Todellakin, Kärsimyksen sunnuntai. Siinä se nyt on, tulevan pyhäpäivän kirkollinen otsikko. Varsinainen nimi on 5. paastonajan sunnuntai. Nimikkeet eivät hehku ympärilleen rahtuakaan mitään kiinnostusta herättävää, ainakaan myönteistä. Päinvastoin.

Nimeä emme voi vaihtaa, siispä rohkeasti kimppuun vain. Kärsimyksen sunnuntaista alkoi kaikkein syvin paasto, sillä Hiljainen viikko kärsimyksineen oli alkamassa. Tuota viikkoa kohti kuljemme.
Mutta kuljemme Hiljaista viikkoa, luterilaisittain Piinaviikkoa kohti, auringon verrytellessä säteitään talven jäljiltä, keväisen katupölyn kutittaessa kurkkua tai yöpakkasen kestäviä narsisseja valiten. Emme juuri kärsien. (Kaikkien kärsimys ei toki näy ulospäin, eikä tottele sille varattuja aikoja.)

Tästä ei siis pääse kuin eteenpäin! Saatamme kulkea välillä hymyssä suin. Me nimittäin tiedämme jo edeltä käsin, miten Hiljaisen viikon kärsimykset päättyvät. Entäpä kaikki he, jotka ovat jättäneet suuret kärsimykset taakseen, mutta eivät tiedä tulevaisuudesta edeltä käsin mitään. Kristittyinä tiedämme jo, että kärsimyksen sunnuntaistakin johtaa kulku eteen- ja ylöspäin. Tie on myös ennalta valmistettu. Tehtävämme on omalla tavallamme kulkea niiden rinnalla, joiden tie on vaikea. Me tiedämme kenessä on turva, ja kuka tämän kaiken sai aikaan. Kaikki eivät vielä tiedä.

Johanna Piirola

Olen eduskunnassa, Hyvinvointiyhtymässä ja Lahden valtuustossa painottanut julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyön, roolien selkeyden ja kumppanuuksien merkitystä. Julkisen sektorin pitää osata nähdä mitä tulee ja pitää tehdä itse ja mitä kannattaa ostaa ulkopuolelta, yksityisen ymmärtää miten julkinen toimii. Olemme Suomessa tehneet ennätyksiä julkisten palveluiden yhtiöittämisessä. Taidamme olla koko Euroopan ykkönen, koska tulkitsemme Euroopan Unionin lainsäädännön liikkumavaraa Sipilän, Soinin ja Orpon ”hallitusohjelman linjausten” mukaisesti. Emme käytä niitä joustoja, joita EU-lainsäädäntö meille antaa. Kansalaisille tämä on helppo myydä, koska EU:ta on helppo syyttää kaikesta, vaikka tosiasiallisesti teemme itse paljon EU-direktiivejä tiukempaa tulkintaa omassa lainsäädännössämme.

Nobelisti Bengt Holmström puhui keskiviikkona eduskunnassa. Puheessa hän keskittyi julkisen ja yksityisen sektorin rooleihin sekä siihen, mikä on järkevää organisointia. Holmström otti kantaa menossa olevaan SOTE-uudistukseen. Hänen mukaan ”yksi virheistä jo lähtökohtaisesti on ajatella, että julkinen sektori olisi tehoton ja byrokraattinen, jonka takia sen toimintaan halutaan tuoda mukaan yksityisen sektorin toimintatapoja. Julkinen sektori on kallis pyörittää ja hankala, mutta se ei tarkoita samaa kuin tehoton”. Samalla hän muistutti epäsuorasti Sipilän hallitusta siitä, että yksityisen sektorin toimintatapoja ei tule kopioida suoraan julkiselle sektorille. ”Se tapa millä yksityinen sektori toimii, ei ole kopioitavissa valtion tai julkisen sektorin toimintaan. Ne toimivat ihan eri pelisäännöillä, koska niiden tehtävät ovat erilaisia. Julkisen sektorin voima ja etu ovat siinä, ettei sen tarvitse maksimoida voittoaan. Se voi huomioida muita yhteiskunnallisesti tärkeitä asioita”.

Amerikkalaisessa yliopistossa opettava professori puolusti yksityistä sektoria ja aiheestakin: ”On myös asioita mitkä kannattaa tehdä yksityisellä sektorilla”. Holmströmin mukaan sellainen on jätekeräys. Samaa mieltä, jos katsoo tilastoja. Toisessa ääripäässä Suomessa yksityisiä yrityksiä työnnetään nyt hallituspuolueiden puheenjohtajien eli Troikan rautakangella mm. hyvin toimivaan erikoissairaanhoitoon.

”Kaikkea ei pidä yrittää mitata”

Professori lausui myös laadusta ja sen mittaamisen vaikeudesta tai älyttömyydestä. Julkisella sektorilla on paljon vaikeasti mitattavia asioita. Kaikkea ei pidä yrittää mitata yksinkertaisilla laatumittareilla, koska ne eivät toimi. Ajatellaan esimerkiksi poliisia, palokuntaa, opetustyötä, päivähoitoa tai terveydenhoitoa. Kuinka paljon työaikaa alansa ammattilaisilta menee erilaisiin mittauksiin ja selvityksiin tehokkuudesta tai laadusta? Aivan liikaa. Annetaan mekin ammattilaisten keskittyä oikeaan työhönsä ja luodaan siihen tähän tarvittavat rahalliset resurssit.

Lahdessakin ajankohtaisesta koulutuksen rahoituksesta Holmström oli erittäin huolissaan. Hänen mukaan korkeakoulutuksen onnistuminen ratkaisee koko Suomen tulevaisuuden. Opetuksen taso on monella osa-alueella heikkoa. Yhdysvalloissa opiskelijat ovat kokopäiväisiä eli se on täysi työ. Siksi siellä myös valmistutaan nopeammin. Meillä opiskelijat ovat usein samaan aikaan pakosta työssä, koska toimeentulo ei muuten riitä. Valmistuminen viivästyy ja opiskelun kustannukset kasvavat. Yksi ovi yliopistoon tarkoittaisi Suomessa sitä, että hakuvaiheessa ei tarvitse tietää mihin aikoo erikoistua. Näin se menee Yhdysvalloissa ja voisi mennä meilläkin enemmän siihen suuntaan.
SDP:ssä olemme Lauri Ihalaisen kanssa ”Kuntien elinkeino – ja omistajastrategia” ohjelmassamme kirjoittaneet auki sen, miten fiksu kaupunki omistaa, operoi ja mitä se haluaa ulkoistaa yksityisen sektorin tehtäviksi. Sama lähestyminen sopii myös SOTE – uudistukseen. Julkinen johtaa ja järjestää. Kolmas sektori eli yhdistykset ja voittoa tavoittelemattomat organisaatiot. Yksityinen täydentää silloin kun se on järkevää ja tarkoituksenmukaista.

Ville Skinnari, 
kansanedustaja

Jeesuksen jälkeen yksi Raamatun rakastetuimmista ja ihailluimmista naisista on Jeesuksen äiti Maria. Neitsyt Maria oli nuori teini-ikäinen tyttö, joka ei ollut vielä päässyt naimisiin kihlattunsa Joosefin kanssa, kun sai tietää odottavansa lasta. Lapsen biologinen isä ei kuitenkaan ollut Josef ja niinpä aluksi Maria varmasti kohtasi ennakkoluuloa raskautensa suhteen Joosefilta kuin muilta hänen lähipiiriinsä kuuluvilta ihmisiltä. Ei ollut varmastikaan helppoa nuorella Marialla, joka oli saanut niin suuren asian kannettavakseen. Enkeli kuitenkin ilmoitti että lapsi on Jumalan poika ja siinnyt Pyhästä Hengestä.

Edelleen tänä päivänä me kristityt voimme pitää äiti Mariaa esimerkkinä, nuoresta äidistä, joka hoiti ja rakasti lastaan, taisteli poikansa oikeuden puolesta ja tuki häntä minkä pystyi. Lisäksi hän joutui kauhealla tavalla menettämään poikansa, suremaan ja kärsimään ristin juurella, kun oma poika surmattiin. Hänen osansa äitinä ei siis ollut mitenkään helppo, vaikka olikin saanut suuren siunauksen ja lahjan Jumalan pojan äitinä. Marian sanotaankin olevan Jumalan palvelijatar, hän nuoresta iästään huolimatta, teki parhaansa Jumalan antamassa tehtävässä, äitinä Jumalan pojalle.

Me kristityt emme välttämättä saa aivan näin konkreettisia tehtäviä Jumalalta, olla hänen palvelijoitaan tai palvelijattariaan. Kuitenkin meitä kutsutaan mitä erilaisimpiin tehtäviin Jumalan toimesta. Meille on annettu omatunnon vapaus vastata näihin pyyntöihin. Ihmisyyteen myös kuuluu se, ettemme aina huomaa Jumalan hienovaraisia kehotuksia johonkin tehtävään ja meistä saattaa tuntua, että olemme arvottomia.

Meidän tulisikin olla herkällä korvalla kuulemaan, mihin työhön meitä kutsutaan sekä odottaa kärsivällisesti oman tehtävän löytymistä sekä etsiä sitä. Nämä työtehtävät voivat olla mitä tahansa kristillisen kirkon lähetystyöstä ulkomaille, Jumalanpalvelusten kolehdin kerääjiin ja kaikkea siltä väliltä. Omasta kotikirkosta voi myös mennä rohkeasti kysymään mitä olisi tarjolla ja mihin voisin osaamistani käyttää.

Olkaamme luottavaisia ja etsikäämme, aivan varmasti oma tehtävä Jumalan työntekijänä meille annettaan ja saamme sen iloiten ottaa vastaan. Esikuvinamme saamme pitää niin äiti Mariaa kuin muitakin Jumalan palvelijoita ja sitten omalla kohdallamme tätä työtä jatkaa, minkä varhaiset kristityt ovat aloittaneet.

Anna Kuru
Launeen seurakunta

Eduskunta aloitti viime viikolla jättimäisen SOTE-lainsäädäntöpaketin asiantuntijakuulemiset. Yli tuhannen sivun lukupakettia käydään läpi vaiheittain todennäköisesti vielä heinäkuussa. Valmisteluvaiheessa havaittuja virheitä Sipilän hallitus yrittää nyt korjata pikaisella aikataululla. Kokoomuksen ajama laaja valinnanvapaus on erityisesti tarkastelun alla. Keskustan eduskuntaryhmässä moni kokenut edustaja ymmärtää hankkeen ongelmat ja uskaltaa myös puhua niistä. Perussuomalaisten kantaa on vaikea hahmottaa, kun kyse on muusta kuin maahanmuutosta tai EU:n vastustamisesta. SDP ei vastusta valinnanvapautta, vaan sitä miten sitä ollaan tekemässä. Miksi Terveystalo tai Mehiläinen saa myydä palveluita, mutta esimerkiksi Lahden kaupunki ei saa?

Yksityisten suuryritysten tuominen samalla viivalla julkisten palveluntuottajien kanssa on virhe. Ammattimainen palveluntuottaja myy mitä parhaaksi näkee, kun kaksi käyttää kolmannen rahoja, maksaja maksaa, asiakas ei tiedä mitä oikeasti tarvitsee. Perusterveiden asiakkaiden ja hyvin hoidettujen potilaiden joukkojen eroa on vaikea havaita ulkoapäin.

Minä on vastusta kilpailua tai markkinataloutta. Vastustan sitä tapaa, miten uudistusta nyt ollaan tekemässä meidän veronmaksajien rahoilla. Yksityistä toimijaa pitää käyttää silloin, kun se on järkevää laadun ja hinnan näkökulmasta, samoin kolmatta sektoria eli yhdistyksiä ja muita voittoa tavoittelemattomia toimijoita, joita Suomessa on paljon. Pienet hyvinvointialan yritykset ja muut toimijat ovat jäämässä sivuun Sipilän, Soinin ja Orpon uudistuksessa. Heidät saadaan mukaan, jos ja kun julkinen toimija toimii jatkossakin palveluiden järjestäjänä. Puhumalla hallitus ei voi tätä tosiasiaa muuksi muuttaa.

Autokauppa on edelleen jäässä

Suomessa autokauppa ei ole vieläkään toipunut ministeri Anne Bernerin avauksesta autoveron uudistamiseksi. Bernerin esityksen jälkeen autokauppa romahti – myynnit putosivat jopa 40 prosenttia. Hallituksen ja ministeri Orpon vakuuttelu verotuksen jatkumisesta ennallaan palautti tilanteen, mutta vain hetkeksi. Nyt autokauppa on jäljessä 11 prosenttia viime vuoden vastaavasta ajankohdasta – valoa tunneliin tarvitaan ja äkkiä. Ministerin puhe ei tässä asiassa riittänyt, vaikka hän puhui asiaa.

Ministeri Orpon tulee nyt toimia nopeasti, jotta kauppa saadaan liikkeelle. Valtiovarainministerin tulisi viimeistään hallituksen puoliväliriihessä huhtikuussa esitellä paketti, joka palauttaisi kuluttajien luottamuksen auton hankintaan. Aiemmin käytettyä romutuspalkkiota tulisi kehittää edelleen siihen suuntaan, että paljon saastuttavat autot saadaan pois liikenteestä. Tämä voisi olla uusi malli, jossa tavoitteena olisi paljon saastuttavien autojen vähentäminen – mitä enemmän saastutat, sitä enemmän saat palkkiota auton vaihtamisesta. Se olisi samalla panostus liikenteen päästöjen vähentämiseksi. Uusi kannustin tulee nimetä siten, että sen tarkoitus ymmärretään myös ilmastotavoitteiden hillitsemiseksi. Siksi sen nimi voisi olla esimerkiksi päästöpalkkio.

Valtuusto päätti viisaasti

Lahden kaupunginvaltuusto hyväksyi viime maanantaina LAMK:n yhdistymisen LUT:n kanssa. Lahti nousee nyt uudelle tasolla yliopistokaupunkina ja työtä tämän eteen on tehty vuosikymmeniä. Helsingin yliopiston ja Lahden yliopistokampuksen rooli on ollut merkittävä. Valtuusto näytti samalla punaista Kokoomuksen ajamalla ministerimallille. Sekin oli viisas päätös. Lahti ei tarvitse ministereitä. Asiantuntijalautakuntia tulee kuunnella ja arvostaa jatkossakin ja niihin tarvitaan osaavia luottamushenkilöitä. Palkkiojärjestelmän palauttaminen valmisteluun oli myös oikea päätös. Palkkajohtajista on nyt kokemusta ja tuloksien arviointi on viime kädessä äänestäjien käsissä tulevissa kuntavaaleissa.

Ville Skinnari

Kunnia ja häpeä ohjaavat tekemisiämme. Erityisesti nuorten keskuudessa on pelkoa tulla kiusatuksi. Siksi nuorille on tärkeää seurata muotia ja ajan trendejä. Näin voi saada arvostusta ja hyväksyntää kaveriporukassa. Samalla, kun pelätään pilkatuksi tulemista, ollaan kuitenkin valmiita saattamaan toisia häväistyksi. Maailma on toisinaan kova. Ja kovuudella usein peitetään omaa epävarmuutta. Niinpä häpeän pelosta nuori saattaa hävetä omia vanhempiaan. Surullista tässä kaikessa on se, että elämästä katoaa aitous. Yritämme mukautua sellaisiksi, mikä tekee meidät hyväksytyiksi, suosituiksi ja arvostetuiksi. Ja saatamme kadottaa aidon itsemme.

Kunniaa samoin kuin häpeää on kuitenkin monenlaista. Ei kaikki arvostus ole hyvästä. Ei ainakaan silloin, jos se saa meidät tekemään asioita, jotka ovat itsellemme tai lähimmäisillemme vahingoksi. Eikä kaikki häpeä ole huono asia. Joskus on syytäkin tuntea häpeää. Se voi suojella meitä tai ohjata meitä oikeaan suuntaan.

Usko Jumalaan ja Jeesukseen voi myös olla asia, joka synnyttää meissä häpeän kokemuksia. Näin ainakin oli Jeesuksen aikalaisissa. Ensi sunnuntain evankeliumitekstissä sanotaan: ”Monet hallitusmiehistäkin uskoivat Jeesukseen. Fariseusten pelossa he eivät kuitenkaan tunnustaneet sitä, jottei heitä erotettaisi synagogasta. Ihmisten antama kunnia oli heille rakkaampi kuin Jumalan antama.”

Julkisessa keskustelussa aina välillä nousee esiin näkökulma, jossa luodaan kuva siitä, että Jumalaan uskominen olisi jotenkin epäilyttävää tai järjenvastaista. Usko Jumalaan ei kyllä ole järjen asia, mutta ei se sitä merkitse, että usko olisi järkeä vastaan. Tässä maailmassa on niin monia asioita, joihin ihmisen käsityskyky ei yllä.

Estääkö ihmisten kunnia meitä ottamasta todesta uskon? Nikodemos, neuvoston jäsen, tuli yöllä Jeesuksen puheille, ettei olisi paljastunut. Toisinaan usko Jeesukseen merkitsee pilkan lisäksi myös vainoa. Tällä hetkellä kristityt ovat suurin uskonnollisen vainon kohteeksi joutunut ryhmä. Tämä tosiasia on ollut melko vähän esillä suomalaisissa medioissa.

Apostoli Paavali oli ennen kristityksi kääntymistään innokas kristittyjen vainoaja. Mutta Jumalan armosta vainoajasta tuli rohkea evankeliumin julistaja. Hän saattoi sanoa: ”Minä en häpeä evankeliumia, sillä se on Jumalan voima ja se tuo pelastuksen kaikille, jotka sen uskovat.”

Heikki Pelkonen
kirkkoherra, Laune

Tuloerojen kasvu, työttömyys, syrjäytyminen, päihde- ja mielenterveysongelmat sekä turvattomuus ovat tosiasioita nykyisin Suomessa ja Lahdessa. Siksi SDP lähtee kuntavaaleihin sanomalla ”pidetään kaikki mukana”. Vaikka talous on lähtenyt kasvuun, sen muruset jakautuvat jo valmiiksi hyvin toimeentuleville. Eriarvoisuus kasvaa ja sitä halutaan poliittisilla valinnoilla kasvattaa.

Kunnallisvaaleissa me Etelä-Lahden Demarit haluamme Lahden Kehittäjinä olla aktiivisia ja monipuolisia vaikuttajia. Ehdokkaita meillä on kahdeksan: Alettin Basboga (yrittäjä), Marko Kauko (pääluottamusmies), Tuula Kivimäki (laitohuoltaja), Marju Markkanen (kasvatustieteen tohtori, rehtori), Tomi Paakkunainen(sairaanhoitaja, AMK), Harri Rummukainen (työntutkija), Ville Skinnari (lakimies, kansanedustaja) ja Jari Volanen (rakennusinsinööri).

Olemme valinneet tuleviin kunnallisvaaleihin kuusi kärkeä. Jokaiseen osa-alueeseen meidän ehdokkailta löytyy oma koulutus- ja kokemustausta ja näkemys.

1. Työ ja yrittäjyys – liian moni nuori ja aikuinen syrjäytyy vailla koulutusta, työtä ja riittävää toimeentuloa. Tarvitaan aktiivisia työllisyystoimia, uutta yrittäjyyttä ja investointeja.

2. Lahden kasvuväylien kehittäminen – uusi kehätie tulee. Miten osaamme hyödyntää sen myönteisesti ja turvata ympäristön sekä pohjaveden? Miten aseman seutua kehitetään jatkossa liikenteelle – ja pysäköinnille sekä pyöräilijöille?

3. Kasvuun tarvitaan koulutusta – kouluverkkoa uudistetaan, mutta mihin menee opetuksen laatu ja tasa-arvo? Miten käy Salinkallion ja miten oppilaat pääsevät turvallisesti kotoa kouluun?

4. Lähiöt ja lähipalvelut kuntoon – fiksu kaupunki kehittää lähiöitä turvallisiksi ja viihtyisiksi. Tonttilassa oma ehdokkaamme Alettin Basboga näyttää esimerkkiä ja investoi itse yrittäjänä uusiin palveluihin.

5. Hyvinvointi ja harrastaminen kannattaa aina – Launeen vapaa-ajankeskus vuonna 2021? Uimahalli, sisäpelihalli, uudistettu jäähalli, keilahalli sekä tekojää?

6. Fiksu terveyskeskus on ihmisen lähellä – palveluiden keskittäminen yhteen keskustan terveyskeskukseen ei ole järkevää. Laune tarvitsee oman terveyskeskuksen jatkossakin.

Sunnuntaina 26.3. järjestämme klo 13-16 Launeen perhepuistossa koko perheen tapahtuman, jossa kaikilla on mahdollisuus keskustella ja haastaa ehdokkaitamme.

Ville Skinnari 
kansanedustaja

Olen kuullut monen ihmisen vähättelevän omaa uskoaan. ”Ei me mitään uskovaisia olla, ihan tavallisia vaan…kovin pientä on tämä meikäläisen usko…”. Vaatimattomuus on joissain tilanteessa oikein hyvä ominaisuus, mutta ei aina. On tärkeä muistaa, ettei usko merkitse vain ihmetekojen tapahtumista tai suuria eleitä. Se on pienen ihmisen luottamusta suureen Jumalaan. Se on elämänsä jättämistä Jumalan haltuun.

Uskoaan vähättelevältä ihmiseltä tekee mieli kysyä, rukoiletko sinä joskus. Silloin avautuu uusi näkökulma uskomiseen. Käykin ilmi, että tuo ”ei-mikään-kunnon-uskova” rukoilee, huokailee hiljaa ylöspäin, huutaa hädässä Jeesusta apuun, muistaa vanhat, lapsena opitut rukoukset ja käyttää niitä. No, rukoushan juuri on osoitus uskosta. Emme huuda tyhjyyteen, vaan uskomme, että joku kuulee rukouksemme. Osoitamme rukouksellamme, että tarvitsemme apua ylhäältä.

Paastonajan toisen sunnuntain evankeliumissa sairaan pojan isä tulee Jeesuksen luo (Mark. 9:17-29). Hän pyytää: ”Sääli meitä ja auta, jos sinä jotakin voit.” Isän usko ei ole vankkumaton, hän on epätoivoinen pojan pahan sairauden edessä eikä jaksa uskoa, että poika voisi parantua. Mutta hänellä ei ole mitään muutakaan avun mahdollisuutta. Jeesuksen mukaan kaikki on mahdollista sille, joka uskoo. Silloin isä huutaa rehellisesti: ”Minä uskon! Auta minua epäuskossani!” Isän on pakko myöntää kaiken näkevälle Jeesukselle, että hän epäilee, mutta päällimmäisenä on kuitenkin halu uskoa Jeesukseen. Tämän vilpittömän rukouksen Jeesus kuulee. Hän parantaa pojan.

Jumalan tuntee kaiken. Hän tietää suuren tai pienen uskomme ja myös epäuskomme. Hän kuulee jokaisen rukouksemme ja vastaa niihin ajallaan ja tavallaan. Taivaallinen Isä odottaa, että me lapset haluaisimme puhua hänelle usein, että meillä olisi Isälle asiaa. Rukoile siis rohkeasti. Pyydä apua, huokaile elämän keskellä Jumalan puoleen. Rukouksessa uskokin vahvistuu.

Riitta Särkiö

Me kunnallisvaaleissa ehdolla olevat ehdokkaat olemme viime aikoina tehneet eri medioiden vaalikoneita. Perinteisten kysymysten lisäksi tein myös videon eduskunnan työhuoneesta eilen YLE:n vaalikoneeseen. Monimutkaisten asioiden tiivistäminen on taito, jota itsekin edelleen opettelen. YLE:n videossa 30 sekunnin sisään on kerrottava se oleellisin viesti. Hyvä tapa haastaa ehdokkaita tiivistämään omaa viestiään. Eduskunnassakin minuutin puheenvuoroon on saatava mukaan se oleellinen ja yleensä vielä selkeä kysymys vastaavalle ministerille.

Itse olen nostanut ykköstavoitteekseni seuraavalla valtuustokaudelle Lahden kaupungin työllisyyden parantamisen. Lahti tarvitsee uusia työpaikkoja ja aktiivista työllisyyspolitiikkaa. Nuorisotyöttömyydessä olemme onnistuneet luomaan uusia tapoja ensimmäisen työpaikan saamiseksi. Startti Duuniin ja Matkalla Duuniin hankkeet ovat tästä hyviä esimerkkejä. Pitkäaikaistyöttömyys on edelleen liian suurta. Kannustinloukkuja pitää purkaa valtakunnallisesti, että tavoitteisiin päästään. Tavoitteeni on, että Lahden työttömyys laskee maan keskiarvon tasolle pitkällä aikavälillä. Silloin meillä on enemmän verotuloja, vähemmän valtion sakkomaksuja ja rahaa tuottaa palveluita ja korjata kouluja sekä sairaaloita. Haluan, että Lahti on lapsiperheille ehkä Suomen paras paikka asua. Meillä pitää olla monipuoliset ja kohtuuhintaiset harrastusmahdollisuudet ja puhdas luonto jatkossakin. Urheilu – ja kulttuurikaupungissa lasten ja nuorten liikunta – ja harrastamisen pitää olla kaikille mahdollista.

Meillä on hyvä keskussairaala, mutta terveyspalveluita pitää parantaa ja hoitoon pääsyä nopeuttaa. Terveyskeskukset tulee olla tarpeeksi lähellä ja lääkäriin tulee päästä nopeammin. Launeen terveysasema tulee säilyttää ja sitä pitää kehittää. PHKS on yksi Suomen parhaista keskussairaaloista nyt ja myös tulevaisuudessa. Lahden yhteyksiä pääkaupunkiseudulle, lentoasemalle, päärataan (Tampere-Oulu) ja Pietariin pitää edelleen kehittää. Vahvojen perheyritysten kaupungissa pienyrittäjiä pitää kuunnella paremmin.

Pääministeri korjaa virheensä

Pari viikkoa sitten vaadin eduskunnassa pääministeriä korjaamaan virheensä, jonka hän teki hallitusta muodostaessa keväällä 2015. Sipilä leikkasi ministereiden määrää ja puolitti mm. oikeusministerin ja työministerin salkun yhdelle ministerille. Itse asiassa puolikas oikeusministeri ei ole tuonut säästöjä, vaan huonoa lainvalmistelua ja epäonnistuneita lakihankkeita, joista useat on jouduttu perumaan. Virkamiesten ja asiantuntijoiden aikaa on mennyt hukkaan. Hyvä hallinto vaatii tekijöitä ja ministeriö päällikkövirastona tarvitsee johtajan.

Työministeri on ehkä yksi tärkein toimija, koska työllisyyden hoitaminen on hyvinvointivaltion yksi kulmakivi. Maa- ja metsätalousministeriö, asuminen ja ympäristöasiat ovat keskitetty yhdelle ministerille. Valtaosa ajasta menee maatalouteen, joten kaupunkipolitiikka ja ympäristöministeriön hallinnonala jää väkisin vähemmälle. Opetusministerille kuuluu myös urheilu – ja kulttuuri. Mikä urheilu – tai kulttuuriteko on tältä hallituskaudelta jäänyt mieleen? Tällä tarkoitan sitä, että yhden ihmisen aika ja kyky hoitaa laajoja asioita on rajallinen.

Sipilä ei esitykselleni eduskunnan täysistunnossa lämmennyt, vaan kertoi, että nykyisellä joukkueella mennään eteenpäin. Päinvastoin hän kertoi minun kirjallisessa kysymyksessäni pyytäneen häntä sekaantumaan VR:n operatiiviseen toimintaan. Siitä ei ollut kyse. Kysyin pääministeriltä, onko hän omistajaohjauksesta vastaavana ministerinä tietoinen mitä VR Track Oy:ssä tapahtuu ja aikooko valtio myydä yhtiön.

Nyt Sipilän mieli on muuttunut. Tällä viikolla pääministeri ilmoitti esittävänsä lisää ministereitä valtioneuvostoon. Päätös on oikea ja se on Suomen etu.

Ville Skinnari 
kansanedustaja

Mikä olisi urheilijan kiusaus? Esimerkiksi se, kun palkinnon mennessä sivusuun alkaisi syytellä ja vihoitella armottomasti tapahtuman aiheuttaneelle kanssakilpailijalleen. Siihen kiusaukseen ei ainakaan viime viikonlopun suomalainen mieshiihtäjämme sortunut, vaikka sprinttihiihdon kulta muuttuikin ”kolaripronssiksi” toisen hiihtäjän virheen takia. Erään lehtijutun mukaan suomalaisen kerrotaan sanoneen törmäämisen aiheuttaneesta kilpakumppanistaan näin: ”Ihan ok kaveri, paiskattiin siinä kättä. Ei hän voi sille enää mitään.” Vihan sijasta löytyi armo!

Meille kaikille erilaiset kiusaukset ovat tuttu juttu. Kiusaus on jotain, mikä houkuttelee meitä pahan puolelle tai jättämään valitsematta hyvän. Ehkä se on myös ikään kuin tienhaarassa olemista: kumman suunnan valitsen. Raamatun mukaan Jumala ei kiusaa ketään. Hän kuitenkin sallii omiensa joutua kiusauksiin – niin kävi Jeesuksellekin. Tämän paastoajan ensimmäisen sunnuntain evankeliumi kertoo siitä, kuinka Jeesusta houkutellaan kääntymään pois omasta tehtävästään maailman Vapahtajana. Jeesus ei kuitenkaan antanut periksi vaan tiesi ja muisti kutsumuksensa. Mutta on jotenkin lohduttavaa tajuta, että Jeesustakin kiusattiin.

Kiusaaja on mestarillinen tuntemaan ihmisten heikkoudet. Hän osaa rakentaa jokaiselle sopivaa ansaa. Ja hyökätä myös oikealla hetkellä ja suunnalta, jota emme arvaa. Kun olemme joutumassa pahan ansaan ja huomaamme, että emme selviä omin voimin sieltä ulos, onneksemme peli ole vielä päättynyt siihen. On tärkeätä ymmärtää, että Jeesus voitti omat kiusauksensa, jotta voisi olla meidän kiusattujen ihmisten tuki ja turva. Jos sitten jotain pahaa tapahtuu, niin tehtyä ei saa tekemättömäksi, mutta sitä voi aina pyytää ja antaa anteeksi. Kristilliseen ilosanomaan kun kuuluu keskeisenä lupaus siitä, että meille kiusatuille ja langenneille ihmisille on aina uuden alun mahdollisuus.

Rakas Jumala,
sinä annoit Poikasi joutua kiusauksiin ja ahdistuksiin,
jotta hän voisi kiusattuja auttaa.
Vahvista meitä, niin että hänen avullaan
voittaisimme pahan hyökkäykset.

Aamen

Pastori Kati Saukkonen

Mikä on urheilun merkitys Suomelle ja suomalaisille? Iivo Niskasen maailmanmestaruus näytti sen puolen, mikä meiltä välillä tuntuu unohtuvan tai se on meille muuten vaikeaa. Onnistumisen ilon. Tunteet olivat pinnassa, vaikka Lahden torilla keskiviikkoiltana satoi märkää ja kovaa. Seisoin torilla 7-vuotias tytär hartioilla. Iivoa huudettiin eri muodoissa ihanaksi, parhaaksi ja mahtavaksi. Lasten vilpitön ilo tarttui meihin hitaampiinkin hämäläisiin. Ehkä lasten viesti meille aikuisille oli myös se, että pitää osata iloita arjen pienistäkin onnistumisista ja positiivisista asioista.

Torstaina aamupäivällä kävimme samaa asiaa läpi virallisemmassa muodossa valtion liikuntaneuvoston kokouksessa. Mikä on urheilun yhteiskunnallinen merkitys? Onko urheiluun investoimisesta hyötyä? Valtion kokonaisrahoitus urheiluun ja liikuntaan on opetus – ja kulttuuriministeriön alalla noin 150 miljoonaa euroa. Tähän kuuluu mukaan myös liikuntapaikkojen rakentamiseen annettava tuki. Minusta meidän on vihdoin aika erottaa huippu-urheilu ja liikunta toisistaan. Nyt ne menevät sopivasti sekaisin myös rahoituksessa. Siksi tuloksia ja vaikuttavuutta esimerkiksi sairauksien ehkäisemiseen tai lasten liikunnan hyödyistä on vaikea mitata. Rahaa on valtiolta annettu lisää kouluille liikunnan lisäämiseen. Myös Lahti on hakenut uutta rahaa ja hyvä niin.

Miten sitten ne MM-kisojen hyödyt suhteessa panostuksiin? Lahdessa selvitetään nyt konkreettisesti MM-kisojen hyötyjä eri näkökulmasta Lahden alueelle ja sen taloudelle. On tärkeää, että saamme faktoja tulevaisuuteen päätöksenteon tueksi.

Valinnanvapaus toteutuu huhtikuussa

Eduskunnassa viikon teema on kansalaisten valinnanvapaus SOTE – uudistuksessa. Kokoomus sai SOTE – uudistuksessa valinnanvapauden, joka käytännössä tarkoittaa julkisesti tuottettujen palveluiden siirtämistä yksityisille. Keskusta taas maakuntamallin. Lahdessa yksityinen sektori tuottaa jo nyt 70 prosenttia perusterveydenhuollon palveluista, julkinen vastaavasti 30 prosenttia. Jos valinnanvapauslainsäädäntö toteutuisi nykymuodossaan, julkisen sektorin osuus ei tulisi kasvamaan. Se johtuu siitä, että julkinen sektori ei ole hallituksen asettamassa aikataulussa valmis tuottamaan palveluita yhtiömuodossa ja sitä kautta kilpailemaan yksityisen kanssa. Tai mistä Lahteen saataisiin noin 30 uutta lääkäriä julkiseen terveyskeskukseen, kun samaan aikaan yksityinen rekrytoi kovaa vauhtia osaajia itselleen lisää?

Erikoissairaanhoitoa odottaa samaan aikaan pilkkominen ja pirstoutuminen. Julkiselle jää kyllä päivystykselliset toiminnot, kuten meillä Akuutti 24 – toiminta ja ensihoito. Yksityinen ei niitä halua, koska niistä ei voi tehdä rahaa. Ei-päivystykselliset toiminnot halutaan tuottaa yksityisellä sektorilla. Yksityiset sairaalat tulevat jo nyt kovaa vauhtia kohti Päijät-Hämettä. Miten käy Päijät-Hämeen keskussairaalan työpaikkojen? Kolminumeroinen luku työpaikkoja voi siirtyä pääkaupunkiseudulle ja pahimmillaan PHKS on jatkossa HUS:n satelliitti maakunnassa. Siksi SOTE-palveluiden järjestämisellä ja tuottamisella on väliä.

Kunnallisvaalit järjestetään huhtikuussa. Vaikka kyseessä ovat paikalliset vaalit, ratkaistaan samalla Suomen suunta. Suomi äänestää samalla pääministeri Juha Sipilän johtaman hallituksen politiikasta. Sipilän hallituksen toimenpiteet ja lainsäädäntöhankkeet ovat muuttamassa pysyvästi Suomen suuntaa ja tapaa toimia. Nyt ihmisillä on valinnanvapaus valita, mihin suuntaan esimerkisi sosiaali – terveyspalveluita halutaan vielä. Halutaanko valita Sipilän Suomi, jossa yksityiset ja kansainvälisesesti omistetut terveysjätit tulevat tuottamaan suuren osan suomalaisista terveyspalveluista? Halutaanko jatkaa markkinaehtoisen Suomen rakentamista, jossa julkisen sektorin palvelutuontanto ajetaan astettain yksityisille?

Säästöjä SOTE-uudistus ei ole nykyisellä uudistusmallilla tuomassa, koska kysessä on julkisesti rahoitettujen palveluiden tarjonnan laajentamisesta yksityiselle sektorille. Se on päinvastoin arvioitu tuovan noin yhden miljardin euron lisäkulut. Suomalaisten nykyisin itse maksamien viiden miljoonan lääkärikäynnin ja kolmen miljoonan hammaslääkärikäynnin arvo on laboratorio – ja röntgenpalveluineen yli miljardi euroa.

Päijät-Hämeessä vuodeosastojen lakkauttaminen tuo haasteita, kun akuutti hoito keskittyy. Arviointikeskusten rooli on edelleen kehityksen alla. Samaan aikaan hyvin toiminut Akkuna lopetettiin Päijät-Hämeen Keskussairalasta. Miten tasapaino löytyy, kun akuuttia hoitoa tarvitsevia on paljon ja kotihoidosta on leikattu liikaa? Lahdessa vajaus on ainakin 30 kotihoitajaa ja Oivan alueella vähintään 20. Rahassa tämä 50 kotihoitajaa tarkoittaa 2,5 miljoonaa euroa.

Huhtikuussa lahtelaisilla on vapaus valita millä linjalla halutaan mennä seuraavat neljä vuotta.

Ville Skinnari