Koronapandemia osoitti vuosi sitten, mihin yllättävä ja ennakoimaton kriisi voi johtaa ja saada vakaan ja kriiseihinkin varautuneen yhteiskunnan hetkelliseen kaaokseen: ei ollut suojamaskeja! Loppu on historiaa, Suomessa päitä putoili ja vastuuta siirreltiin kuin sodassa rintaman pettäessä.
Meillä on Suomessa erittäin toimiva huoltovarmuuskeskus, jota valvoo Työ- ja elinkeinoministeriö. Sen tärkeintä osasto on perustuotanto-osasto, jota johtaa Jaakko Pekki. Osasto vastaa elintarvike- , vesi- ja terveydenhuollon sekä kriittisen teollisuustuotannon toimintavarmuudesta. Vaatimukset ovat haastavia ja äkillisen kriisin tullessa kaikki voimat on valjastettava torjumaan äkillistä kriisiä. Tämä vaatii myös saumatonta yhteistyötä sekä valtioneuvoston että ja valtionhallinnon kaikkien elinten kanssa. Tärkeintä kansalaisten suojelemisessa on nopea reagointi yllättävään tilanteeseen, ongelman laajamittainen ymmärtäminen ja oikeiden asioden tekeminen oikeassa järjestyksessä. Tärkeää olisi, että näitä asioista olisi myös harjoiteltu etukäteen; pandemiauhkat olivat tiedossa maailmanlaajuisesti. Silti koko maailma seisoi vähän aikaa kuin puujumala pakkasessa, ennen kuin koko totuus paljastui kaikessa koruttomuudessaan.
Varmuudella tiedetään uusimman tutkimuksen mukaan, että maailmassa koronaan liittyviä kuolemia on 4,8 miljoonaa, joista 1,6 miljonaa puuttuu tilastoista. Ääritapauksia ovat Venäjä, joissa on rkisteröity vain 93.000, mutta maassa on ”muka” kuollut samaan aikaan 400000. Myös Brasiliassa tiedot kuolemista ovat osin arvauksia. Sairastuneita on 22,5 miljonaa ja joka päivä kuolee 616 ihmistä. Tätä taustaa vasten on syytä tarkastella myös meidän huoltovarmuuttamme.
Huoltovarmuuskeskuksemme organisaatiossa on useita osastoja: hallinto-osasto, suunnittelu- ja analyysiosasto, energianhuolto-osasto, infrasrtuktuuriosasto ja sen tärkein perustuotanto-osasto. Suomen kriittisimmät uhkat ovat infrastruktuurin ja terveydenhoidon sortuminen samaan aikaan. Tärkeitä ovat myöskin huoltovarmuuteen ja tietoturvallisuuteen liittyvät logistiikkaongelmat. Koko maamme huoltovarmuuden tärkein tehtävä on taata kansalaisillemme ” häiriötön arki”.
Pandemian aikana on huomattu, että terveysturvallisuuden ohella tarvitsemme myös laaja-alaisen toimintavarmuuden. Tämä tarkoittaa, että ruuan ja hoidon lisäksi tarvitsemmeSuomessa logistisen ja kestävän tietojärjestelmän, jonka avulla turvataan etätyö ja kriittisten alojen työntekijöiden mahdollisimman helppo pääsy työpaikoille. Avainasemassa ovat lääkärit, hoitajat, kauppojen henkilökunta ja erityisesti helposti unohdettavat varastotyöntekijät ja tietysti rekkaliikenteestä vastaavat kuljettajat.
Kaiken tavoitteena normaalin arjen takaaminen kaikille suomalaisille. Suomessa tähän toimintaan osallistuu toimialakohtaisesti yli 1500 yritystä ja satoja tuhansia ihmisiä eri tuotannon sektoreilta. Olemme täysin sähköstä riippuva yhteiskunta, joka toimii verkossa. Tämä edellyttää, että ihmisillä on valmius toimia digiverkoissa. Suomalaisissa kodeissa pitäisi olla riittävä digivarustus. Nyt näin ei ole, sillä monilla köyhillä ”boomereilla” ( ikäluokka 1945-1950) tätä digiosaamista ei ole ja he ovat paljolti lastenlastensa digiosaamisen varassa!
Huoltovarmuus on aina ennakointia! Siis yksinkertaisesti sitä, että sateella ja pakkasella osaat valita oikeat varusteet.
Erittäin tärkeää on huolehtia kansainvälisestä yhteistyötä, sillä oikea tieto on ensiarvoisen tärkeää, koska sen avulla kyetään määrittämään uhkan aste ja vaarallisuus kansainvälisesti. Tieteellinen yhteistyö muodostaa kaiken perustan erilaisten kansainvälisten uhkien torjunnassa. Maailma on yhteinen ja erilaiset pandemiat koskevat kaikkia samalla tavalla asuinpaikasta riippumatta.
Hoitotyön turvaajat ovat aina avainasemassa silloin, kun jotain vakavaa tapahtuu. Suomessa tämä on huomioitu ”melko” hyvin, mutta nyt kuormitus on lisääntynyt vaarallisesti ja väsymistä ei voi kriisityöntekiöiden osalta enää välttää. Teho-osastoilla tehdään arvokasta työtä, mutta kuinka pitkään? Huoltovarmuutemme toimii vielä hyvin, mutta varautuminen ei ojaan kaada. Varautuminen ei tarkoita ylidramaattista hamstraamista, vaan maltillisia valintoja. Huoltovarmuuskeskus ja viranomaiset ovat laatineet 72 tunnin eli kolmen vuorokauden kotiturvasuosituksen. Varaa kaappiin siis ruokaa, juomaa ja lääkkeitä sekä pidä kellarissa vaikkapa retkikeitin ja teltta. Suomessa koronapandemia on ainakin opettanut sen, että ruoka ei ole loppunut kaupoista ja varsinaista pulaa ei ole mistään muista kuin komponenteista maailmanlaajuisesti. Suomi on huoltovarmuuden suhteen oikealla linjalla.
Juhani Melanen