Viimeiset neljä vuotta olen eduskunnan perustuslakivaliokunnan jäsenenä saanut tilaisuuden kuunnella Suomen parhaita sosiaali- ja terveysalan asiantuntijoita. Kaikki ovat yhteisesti hakeneet vastausta tärkeimpään kysymykseen eli miten suomalaista sosiaali- ja terveydenhuoltoa tulisi kehittää, ja miten palveluiden järjestämistä tulisi kehittää. Asiantuntijat näkevät tärkeänä lähipalveluiden merkityksen. Sosiaali- ja terveyskeskus on parhaimmillaan noin 20.000 – 30.000 ihmisen asukaspohjalla. SDP on sitoutunut kirjaaman seuraavalla hallituskaudella lakiin viikon hoitotakuun terveyskeskukseen pääsemiseksi sekä sen lisäksi toteuttamaan 0,7 hoitajamitoituksen. Tämä tulee tarkoittamaan, että myös Lahden ja Päijät-Hämeen tulee tätä noudattaa esimerkiksi lähipalveluita järjestettäessä. Valtion tehtävä on olla mukana rahoituksessa.
Kaikki ovat yhtä meiltä siitä, että Suomessa on yksi maailman parhaista järjestelmissä erikoissairaanhoidossa. Ongelma on peruspalveluissa ja se liittyy usein paikallisesti palveluiden resursointiin eli rahoitukseen. Tietojärjestelmissä Suomi on luonut sekavan kokonaisuuden, jonka parantaminen vaatii isoja muutoksia. Lisäksi lasten ja nuorten mielenterveyspaleluissa, kotihoidossa ja omaishoidossa ennaltaehkäisevissä palveluissa meillä on puutteita ja liian suuria alueellisia eroja. Lahti erottuu negatiivisesti kotihoidon tiukoilla kriteereillä sekä omaishoidon resursseilla. Valtion tukea (koko maakunnalle 1,79 miljoonaa euroa) ei ole kaupungilta korvamerkitty omaishoitoon – se menee jonnekin muualle. Olen usein muistuttanut siitä, että Suomi käyttää Pohjoismaista vähiten rahaa sosiaali – ja terveyspalveluihin. Lahden suurin ongelma on tulojen puute verrattuna kasvukeskuksiin, joissa työllisyys on maan keskitasoa tai edes lähellä sitä. Siksi Lahden työllisyys- ja elinkeinopolitiikka on valtakunnallisestikin seuraavan hallituksen katsottava erityisellä tarkkuudella. Nykyiset toimenpiteet eivät ole riittäviä.
Kaikki uudistaminen tulee tehdä tosiasioiden pohjalta. SOTE- palveluissa Lahden kaupungin palveluverkon uudistaminen on ajankohtaista tämän vuoden lopulla, kun ostopalvelusopimukset yksityisiltä palveluntuottajilta päättyvät. Palveluverkon järjestämisessä tulee katsoa kokonaisuutta huomioiden erityisesti se, missä Lahden väestönkasvu todella maantieteellisesti on. Etelä-Lahdessa on noin 30.000 asukasta. Lahden kaupunginsairaalaan (LKS) on investoitu ja siellä aloittaa mm. Lahden kaupungin kanssa yhdessä suunniteltu palvelutori. Koko kaupungin kaikki palvelut eivät kuitenkaan mahdu kaupunginsairaalaan eikä se olisi edes tarkoituksenmukaista. LKS:n lähes 50 miljoonan euron investointi tarkoittaa Hyvinvointiyhtymälle noin 6 miljoonan euron vuokrakuluja vuodessa. Asiaa on hyvä vertailla kuukausitasolla: LKS:n vuokra on 18,65 euroa m2/kk. Vertailun vuoksi todettakoon, että Ahtilan terveysaseman vuokra on 8,30 euroa m2/kk ja Launeen 1-vaiheen osalta 9,57 m2/kk ja 2-vaiheen 12,63 m2/kk
Lähipalveluiden oikea järjestäminen tarkoittaa, että palvelut ovat myös tarpeeksi lähellä ihmistä. Kysymys ei ole vain tilavuokrasta tai kiinteistön kokonaiskustannuksista, koska julkisen liikenteen ja liikkumisen ratkaisut maksavat myös. Kyse on siis kokonaisarviosta. Siksi Lahdenkin palveluiden järjestämisessä tulee käyttää järkeä eli rakentaa kokonaisuus ihmisten näkökulmasta. Etelä-Lahti on Lahden kasvukeskus ja siksi Eteläisen terveysaseman olemassaolo ja palvelut tulee jatkossakin turvata. Sama sääntö koskee luonnollisesti koulu- ja päiväkotipalveluita.
Ville Skinnari