Suomessa käydään sunnuntaina alue- ja kuntavaalit. Asiallisen kunta- ja sote keskustelun keskellä on syytä katsoa myös sitä tosiasiaa, mistä vaaleissa ei ole puhuttu. Samaan aikaan, kun leikkaukset ihmisten arjesta ja kaikkein heikommassa asemassa olevien palveluista ovat ajankohtaisesti pöydällä, Suomessa tehdään valtavan isoja linjauksia miljardien sitomista tuleville vuosille puolustukseen. Mistä kaikesta tämä on pois, jos Suomen talouskasvu kyntää edelleen, kuten viimeiset vuodet? Tästä ei ymmärrettävästi ole haluttu puhua. Tai siitä, miten monta miljardia Suomen kansallista varallisuutta on sulanut viimeisten vuosien aikana pörssissä (esim. Neste Oyj), kiinteistöjen arvoissa, yms. ja miksi? Tällä en tarkoita, että puolustukseen ei pitäisi panostaa, vaan haen tasapainoa, miten me jatkossa voimme rahoittaa yhteiskunnan lakisääteisiä peruspalveluita. Tai meillä ei esimerkiksi ole lääkehuolto ja saatavuus kunnossa (suurvalloilla Intia, Kiina, USA tässä jättirooli) me olemme tilanteessa, jossa aseita ei edes tarvita Euroopan ja Suomen kukistamiseksi.
Tähän liittyy suoraan Suomen kansantalouden tilanne ja tulevaisuus sekä oman teollisuutemme suorituskyky. Keskiviikkona ministeri Wille Rydman esitteli hallituksen teollisuuspoliittisen selonteon. Keskustelussa korostettiin ennustettavuuden merkitystä. Sitä hallitus ei ole tehnyt: poukkoilusta esimerkkinä makeisvero-sekoilu ja vaikutukset Fazerin – jätti-investoinnin lykkääntymiseen Lahdessa. Suomen talouskasvu on ollut vuonna 2024 negatiivinen eli -0,2 prosenttia. Nyt on iloittu sitä, että vienti on lähtenyt kasvuun ennen Trumpin tullilinjauksia. Onko todella näin? Ihmettelin itsekin tätä asiaa. Mistä se kasvu nyt olisi tullut? Tilastot eivät kuitenkaan valehtele. Vienti on kasvanut vuoden takaisesta, mutta miksi? Koska silloin Suomi oli lakossa. Mitään todellista kasvua tämä siis ei kuitenkaan ole. Orpon hallitus ei ole parantanut suomalaisten ulkomaankaupan eli viennin ja tuonnin kilpailukykyä, päinvastoin. Ilmeisesti ei vain eletä samassa maailmassa suomalaisen teollisuuden kanssa. Logistiikan kustannuksia on lisätty satama-, ja rata- ja väylämaksujen nostoilla samaan aikaan, kun Suomi on geopoliittisista syistä se viimeinen maili eli pääteasema koillisessa Euroopassa. Tai miten julkisuudessa suuren huomion saaneen Risto Murron työryhmän selvitys nyt palvelee Suomen kasvua? Puheenvuorossani sanoin, että odotin pääministeriltä enemmän. Miten Suomi ja EU nyt asemoi itsensä suhteessa muuhun maailmaan ja etenkin, miten Suomi nyt lähtee nopeasti tekemään kasvua sellaisten maiden kanssa, missä luottamusta edelleen on?
Lahdessa olisin toivonut vaalien alla enemmän visiointia ja tavoitteita esimerkiksi Lahden yhteyksien kehittämiseksi eri ilmansuuntiin. Nyt näyttää, että Orpon ja Purran hallitus on jättämässä poikittaisliikenteen rahoituksen esim. Lahti – Riihimäki välillä ilman tukea vuodesta 2030 alkaen. Lahden tulisi rakentaa myös paikallisia yhteyksiä ja esittää uuden seisakkeen rakentamista Hennalaan palvelemaan Etelä-Lahden asukkaita ja kasvua. Sen Etelä-Lahti ansaitsisi kaikkien viime vuosien takaiskujen jälkeen.
SOTE- sektoriin nykyisen kuuluva pelastustoimi on sekin saanut yllättävän vähän huomiota Lahdessa ja Päijät-Hämeessä. Kyse on kuitenkin yhteiskunnan kannalta aivan keskeisistä toiminnoista. Siksi toivon, että Hyvinvointialue valitsee meille Päijät-Hämeen hyvin tuntevan pelastusjohtajan, jolla on vahva oman alueen ja henkilöstön tuki.
Ville Skinnari