Ruokaruletissa ei ihmisyys paljon paina

Suomen ruokajonot ovat kuin hyttysen paska Itämeressä, jos tilannetta verrataan parhaillaan maailmalla vallitsevaan todelliseen nälkäkatastrofiin. Maailmalla kuohuu. Ruokaprotesteissa on tapettu satoja ihmisiä ja tilanne vain pahenee. Ruuan äkillinen kallistuminen on johtanut globaaliseen ruokakriisiin, koska maailmankaupan vapautuminen ja kehitysmaiden maataloustuotannon keskittyminen muutamaan vientilajikkeeseen ovat heikentäneet erityisesti köyhien afrikkalaisten maiden ruokaturvaa. Ruokamellakat ovat tosiasia Nigeriassa, Egyptissä, Burkina Fasossa, Keniassa ja Ugandassa.
Ruuan äkillistä kallistumista on selitetty muun muassa huonoilla sadoilla, ruokakasvien muuttamisella biopolttoaineiksi, kuivuudella, eroosiolla. väestönkasvulla sekä nousevien talouksien lihankulutuksella. Mutta todellinen syy on se, että perushyödykejohdannaismarkkinat ovat kasvaneet 25- kertaisiksi vuosien 2003-2008 välillä. Ruuasta on tullut keinottelun väline.

Elintarvikejohdannaiskauppaa hallitsevat pitkälti samat investointipankit ja muut suuret institutionaaliset sijoittajat. Nämä kasvottomat jättiläiset ovat myös Etelä-Euroopan velkakriisin taustalla.Morgan Sachs. JP Morgan, Morgan Stanley. Deutsche Bank ja Barclays Capital viis veisaavat maailman ruokahädästä. Elintarvikkeilla spekuloidaan siinä, missä kullalla ja lääkeillä.
Kansainvälinen valuuttarahasto IMF julkaisi huhtikuussa tutkimuksen, jonka mukaan ruuan kallistuminen 10 prosentilla lisää hallitusten vastaisia asenteita ja protesteja 100 prosenttia. Tämä näkyy myös erittäin selvästi Pohjois-Afrikan kansannousuilla ja Lähi -Idässä, sillä köyhemmillä alueilla ravintokulut haukkaavat jopa 73 prosenttia kotitalouksien menoista.

Keinoja on, mutta..

Jos maailman päättäjillä riittäisi halua ja uskallusta pistää kapuloita elintarvikekeinottelijoiden ahneuteen, niin siihen löytyy kyllä keinoja. Tärkeimpiä asioita olisivat demokraattinen päätöksen teko, tiedon avoimuus sekä riskien että velkavipujen kytkösten ehkäiseminen. Ruokamarkkinoiden keinottelijat käyttävät hyväkseen raaka-ainejohdannaisia ja niputtavat ihmisten perushyödykkeet monimutkaisiin rahoitusinstrumentteihin.

Ruuan nopeat arvonmuutokset luovat kuplia ruokamarkkinoilla ja ne näkyvät välittömästi ruuan hinnoissa. Tämä tarkoitta, että lähiaikoina ei ruokamielenosoituksista ole pulaa. Mutta miten ehkäistään elintarvikeraaka-aineisiin perustuva keinottelu ja massiiviset velkaan perustuvat riskit? Keinottelua ei kai halutakaan ihan oikeasti kuriin. Mihin tämä kyynisyys vielä johtaa? No ainakin kansainvaelluksiin köyhistä maista rikkaisiin.
Siinä sitä sitten seisotaan rajalla taas ”torrakat” kourissa vai?

Jussi Melanen