Puhuin vappuna Mikkelissä. Vappuna oli hyvä hetki pysähtyä, keskustella ihmisten kanssa. Huolia on nyt poikkeuksellisen paljon: sodan vaikutukset näkyvät meillä monella tavalla, koska Venäjän hyökkäys Ukrainaan on muuttanut talouden näkymiä merkittävästi. Energian ja polttoaineiden hinnat ovat kasvaneet voimakkaasti, mikä näkyy kaikkien taloudessa. Hallitus on reagoinut kansainväliseen kriisiin tukemalla ihmisiä ja yrityksiä energian hintojen noustessa. Esimerkiksi pienten- ja keskisuurten eläkkeiden verotusta tullaan keventämään jo ensi kesänä. Työmatkakuluvähennystä on nostettu, ammattidiesel-järjestelmää valmistellaan ja myös kotitalouksille on tulossa kohdennettuja tukia.
Ukrainan kriisin vaikutuksissa on kyse pitkän aikavälin muutoksista. Sodan ja nousevien energian hintojen myötä on viimeistään tullut selväksi, että fossiilisista polttoaineista on irtauduttava mahdollisimman pikaisesti. Se on ainoa kestävä tie suojata niin yrityksiä, palkansaajia, perheitä kuin ilmastoa. Kaikki suomalaisia. Vihreä siirtymä ei ole enää pelkkä kilpailuetu, vaan todellinen välttämättömyys Suomelle ja koko maailmalle.
Venäjän hyökkäyksellä Ukrainaan on pitkäkestoisia vaikutuksia myös turvallisuusympäristöön Euroopassa ja Suomen lähialueilla. Maamme turvallisuustilanne on kuitenkin edelleen vakaa ja valtiojohtomme on viime viikkoina käynyt jatkuvasti keskustelua kansainvälisten kumppaniemme kanssa, niin Ruotsin ja Euroopan keskeisten pääkaupunkien kuin Yhdysvaltain kanssa. Suomen viesti on selvä: turvallisuutemme on kaikkien suomalaisten asia ja me pidämme siitä yhdessä huolta. Suomi tulee omalta osaltaan, nyt ja jatkossa, olemaan Pohjolassa ja Itämeren alueella kokonaisturvallisuuden tuottaja, ei sen kuluttaja. Tähän kokonaisturvallisuuteen kuuluu paljon muutakin, kuin vain sotilaallista valmiutta. Vahva sosiaaliturva, koulutusjärjestelmä, sosiaali- ja terveydenhuolto, toimiva ja avoin julkinen sektori eri tasoilla ja huoltovarmuusyhteistyö yhdessä elinkeinoelämän kanssa ovat kaikki yhdessä tekijöitä, joiden ansiosta olemme kestäviä.
Lakkojen värittämänä alkuvuonna on ollut tarpeen muistuttaa, että ilman vastuullista sopimuspolitiikkaa Suomi olisi eriarvoisempi ja talous heikompi. Tämän vuoksi sopimusten yleissitovuudesta täytyy pitää kiinni jatkossakin. Työnantajapuoli voisi hakea asenneilmapiiriin oppia länsinaapurista, sillä Ruotsi näyttää mallia sopimusyhteiskuntana. Ruotsin talouselämän mahtisuku Wallenbergit haluavat sopia, meillä Wahlroosit riidellä. Ajankohtaiseen työmarkkinatilanteeseen tulisikin löytää ratkaisu mahdollisimman pian. Pidemmällä aikavälillä tarvitaan kattava suunnitelma, jolla pienipalkkaisten, pääosin naisvaltaisten, alojen palkkoja voidaan parantaa suhteellisesti. SDP on esittänyt palkkatasa-arvo-ohjelmaa, jonka avulla voidaan turvata palkkojen kehitys ja kuroa umpeen palkkakuilua.
Koronan jäljiltä korjattavaa kuitenkin riittää. Erityisesti lasten ja nuorten hyvinvointi huolestuttaa.
Oppimistulokset kaikilla koulutusasteilla ovat laskeneet ja koronan aikana eriarvoistuminen lisääntyi.
Nykyinen nuorisotakuumalli on pääpiirteittäin toimiva. Se lähtee tavoitteesta, jossa jokaiselle alle 25-
vuotiaalle tai alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työharjoittelu-, työkokeilu-, työpaja-, opiskelu- tai kuntoutuspaikka kolmen kuukauden sisällä valmistumisesta. Nuorisotakuun toteuttaminen on kuitenkin otettava myös Lahdessa siten, että se näkyy ja toimii käytännössä. Tästä tulen järjestämään keskustelutilaisuuden kaikkien toimijoiden kanssa, koska tämä on nuorille tehty lupaus ja tämä lupaus on nyt lunastettava. Aukkoja ei saa jäädä, eikä yksikään nuori saa jäädä yksin.
Ville Skinnari