Toimittajaa ei harmita mikään muu enemmän kuin se, että hänestä yritetään tahallaan tehdä tyhmää ja vedättää maksetuissa mainoksissa kuin pientä oravaa totuuden varjolla.

Eräänä hyvänä esimerkkinä on Turveinfo-mainoskampanja, joka herätti laajaa huomiota ilmestyttyään kadunvarsien valotauluihin ja Helsingin Sanomien sivuille. Turpeeseen kriittisesti suhtautuvat kansalaiset leimattiin tyhmiksi ja turpeen polton ilmoitettiin oleva oikein EKOTEKO! Kunnallisia ja yksityisiä energia-alan yhtiöitä edustavan Bioenergia ry:n kampanjaväitteet eivät todellakaan käyneet yhteen alan tutkimuksen ja ympäristötieteen kanssa.

Tuppukylä Lahdessa asiaa ei noteerannut kuin ministeri Iiro Viinanen, mutta mikä hän on sanomaan tästä asiasta mitään. Suutari pysyköön lestissään! Julkisuudessa kuitenkin käynnistyi asiasta vilkas ja eloisa debatti, jota epäilemättä ruokki myös se, että yksi mainoskohteista oli loukkaava ikäihmisiä kohti ja toinen avoimesti russofoinen eli venäjän kammoinen.

Kampanjan toteuttanut kuuluisa mainostoimitus Hasan & Partners sai keikasta 300 000 euroa, mutta sai pahasti nokilleen, kun keskustelu laajeni ja tosiasiat vyörytettiin esiin eri medioissa. Näyttää pahasti siltä, että mainosala ei osaa ottaa vastaan kriittistä palautetta. Hasan määritteli ympäristöjärjestöt ja alan tutkijat ”ärhäköiksi ja turhautuneiksi aktivisteiksi” ja uhkaili tieteentekijöitä oikeussaleilla ja juristeilla, mutta ei uskaltanut faktojen tarkistamiskeskusteluihin pyynnöistä huolimatta.

Mainoksilla on merkittävä rooli yhteiskunnassa, joten luulisi alan toimijoiden myös osallistuvan aiheuttamiinsa keskusteluihin ja otettava myös vastuun tekemisistään. Tästä näkyy, että negatiiviset ajatukset eivät kuulu hypeaallon harjalla surfaavan mainosalan imagoon.

Lahden brändi on samanlainen ”keisarin uudet vaatteet”- juttu, jossa konsulttitoimisto rokotti yli 35 000 euroa sanomalla vain sen, mikä kaikki jo tietävät: Lahdessa on useita vahvuuksia, joita on voimistettava.

Totuus on kuitenkin se, että turvemaat ovat maailman suurin hiilivarasto. Ne sisältävät kolmasosan kaikesta maaperän hiilestä, vaikka turvemaita on maailman pinta-alasta vain kolme prosenttia. Paksut turvesuot ovat siis hyviä hiilivarastoja ja sitovat hiiltä ilmakehästä. Soiden ojittaminen, metsätalouden tarpeisiin johtaa valtaviin päästöihin, jotka vain kiihdyttävät ilmastonmuutosta.

Polttoturpeesta saadaan vain neljä prosenttia Suomen energiasta, mutta turpeen hyödyntämisestä aiheutuu arviolta 10-15 prosenttia Suomen päästöistä. Vapolta on vaadittu korvauksia viime aikoina usein, koska turpeen nostosta on aiheutunut vakavia ympäristöhaittoja kalastajille, mökkeilijöille ja marjastajille.

Kaikki tieteelliset tosiasiat osoittavat, että turpeen poltosta pitäisi luopua, mutta Sipilän hallitus vain suosii tätä toimintaa! Jossain mättää pahasti.

Juhani Melanen

Todellakin, Kärsimyksen sunnuntai. Siinä se nyt on, tulevan pyhäpäivän kirkollinen otsikko. Varsinainen nimi on 5. paastonajan sunnuntai. Nimikkeet eivät hehku ympärilleen rahtuakaan mitään kiinnostusta herättävää, ainakaan myönteistä. Päinvastoin.

Nimeä emme voi vaihtaa, siispä rohkeasti kimppuun vain. Kärsimyksen sunnuntaista alkoi kaikkein syvin paasto, sillä Hiljainen viikko kärsimyksineen oli alkamassa. Tuota viikkoa kohti kuljemme.
Mutta kuljemme Hiljaista viikkoa, luterilaisittain Piinaviikkoa kohti, auringon verrytellessä säteitään talven jäljiltä, keväisen katupölyn kutittaessa kurkkua tai yöpakkasen kestäviä narsisseja valiten. Emme juuri kärsien. (Kaikkien kärsimys ei toki näy ulospäin, eikä tottele sille varattuja aikoja.)

Tästä ei siis pääse kuin eteenpäin! Saatamme kulkea välillä hymyssä suin. Me nimittäin tiedämme jo edeltä käsin, miten Hiljaisen viikon kärsimykset päättyvät. Entäpä kaikki he, jotka ovat jättäneet suuret kärsimykset taakseen, mutta eivät tiedä tulevaisuudesta edeltä käsin mitään. Kristittyinä tiedämme jo, että kärsimyksen sunnuntaistakin johtaa kulku eteen- ja ylöspäin. Tie on myös ennalta valmistettu. Tehtävämme on omalla tavallamme kulkea niiden rinnalla, joiden tie on vaikea. Me tiedämme kenessä on turva, ja kuka tämän kaiken sai aikaan. Kaikki eivät vielä tiedä.

Johanna Piirola

Olen eduskunnassa, Hyvinvointiyhtymässä ja Lahden valtuustossa painottanut julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyön, roolien selkeyden ja kumppanuuksien merkitystä. Julkisen sektorin pitää osata nähdä mitä tulee ja pitää tehdä itse ja mitä kannattaa ostaa ulkopuolelta, yksityisen ymmärtää miten julkinen toimii. Olemme Suomessa tehneet ennätyksiä julkisten palveluiden yhtiöittämisessä. Taidamme olla koko Euroopan ykkönen, koska tulkitsemme Euroopan Unionin lainsäädännön liikkumavaraa Sipilän, Soinin ja Orpon ”hallitusohjelman linjausten” mukaisesti. Emme käytä niitä joustoja, joita EU-lainsäädäntö meille antaa. Kansalaisille tämä on helppo myydä, koska EU:ta on helppo syyttää kaikesta, vaikka tosiasiallisesti teemme itse paljon EU-direktiivejä tiukempaa tulkintaa omassa lainsäädännössämme.

Nobelisti Bengt Holmström puhui keskiviikkona eduskunnassa. Puheessa hän keskittyi julkisen ja yksityisen sektorin rooleihin sekä siihen, mikä on järkevää organisointia. Holmström otti kantaa menossa olevaan SOTE-uudistukseen. Hänen mukaan ”yksi virheistä jo lähtökohtaisesti on ajatella, että julkinen sektori olisi tehoton ja byrokraattinen, jonka takia sen toimintaan halutaan tuoda mukaan yksityisen sektorin toimintatapoja. Julkinen sektori on kallis pyörittää ja hankala, mutta se ei tarkoita samaa kuin tehoton”. Samalla hän muistutti epäsuorasti Sipilän hallitusta siitä, että yksityisen sektorin toimintatapoja ei tule kopioida suoraan julkiselle sektorille. ”Se tapa millä yksityinen sektori toimii, ei ole kopioitavissa valtion tai julkisen sektorin toimintaan. Ne toimivat ihan eri pelisäännöillä, koska niiden tehtävät ovat erilaisia. Julkisen sektorin voima ja etu ovat siinä, ettei sen tarvitse maksimoida voittoaan. Se voi huomioida muita yhteiskunnallisesti tärkeitä asioita”.

Amerikkalaisessa yliopistossa opettava professori puolusti yksityistä sektoria ja aiheestakin: ”On myös asioita mitkä kannattaa tehdä yksityisellä sektorilla”. Holmströmin mukaan sellainen on jätekeräys. Samaa mieltä, jos katsoo tilastoja. Toisessa ääripäässä Suomessa yksityisiä yrityksiä työnnetään nyt hallituspuolueiden puheenjohtajien eli Troikan rautakangella mm. hyvin toimivaan erikoissairaanhoitoon.

”Kaikkea ei pidä yrittää mitata”

Professori lausui myös laadusta ja sen mittaamisen vaikeudesta tai älyttömyydestä. Julkisella sektorilla on paljon vaikeasti mitattavia asioita. Kaikkea ei pidä yrittää mitata yksinkertaisilla laatumittareilla, koska ne eivät toimi. Ajatellaan esimerkiksi poliisia, palokuntaa, opetustyötä, päivähoitoa tai terveydenhoitoa. Kuinka paljon työaikaa alansa ammattilaisilta menee erilaisiin mittauksiin ja selvityksiin tehokkuudesta tai laadusta? Aivan liikaa. Annetaan mekin ammattilaisten keskittyä oikeaan työhönsä ja luodaan siihen tähän tarvittavat rahalliset resurssit.

Lahdessakin ajankohtaisesta koulutuksen rahoituksesta Holmström oli erittäin huolissaan. Hänen mukaan korkeakoulutuksen onnistuminen ratkaisee koko Suomen tulevaisuuden. Opetuksen taso on monella osa-alueella heikkoa. Yhdysvalloissa opiskelijat ovat kokopäiväisiä eli se on täysi työ. Siksi siellä myös valmistutaan nopeammin. Meillä opiskelijat ovat usein samaan aikaan pakosta työssä, koska toimeentulo ei muuten riitä. Valmistuminen viivästyy ja opiskelun kustannukset kasvavat. Yksi ovi yliopistoon tarkoittaisi Suomessa sitä, että hakuvaiheessa ei tarvitse tietää mihin aikoo erikoistua. Näin se menee Yhdysvalloissa ja voisi mennä meilläkin enemmän siihen suuntaan.
SDP:ssä olemme Lauri Ihalaisen kanssa ”Kuntien elinkeino – ja omistajastrategia” ohjelmassamme kirjoittaneet auki sen, miten fiksu kaupunki omistaa, operoi ja mitä se haluaa ulkoistaa yksityisen sektorin tehtäviksi. Sama lähestyminen sopii myös SOTE – uudistukseen. Julkinen johtaa ja järjestää. Kolmas sektori eli yhdistykset ja voittoa tavoittelemattomat organisaatiot. Yksityinen täydentää silloin kun se on järkevää ja tarkoituksenmukaista.

Ville Skinnari, 
kansanedustaja

Maailman paras tiedelehti New Scientist lehden toimittajat Graham Lawton, Stuart Clark ja Rowan Hooper kirjoittivat huiman artikkelin 3. syyskuuta 2016, jossa he pohtivat elämän suurimpia arvoituksia. Juttu oli niin kiinnostava, että se on huimasti lyhennettynä pakko tarjoilla teille uskolliset lukijani vahvasti lyhennettynä.

Onko Jumalaa olemassa?

Higgsin ”jumalhiukkanen” löydettiin vuonna 2012 ja siihen hukattiin rahaa 13 miljardia dollaria ja 14 vuotta, mutta so what? Jumalaan uskominen on edelleen uskon asia. Fyysikko Victro Stenger painotti, että jos Jumala on olemassa, siitä pitäisi olla havaittavia todisteita. Hän listasi asioita! Jos Jumala on moraalin lähde, uskonnottomien pitäisi olla moraalittomampia kuin uskonnollisten.

Miksei Jumala vastaa rukouksiimme, kun sairastumme syöpään? Missä ovat kliiniset merkit? Hänen mielestään Jumalaa ei ole. Samaa mieltä on Scott Aikin, jonka mielestä todisteiden puuttuminen on todiste olemattomuudesta. Mutta näitä todisteita vastaan hangoittelee sellainen, joka uskoo, että Jumala paljastaa itsensä vain sellaisille, jotka sitä palavasti haluavat ja kamppailun jälkeen. Ketä
uskoa?

Mistä todellisuus koostuu?

Tämän edessä paraskin teoria jää mykäksi. Ensinnäkin lasketaanko todellisuudeksi vain fysikaaliset oliot, kuten maa ja atomit? Vai kelpaavatko mukaan mieli ja tietoisuus? Palapelin mutkikkuus riippuu määritelmän laajuudesta. Fyysikko Tim Mandlin mukaan ongelma pyörii kahden kysymyksen ympärillä: mitä on olemassa ja olemassa oleva tekee.

”Jos kykenee vastaamaan kumpaankin kysymykseen, on vastannut myös kysymykseen, mitä todellisuus on”, hän pohti. Silti modernikin fysiikka ymmärtää vain noin neljä prosenttia aineellisesta todellisuudesta. Kvanttiteoria tuntuu esittävän, että kaikki mahdolliset kvanttitilat ovat yhtä mahdollisia siihen saakka, kun mittaus pakottaa vain yhden tilan valituksi. Entä jos kaikkeus onkin suuri tietokone dataa: ykkösiä ja nollia? Matematiikka täsmentää, mutta vielä nyt emme osaa tätä arvioida.

Onko meillä vapaa tahto?

Ostit lounaaksi hampurilaisen. Oliko se aito päätös, vai ohjaileeko meitä jokin ulkoinen tekijä? Kuka oli se ”minä”, joka päätöksen teki? Äkkiä ajateltuna saatan ajatella, että se olin tietoinen ”minä”-olio, joka kontrolloi fyysistä ruumistani, mutta fyysinen ruumis sisältää kuitenkin aivot, jotka rakentavat tietoisuutesi. Eivät ne irtoa!

Hermotutkija Benjamin Libet osoitti jo 1980-luvulla, aivot valmistautuvat toimiin jo paljon ennen, kun ihminen tietää päättävänsä ryhtyä toimiin. Nicholas Humprey on filosofi väittää, että minuus aiheuttaa ne prosessit, jotka ovat ajatusten,uskomusten, halujen ja asenteiden summan, joka elää ihmisessä. Kvanttitasolla multiuniversumi kieltää sen, sillä et tiedä missä eri universumeissa kulloinkin olet! Helppoa!!

Mikä on elämän tarkoitus?

Tämä piinaa minua eniten! Vastauksen tylyys kauhistuttaa minua. Elämäsi saattaa tuntua SINUSTA tärkeältä, mutta todellisuudessa se on vain satunnainen aineen ja energian hippunen kylmässä ja persoonattomassa maailmankaikkeudessa. Kun elämä loppuu, muutamat ihmiset muistavat sinut pienen hetken, mutta hekin kuolevat. Saatat päästä historiaan suurmiehenä, mutta ennen pitkää niin historia kuin ihmiskuntakin, maapallomme ja aurinkomme tuhoutuvat. Mitä siis ihmiselämällä yksilönä on tarkoitusta. Villejä tukintoja on tästäkin asiasta esitetty!

Huimin tulkinta on monimaailmahypoteesi, jonka mukaan jokainen tekemäsi päätös saa maailmankaikkeuden jakautumaan. Sinä jatkat yhdessä universumissa, ja toinen sinäsi jatkaa toisessa. Jos tämä hypoteesi on totta, siinä on sinulle elämän tarkoitus. Eräs oletus on uskottavin. Geeniemme siirtäminen eteenpäin jälkipolville. Minä uskon, että jokainen tietää itse parhaiten vastauksen oman elämänsä tarkoitukseen.

Juhani Melanen

Jeesuksen jälkeen yksi Raamatun rakastetuimmista ja ihailluimmista naisista on Jeesuksen äiti Maria. Neitsyt Maria oli nuori teini-ikäinen tyttö, joka ei ollut vielä päässyt naimisiin kihlattunsa Joosefin kanssa, kun sai tietää odottavansa lasta. Lapsen biologinen isä ei kuitenkaan ollut Josef ja niinpä aluksi Maria varmasti kohtasi ennakkoluuloa raskautensa suhteen Joosefilta kuin muilta hänen lähipiiriinsä kuuluvilta ihmisiltä. Ei ollut varmastikaan helppoa nuorella Marialla, joka oli saanut niin suuren asian kannettavakseen. Enkeli kuitenkin ilmoitti että lapsi on Jumalan poika ja siinnyt Pyhästä Hengestä.

Edelleen tänä päivänä me kristityt voimme pitää äiti Mariaa esimerkkinä, nuoresta äidistä, joka hoiti ja rakasti lastaan, taisteli poikansa oikeuden puolesta ja tuki häntä minkä pystyi. Lisäksi hän joutui kauhealla tavalla menettämään poikansa, suremaan ja kärsimään ristin juurella, kun oma poika surmattiin. Hänen osansa äitinä ei siis ollut mitenkään helppo, vaikka olikin saanut suuren siunauksen ja lahjan Jumalan pojan äitinä. Marian sanotaankin olevan Jumalan palvelijatar, hän nuoresta iästään huolimatta, teki parhaansa Jumalan antamassa tehtävässä, äitinä Jumalan pojalle.

Me kristityt emme välttämättä saa aivan näin konkreettisia tehtäviä Jumalalta, olla hänen palvelijoitaan tai palvelijattariaan. Kuitenkin meitä kutsutaan mitä erilaisimpiin tehtäviin Jumalan toimesta. Meille on annettu omatunnon vapaus vastata näihin pyyntöihin. Ihmisyyteen myös kuuluu se, ettemme aina huomaa Jumalan hienovaraisia kehotuksia johonkin tehtävään ja meistä saattaa tuntua, että olemme arvottomia.

Meidän tulisikin olla herkällä korvalla kuulemaan, mihin työhön meitä kutsutaan sekä odottaa kärsivällisesti oman tehtävän löytymistä sekä etsiä sitä. Nämä työtehtävät voivat olla mitä tahansa kristillisen kirkon lähetystyöstä ulkomaille, Jumalanpalvelusten kolehdin kerääjiin ja kaikkea siltä väliltä. Omasta kotikirkosta voi myös mennä rohkeasti kysymään mitä olisi tarjolla ja mihin voisin osaamistani käyttää.

Olkaamme luottavaisia ja etsikäämme, aivan varmasti oma tehtävä Jumalan työntekijänä meille annettaan ja saamme sen iloiten ottaa vastaan. Esikuvinamme saamme pitää niin äiti Mariaa kuin muitakin Jumalan palvelijoita ja sitten omalla kohdallamme tätä työtä jatkaa, minkä varhaiset kristityt ovat aloittaneet.

Anna Kuru
Launeen seurakunta

Eduskunta aloitti viime viikolla jättimäisen SOTE-lainsäädäntöpaketin asiantuntijakuulemiset. Yli tuhannen sivun lukupakettia käydään läpi vaiheittain todennäköisesti vielä heinäkuussa. Valmisteluvaiheessa havaittuja virheitä Sipilän hallitus yrittää nyt korjata pikaisella aikataululla. Kokoomuksen ajama laaja valinnanvapaus on erityisesti tarkastelun alla. Keskustan eduskuntaryhmässä moni kokenut edustaja ymmärtää hankkeen ongelmat ja uskaltaa myös puhua niistä. Perussuomalaisten kantaa on vaikea hahmottaa, kun kyse on muusta kuin maahanmuutosta tai EU:n vastustamisesta. SDP ei vastusta valinnanvapautta, vaan sitä miten sitä ollaan tekemässä. Miksi Terveystalo tai Mehiläinen saa myydä palveluita, mutta esimerkiksi Lahden kaupunki ei saa?

Yksityisten suuryritysten tuominen samalla viivalla julkisten palveluntuottajien kanssa on virhe. Ammattimainen palveluntuottaja myy mitä parhaaksi näkee, kun kaksi käyttää kolmannen rahoja, maksaja maksaa, asiakas ei tiedä mitä oikeasti tarvitsee. Perusterveiden asiakkaiden ja hyvin hoidettujen potilaiden joukkojen eroa on vaikea havaita ulkoapäin.

Minä on vastusta kilpailua tai markkinataloutta. Vastustan sitä tapaa, miten uudistusta nyt ollaan tekemässä meidän veronmaksajien rahoilla. Yksityistä toimijaa pitää käyttää silloin, kun se on järkevää laadun ja hinnan näkökulmasta, samoin kolmatta sektoria eli yhdistyksiä ja muita voittoa tavoittelemattomia toimijoita, joita Suomessa on paljon. Pienet hyvinvointialan yritykset ja muut toimijat ovat jäämässä sivuun Sipilän, Soinin ja Orpon uudistuksessa. Heidät saadaan mukaan, jos ja kun julkinen toimija toimii jatkossakin palveluiden järjestäjänä. Puhumalla hallitus ei voi tätä tosiasiaa muuksi muuttaa.

Autokauppa on edelleen jäässä

Suomessa autokauppa ei ole vieläkään toipunut ministeri Anne Bernerin avauksesta autoveron uudistamiseksi. Bernerin esityksen jälkeen autokauppa romahti – myynnit putosivat jopa 40 prosenttia. Hallituksen ja ministeri Orpon vakuuttelu verotuksen jatkumisesta ennallaan palautti tilanteen, mutta vain hetkeksi. Nyt autokauppa on jäljessä 11 prosenttia viime vuoden vastaavasta ajankohdasta – valoa tunneliin tarvitaan ja äkkiä. Ministerin puhe ei tässä asiassa riittänyt, vaikka hän puhui asiaa.

Ministeri Orpon tulee nyt toimia nopeasti, jotta kauppa saadaan liikkeelle. Valtiovarainministerin tulisi viimeistään hallituksen puoliväliriihessä huhtikuussa esitellä paketti, joka palauttaisi kuluttajien luottamuksen auton hankintaan. Aiemmin käytettyä romutuspalkkiota tulisi kehittää edelleen siihen suuntaan, että paljon saastuttavat autot saadaan pois liikenteestä. Tämä voisi olla uusi malli, jossa tavoitteena olisi paljon saastuttavien autojen vähentäminen – mitä enemmän saastutat, sitä enemmän saat palkkiota auton vaihtamisesta. Se olisi samalla panostus liikenteen päästöjen vähentämiseksi. Uusi kannustin tulee nimetä siten, että sen tarkoitus ymmärretään myös ilmastotavoitteiden hillitsemiseksi. Siksi sen nimi voisi olla esimerkiksi päästöpalkkio.

Valtuusto päätti viisaasti

Lahden kaupunginvaltuusto hyväksyi viime maanantaina LAMK:n yhdistymisen LUT:n kanssa. Lahti nousee nyt uudelle tasolla yliopistokaupunkina ja työtä tämän eteen on tehty vuosikymmeniä. Helsingin yliopiston ja Lahden yliopistokampuksen rooli on ollut merkittävä. Valtuusto näytti samalla punaista Kokoomuksen ajamalla ministerimallille. Sekin oli viisas päätös. Lahti ei tarvitse ministereitä. Asiantuntijalautakuntia tulee kuunnella ja arvostaa jatkossakin ja niihin tarvitaan osaavia luottamushenkilöitä. Palkkiojärjestelmän palauttaminen valmisteluun oli myös oikea päätös. Palkkajohtajista on nyt kokemusta ja tuloksien arviointi on viime kädessä äänestäjien käsissä tulevissa kuntavaaleissa.

Ville Skinnari

Vuonna 2004 avattu ”kasvokirja” Facebook on yli miljardilla käyttäjällään maailman suosituin sosiaalisen median yhteisöpalvelu. Suomen kielellä se tuli käyttöön 2008, mutta itse loin sinne profiilin vasta kolme vuotta sitten. Olin aluksi varsin passiivinen, mutta lämpenin sille pikkuhiljaa, koska lapseni tuntuivat  ”fasettavan” koko ajan ja lähettelivät sinne kuviaan lastenlapsistamme. Ja juuri tämä asia ratkaisi liittymiseni. Jopa 56 prosenttia suomalaisista käyttää sitä, mikä on yllättävän paljon!

Toiseksi suosituin sovellus on älypuhelimille suunniteltu pikaviestipalvelu WhatsApp, jota käyttää 51 prosenttia, lähinnä kaikki nuorta.
Kuvien ja ideoiden jakamiseen erikoistunut Instagramiakin käyttää jo joka neljäs suomalainen eli 24 prosenttia. Seuraavaksi suosituimpia ovat SnapChat 14 prosentilla, työelämän verkottumispalvelu LinkedIn (12 %), pikaviestipalvelu Twitter (Trumpin suosikki 10%)ja Pintrest (9%). Lisäksi seitsemän prosenttia suomalaisista kertoo lisäksi käyttävänsä jotain muuta sosiaalista mediaa.

Olemme siis leikissä mukana vahvasti, mutta me yli 65 – vuotiaat sometamme vähemmän kuin nuorimmat ikäluokat. Todellisuudessa sosiaalisen median käyttö kasvoi vain vähän vuosina 2014-2016, koska ne, jotka jo ovat mukana jossain somessa, ovat jo siellä ja uusia käyttäjiä ei tahdo tulla enää lisää.

Nuorille selkeästi tärkein tietolähde mediassa erityisesti politiikkaa koskevissa asioissa on sosiaalinen media. Sosiaalinen media on synnyttänyt nettiin eräänlaisia samanmielisten ”kuplia”, joissa häärivät kaverit ja tutun tutut. Somesta on tullut nuorille medioiden media. Tämä tarkoitta yksinkertaisesti sitä, että nuorille mediasta on tullut yhä useammin tiedotusväline, joka kokoaa samanmieliset leireihin. Tämä kehitys on sikäli mielenkiintoinen, että nuoret käyttäjät osaavat  medialukutaidon paremmin kuin me ”Koukkupolvet” ja ” Golgatan Pallon” ikäluokka.

Kautta aikojen ihmiset ovat tulkinneet ympäristöstään saamia viestejä valikoivasti. Meitä ei täällä voimakkaassa markettien, autokauppojen ja yritysten Etelä- Lahdessa kovin paljon kiinnosta Kiveriön asiat, samoin kuin erittäin syrjässä asuvien jalkarantalaisten huolet. He ovat kaukana rautateistä ja matkakeskuksista ja bussikin ajaa sinne vain kerran tunnissa. Mukkula on taantunut samoin, vaikka se oli ennen varsin haluttu alue.

Ellemme me etelälahtelaiset äänestä Etelä-Lahden asukkaita valtuustoon, kukaan muukaan ei sitä tee. Meillä on täällä vahvoja ehdokkaita, kuten kuvansa Lahden kaupungin talon seinälle saanut Mika Kari. Näyttö toki löytyy muiltakin puolueilta. Kynnyksellä nousee aina väkisin esiin ne tekemiset, joita ehdokkaat ovat liipolan ja Launeen eteen tehneet. Me tarvitsemme tänne uimahallin ja kunnon koulut; vähempi ei enää riitä!

Juhani Melanen

P.S. Haluan vielä elinaikanani nähdä, monta tuhatta uutta työpaikkaa VT 12 ohitustie alueellemme jättää.
Oma veikkaukseni, että potin pistävät taskuunsa suuret rakennusyrittäjät ja meille jää vain melu ja saasteet.

Kunnia ja häpeä ohjaavat tekemisiämme. Erityisesti nuorten keskuudessa on pelkoa tulla kiusatuksi. Siksi nuorille on tärkeää seurata muotia ja ajan trendejä. Näin voi saada arvostusta ja hyväksyntää kaveriporukassa. Samalla, kun pelätään pilkatuksi tulemista, ollaan kuitenkin valmiita saattamaan toisia häväistyksi. Maailma on toisinaan kova. Ja kovuudella usein peitetään omaa epävarmuutta. Niinpä häpeän pelosta nuori saattaa hävetä omia vanhempiaan. Surullista tässä kaikessa on se, että elämästä katoaa aitous. Yritämme mukautua sellaisiksi, mikä tekee meidät hyväksytyiksi, suosituiksi ja arvostetuiksi. Ja saatamme kadottaa aidon itsemme.

Kunniaa samoin kuin häpeää on kuitenkin monenlaista. Ei kaikki arvostus ole hyvästä. Ei ainakaan silloin, jos se saa meidät tekemään asioita, jotka ovat itsellemme tai lähimmäisillemme vahingoksi. Eikä kaikki häpeä ole huono asia. Joskus on syytäkin tuntea häpeää. Se voi suojella meitä tai ohjata meitä oikeaan suuntaan.

Usko Jumalaan ja Jeesukseen voi myös olla asia, joka synnyttää meissä häpeän kokemuksia. Näin ainakin oli Jeesuksen aikalaisissa. Ensi sunnuntain evankeliumitekstissä sanotaan: ”Monet hallitusmiehistäkin uskoivat Jeesukseen. Fariseusten pelossa he eivät kuitenkaan tunnustaneet sitä, jottei heitä erotettaisi synagogasta. Ihmisten antama kunnia oli heille rakkaampi kuin Jumalan antama.”

Julkisessa keskustelussa aina välillä nousee esiin näkökulma, jossa luodaan kuva siitä, että Jumalaan uskominen olisi jotenkin epäilyttävää tai järjenvastaista. Usko Jumalaan ei kyllä ole järjen asia, mutta ei se sitä merkitse, että usko olisi järkeä vastaan. Tässä maailmassa on niin monia asioita, joihin ihmisen käsityskyky ei yllä.

Estääkö ihmisten kunnia meitä ottamasta todesta uskon? Nikodemos, neuvoston jäsen, tuli yöllä Jeesuksen puheille, ettei olisi paljastunut. Toisinaan usko Jeesukseen merkitsee pilkan lisäksi myös vainoa. Tällä hetkellä kristityt ovat suurin uskonnollisen vainon kohteeksi joutunut ryhmä. Tämä tosiasia on ollut melko vähän esillä suomalaisissa medioissa.

Apostoli Paavali oli ennen kristityksi kääntymistään innokas kristittyjen vainoaja. Mutta Jumalan armosta vainoajasta tuli rohkea evankeliumin julistaja. Hän saattoi sanoa: ”Minä en häpeä evankeliumia, sillä se on Jumalan voima ja se tuo pelastuksen kaikille, jotka sen uskovat.”

Heikki Pelkonen
kirkkoherra, Laune

Tuloerojen kasvu, työttömyys, syrjäytyminen, päihde- ja mielenterveysongelmat sekä turvattomuus ovat tosiasioita nykyisin Suomessa ja Lahdessa. Siksi SDP lähtee kuntavaaleihin sanomalla ”pidetään kaikki mukana”. Vaikka talous on lähtenyt kasvuun, sen muruset jakautuvat jo valmiiksi hyvin toimeentuleville. Eriarvoisuus kasvaa ja sitä halutaan poliittisilla valinnoilla kasvattaa.

Kunnallisvaaleissa me Etelä-Lahden Demarit haluamme Lahden Kehittäjinä olla aktiivisia ja monipuolisia vaikuttajia. Ehdokkaita meillä on kahdeksan: Alettin Basboga (yrittäjä), Marko Kauko (pääluottamusmies), Tuula Kivimäki (laitohuoltaja), Marju Markkanen (kasvatustieteen tohtori, rehtori), Tomi Paakkunainen(sairaanhoitaja, AMK), Harri Rummukainen (työntutkija), Ville Skinnari (lakimies, kansanedustaja) ja Jari Volanen (rakennusinsinööri).

Olemme valinneet tuleviin kunnallisvaaleihin kuusi kärkeä. Jokaiseen osa-alueeseen meidän ehdokkailta löytyy oma koulutus- ja kokemustausta ja näkemys.

1. Työ ja yrittäjyys – liian moni nuori ja aikuinen syrjäytyy vailla koulutusta, työtä ja riittävää toimeentuloa. Tarvitaan aktiivisia työllisyystoimia, uutta yrittäjyyttä ja investointeja.

2. Lahden kasvuväylien kehittäminen – uusi kehätie tulee. Miten osaamme hyödyntää sen myönteisesti ja turvata ympäristön sekä pohjaveden? Miten aseman seutua kehitetään jatkossa liikenteelle – ja pysäköinnille sekä pyöräilijöille?

3. Kasvuun tarvitaan koulutusta – kouluverkkoa uudistetaan, mutta mihin menee opetuksen laatu ja tasa-arvo? Miten käy Salinkallion ja miten oppilaat pääsevät turvallisesti kotoa kouluun?

4. Lähiöt ja lähipalvelut kuntoon – fiksu kaupunki kehittää lähiöitä turvallisiksi ja viihtyisiksi. Tonttilassa oma ehdokkaamme Alettin Basboga näyttää esimerkkiä ja investoi itse yrittäjänä uusiin palveluihin.

5. Hyvinvointi ja harrastaminen kannattaa aina – Launeen vapaa-ajankeskus vuonna 2021? Uimahalli, sisäpelihalli, uudistettu jäähalli, keilahalli sekä tekojää?

6. Fiksu terveyskeskus on ihmisen lähellä – palveluiden keskittäminen yhteen keskustan terveyskeskukseen ei ole järkevää. Laune tarvitsee oman terveyskeskuksen jatkossakin.

Sunnuntaina 26.3. järjestämme klo 13-16 Launeen perhepuistossa koko perheen tapahtuman, jossa kaikilla on mahdollisuus keskustella ja haastaa ehdokkaitamme.

Ville Skinnari 
kansanedustaja

Katselin kuukausi sitten MOT-ohjelman Perintöyhtiöiden uskomattomasta röyhkeydestä pieniä ihmisiä kohtaan ja suoranaisesta kiristyksestä ja ahneudesta, joten lienee paikallaan hivenen tarkastella asian taustoja tosiasioiden valossa ja tarkastella samalla eurooppalaisia pankkeja kriittisesti.

Vuosituhannen alussa valtion roskapankki Arsenal myi 12 000 miljoonan markan saatavat eli noin 60 000 suomalaisen maksukyyttömän saatavat Asa konsernille Norjaan. Kauppahinta oli 600 miljoonaa markkaa eli 100 miljoonaa euroa. Se oli vain viisi prosenttia näiden velkojen nimellisarvosta. Mikseivät suomalaiset velalliset itse saaneet ostaa velkansa valtiolta kyseisellä viidellä prosentilla? He olivat uskoneet, että devalvaatioita ei tule, koska valtio niin vakuutti. Tällöin ulkomaiset saalistajat pääsivät jälkimarkkinoille rahastamaan näitä rehellisiä suomalaisia ihmisiä.

Ulkomaiset saalistajat , kuten perintäyhtiöt Lindorff ja Instrument Justitia pääsivät apajille ja itsemurhat lisääntyivät ja mummon 0,15 euron saatava saattoi kasvaa 123,00 euroksi. Siksi etsin parista lähteestä, miten nämä pankit ja ”banksterit” itse toimivat. Rikkaiden ahneus on jotain täysin käsittämätöntä ja pakkien vielä käsittämättömämpää. Seuraavassa tarkastelen tätä useiden lähteiden ja tosi asioiden pohjalta!

Maailma puhuu, että talousnousu on pikkuhiljaa alkanut. Voihan reaalimaailmassa näin ollakin, mutta kuinkas on sitten pankkien virtuaalinen talous ja EU-maiden takuut Italian pankkikriisissä ja muu rahamonopolin manipuloiminen ja suurpankkien maksamat huimat 230 miljardin dollarin sakot kuuden viime vuoden aikana (lähde IMF)

Saksalaiset pankit ovat taanneet Kreikan lainat ja haluavat EU:n muutkin kansalaiset maksumiehiksi. Euroalueen surkeimman pankin italialaisen suurpankin BMPS:n pelastamiseen arvioidaan menevän noin 9 miljardia euroa, joka on paljon enemmän, kun vielä vuosi sitten arvio oli 5 miljardia euroa. Italian valtio varautuu vahvistamaan kriisipankkiensa varallisuutta 20 miljardilla eurolla. Tämä tarkoittaisi sitä, että pankin yksityisten sijoittajien varat ovat vaarassa, mikä tietää aivan varmaa talletuspakoa tästä pankista.

Kaikki muut pankit tuntuvat tietävän asiasta paitsi EU:n valvontaviranomaiset, joille sekään ei voi olla yllätys. Koko pankkijärjestelmän rikollisesta luonteesta saa hyvän kuvan siitä, että kaikki rikolliset pankit ovat niin sanottuja SIFI pankkeja.

Keskuspankeilla on oma järjestelypankki BIS (Bank for International Settlements) Baselissa Sveitsissä. Sen yhteydessä toimii niin sanottu Baselin komitea, jonka jäseninä on 28 keskuspankkia. Tämä komitea on nimittänyt 34 suurinta pankkia niin tärkeiksi koko pankkijärjestelmälle, että niitä SIFI pankkeja ei systeemi yksinkertaisesti voi laskea konkurssiin. Siksi niillä on turvatakuut.

Rahamarkkinoiden suunnaton keskittyminen on luonut karmeat raamit,joilla markkinavoimat voivat temmeltää ilman huolen häivää. Vuonna 2014 maailman tavaroita tuotettiin lähes 80 biljoonalla dollarilla, mikä oli silloin maapallon bruttokansantuote. Finanssituotteiden säänneltyjä kauppapaikkoja ovat pörssit, joissa kaupattavien finanssituotteiden yhteenlaskettu markkina-arvo oli sattumoisin sama kuin maailman BKT eli 80 biljoonaa dollaria.

Pörssien finanssituotteet ovat standardisoituja ja toiminta läpinäkyvää ja rikkomuksista rangaistaan. Mutta koko juju onkin kaiken julkisen valvonnan ja säätelyn ulottumattomissa oleva OTC (Over the counter) karuselli. Se on koko virtuaalitalouden alkukoti. Tässä järjestelmässä esimerkiksi kaksi pankkia voi sopia uuden finanssituotteen liikkeelle laskusta kahden kesken ja määritellä sille hinnan, jonka arvioimiselle muilla markkinaosapuolilla ei ole edellytyksiä.

Näitä OTC-johdannaisia on liikkeellä vuonna 2015 550 biljoonaa dollaria. Mikä suomeksi tarkoittaa, että niiden määrä on kuitenkin seitsemän kertaa suurempi kuin koko maailman kansantuote BKT tai pörssien osakkeiden yhteenlaskettu markkina-arvo. Näitä kaikkia liikutellaan millisekunneilla supersalaisilla algoritmeilla, kuten Dark Attack, Sumo, Silent Guerilla. Algoritmit ovat matemaattisia merkkijonoja, joilla sähköistä pörssikauppaa käydään maailman suurimmissa pankeissa. Ongelmana onkin se, että kun yksi johdannaislenkki pettää jossain päin maailmaa voi syntyä ketjureaktio.

Henkilökohtaisia rangaistuksia ei tarvitse pelätä, koska pankkikonsernit kantavat vastuun taseissaan. Ne ovat ikään kuin ”liiketoiminnan kustannuksia”. Suomi ei ole erillinen saareke, vaan me maksamme Italialle samoin kuin Kreikallekin rahaa yhteisestä takuupussista.

Juhani Melanen

Lähteet:
Rahan ruhtinaat,2013
Finanssikriisi, Vesa Puttonen