä edelleen
ARKISTO