Kiitollisuus

Ensi pyhän aiheena on kiitollisuus.
Duodecimin terveyskirjastossa kiitollisuus määritellään ”positiiviseksi tunnetilaksi, joka syntyy ottaessamme vastaan jonkin vapaaehtoisen lahjoituksen tai teon.” Aihetta tutkinut Robert Emmons toteaa kiitollisuuden merkitsevän sitä, että emme ota asioita itsestään selvinä ja annettuina, vaan osaamme arvostaa sitä mitä meillä jo on. Aihetta tutkineet ovat todenneet, että kyvyllä nähdä elämä ja kaikki siihen kuuluva lahjana, on suojaava vaikutus kriisien ja negatiivisten elämänkokemusten keskellä, sen on todettu parantavan ihmissuhteita, vähentävän katkeruutta, vihaa ja ahneutta. Kiitollisuus estää meitä pitämästä elämää itsestäänselvyytenä.

Jeesuksen aikana kiitollisuus ei ollut muodissa. Sunnuntain evankeliumissa vain yksi kymmenestä Jeesuksen parantamasta sairaasta palasi Luukkaan mukaan kiittämään. Ihminen ei taida olla paljoa muuttunut 2000 vuodessa. Yhteiskuntamme on melko kilpailuhenkinen ja arvostamme yksilön kykyä ja mahdollisuuksia. Myös epäonnistuminen nähdään usein ihmisen omana kyvyttömyytenä. Ajatus ihmisestä oman onnensa seppänä estää meitä kokemasta kiitollisuutta. Paavalin kysymys: ”Onko sinulla mitään mitä et ole saanut lahjaksi?” ( 1Kor. 4:7) muistuttaa siitä, miten vähän olemme voineet vaikuttaa oman elämämme lähtökohtiin.

On kiitollista ajatella, että on olemassa Jumala, jolta olemme saaneet elämän lahjan. Suurin lahja on kuitenkin siinä, että Jumala armahtaa ja rakastaa luotuaan ihmistä niin paljon, että uhrasi oman poikansa ristillä, jotta meillä olisi iankaikkinen elämä. Jumalan vastustajan tehtävä on estää meitä näkemästä elämän ja uskon lahjaluonnetta. Kiittämättömyyden ja kaikki muutkin synnit saa lahjana armosta uskoa anteeksi.


Janne Suomala

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kolumnistin muut kolumnit

KOLUMNISTIT

Papin Palsta

Rainen Sananen

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Kirsikkapuistosta tuli lahtelaisten kevään juhlapaikka
Omalähiö muutti uusiin tiloihin – Lähes 50 vuotta vanhat juuret kulkivat mukana
Lahden musiikkiopistoon alkaa uusi musiikkiteatterikoulutus lapsille ja nuorille
Tyhjä kalenteri ei toteutunut – Matti Röngän eläkepäivät täyttyivät tekemisestä
Katusovittelu auttaa nuoria Lahdessa – Riitoihin puututaan nopeasti
Uusi palloiluhalli nousemassa Nikkilään – “lapsille ja nuorille lisää liikkumisen paikkoja”
Patomäen kentät valmiina käyttöön – uusi aitaus viimeistelee kokonaisuuden
Darts, jamit ja stand up – Ravintola Cheri houkuttelee lahtelaisia monipuolisella viihdetarjonnalla
Korpiklaanin Jonne Järvelä: Omaa tietä maailman lavoille
Raamattu avautuu lukijalleen – Jukka Norvanto kannustaa tarttumaan kirjaan rohkeasti
Mankeli-pyörät palaavat Lahden katukuvaan – kausi alkaa huhtikuussa
Uusi päiväkoti avaa ovensa Kaarikadulla elokuussa
Lähikirjasto katosi, mutta kirjat liikkuvat – Etelä-Lahdessa käyttö kääntyi kasvuun
Lahdessa vuokrataan kymmeniä tontteja vuodessa – vuokratuloilla suuri merkitys kaupungille
Luontoa, historiaa ja lukemisen iloa – Anni Kytömäki kertoo kirjoistaan Lahden pääkirjastossa
Tapparakadun linja-autoliikenne hiljenee kesäkuussa – vuorot siirtyvät vilkkaammille reiteille
Samae Koskinen tuo kasvutarinansa Renkomäkeen – “Jos kirja auttaa yhtä ihmistä, se riittää”
Teknologia ei enää myy vaan käyttäjäkokemus
Starkin pääkonttori purettiin – tilalle suunnitteilla asumista vanhuksille ja erityisryhmille
Renkomäen seurakuntakoti täyttää 30 vuotta – paikallinen olohuone yhdistää vanhaa ja uutta
ARKISTO