Viime tiistaina luovutimme kansanedustaja Harry Harkimon (kok.) johtaman työryhmän raportin Eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministeri Sampo Terholle (sin.). Raportissa esitetään valtion roolin ja ohjauskeinojen selkeyttämistä suomalaisessa liikunta- ja urheilukulttuurissa. Korostimme sitä tosiasiaa, että suomalainen urheilu tarvitsee johtajuutta ja omistajuutta. Kysymys ei ole pelkästään opetus- ja kulttuuriministeriöstä, vaan on selvää, että valtioneuvoston tulee kokonaisuudessaan kasvattaa rooliaan.
Opetus- ja kulttuuriministeriöstä annetaan liikuntaan ja urheiluun tällä hetkellä vuodessa noin 150 miljoonaa. Summa rahoitetaan lähes kokonaan veikkauksen rahoista. Kuitenkin liikuntaan liittyvää rahoitusta voi hakea myös muista ministeriöistä. Liikunta koskettaa lähes kaikkia ministeriöitä ja siksi sen johtajuus pitää arvioida uudelleen: Liikenneasiat (esim. pyörätiet) vaikuttavat liikunnan määrään, terveys- ja sosiaaliongelmia voidaan hoitaa liikunnalla jne. Liikunta koskettaa siis kaikkea ja kaikkia. Siksi se pitää nostaa sille tasolle minne se kuuluu.
Vaatimamme poliittisen selonteon yhtenä keskeisenä tavoitteena on pohtia tätä. Nyt huippu-urheilun tavoitteet eivät ole selvät eikä tulostasoakaan voi kehua.
Raportissa esitetään myös, että sote-uudistuksessa hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen kohdennettava lisäosuus kasvatetaan yhdestä prosentista kolmeen prosenttiin. Perustelimme esitystä sillä, että liikunta ennaltaehkäisee tehokkaasti sairauksia, jolloin raha tulee takaisin valtiolle pitkällä aikavälillä.
Voidaan ajatella tätä nykyiseen Lahden ja Hyvinvointiyhtymän budjettiin. Yksi prosentti 700 miljoonasta eurosta on seitsemän miljoonaa euroa. Mitä tapahtuu, kun ohjaamme sen konkreettisesti esim. päihde- ja mielenterveysongelmien, diabetes II:n tai kaatumisvammojen ehkäisyyn? Se on investointi, joka maksaa itsensä monikertaisesti takaisin. Suomalaisilla on tällä hetkellä hälyttäviä tuloksia ihmisten liikunnasta ja kunnosta. On täysin selvää, että tämä näkyy myös Suomen sosiaali- ja terveyskustannuksissa.
Miljoona euroa vähävaraisille perheille
Yksi raportin konkreettisista esityksistä on tukea vähävaraisten perheiden liikuntaharrastuksia miljoonalla eurolla. Aiheesta on tehty aikaisemmin kolmen työryhmän lausunnot, mutta mitään ei ole tapahtunut. Eli työryhmiä riittää, mutta tulokset puuttuvat. Nyt pitää alkaa tapahtua. Raha voitaisiin jakaa esim. kuntien tai kirkon kautta siten, että rahaa saa todellisia kuluja eli tositteita vastaan. Sitä ei annettaisi seuroille suoraan, vaan niille ihmisille, jotka rahaa todella tarvitsevat.
Raportissa esitetään myös liikuntaan ja urheiluun myönnettävien valtionavustusten muuttamisesta tulosvastuulliseksi. Esityksen mukaan avustusten myöntämisessä, seurannassa ja valvonnassa tulee painottaa avustetun toiminnan tuloksellisuutta. Avustuksen saaja tulee palkita onnistuneesta ja tuloksekkaasta toiminnasta.
Ville Skinnari