Hallitus on aloittanut työn vuoden vaihteen jälkeen vauhdilla ja näyttänyt kykynsä tehdä päätöksiä. Valtiopäivien avajaiset olivat keskiviikkona ja täysistunnot ovat taas pyörähtäneet käyntiin. Itse olen käynyt tällä viikolla Lontoossa. Tapasin Brittiministereitä ja parlamentissa kansanedustajia. Brexitin jälkeinen aika tulee olemaan täynnä kysymysmerkkejä. Kauppasuhde EU:n ja UK:n välillä pitää rakentaa nopeasti, jos halutaan tuloksia ennen vuoden loppua.
Viime kaudella keskusteltiin paljon vanhustenhoitoon liittyvistä ongelmista. Eduskuntavaalien alla suurin osa eduskuntapuolueista sitoutui ympärivuorokautisen hoidon 0,7 hoitajamitoituksen sitomiseen lakiin. Taustalla olivat monia järkyttäneet vanhustenhoitoon liittyvät ongelmat. Suomalainen vanhustenhoito on ollut liian pitkään huonossa jamassa. Nyt tehty muutos on siis enemmän kuin tarpeellinen. Ministeri Kiurun aloitteesta esitys lakimuutoksesta tuli eduskuntaan tällä viikolla.
Hoitajamitoitukseen kuuluvista työntekijöistä puhuttaessa tarkoitetaan koulutuksen saaneita hoito- ja sosiaalialan ammattilaisia, joiden tehtävät ovat huolenpito, kuntoutus ja hoidolliset tehtävät. Tähän 0,7 henkilöstömitoitukseen ei lasketa asiakkaiden huoneiden ja yhteisten tilojen päivittäisestä, viikoittaisesta ja kuukausittaisesta siivouksesta, ruoan valmistuksesta ja sen laajamittaisesta lämmityksestä, sekä pyykki- ja kiinteistöhuollosta vastaavia henkilöitä. Myöskään esimies- ja hallinnollisia töitä tekeviä ei laskettaisi tähän. Tämä on merkittävä parannus verrattuna aikaisempaan tilanteeseen.
Kohti tasa-arvoisempaa vanhempainvapaata
Keskiviikkona julkaistut suuntaviivat hallituksen perhevapaauudistukselle lisäävät tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta vanhempien välillä. Uudistuksen myötä molemmat vanhemmat saavat 164 vanhempainvapaapäivää. Lisäksi molemmilla vanhemmilla on oikeus siirtää toiselle 69 päivää omasta kiintiöstään. Kolmen lapsen isänä koen, että uudistus on askel oikeaan suuntaan. Sen myötä isien mahdollisuus olla kotona lasten kanssa paranee, kuitenkaan heikentämättä äitien tilannetta nykyisestä.
Uudistuksen myötä raskaana olevalle vanhemmalle tulee myös jatkossa olemaan yhden kuukauden päivärahajakso ennen lapsen syntymää ja vanhempainvapaakauden alkua. Sukupuoleen sidottu päivärahajärjestelmä poistuu uudistuksen myötä.
Lisää joustoa perheille
Erityisen hienoa tässä uudistuksessa on se, että se huomio kaikki perhemuodot yhdenvertaisesti. Kotihoidon tukea voidaan maksaa isovanhemmille suoraan, jos he jäävät lapsen kanssa kotiin vanhempien mennessä töihin. Isovanhempien rooli kasvatuksessa on monelle perheelle erittäin merkittävä ja sen vahvistaminen on tärkeää. Nykyään on kasvavissa määrin erilaisia perhemuotoja, joiden yhdenvertaisuudesta ja tasa-arvota on pidettävä huolta. Tämä uudistus on merkittävä harppaus kohti parempaa tulevaisuutta.
Tulevat uudistukset parantavat tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta, sekä vahvistavat kansalaisten inhimillisiä oikeuksia. Näillä uudistuksilla on hyvä jatkaa eteenpäin!
Ville Skinnari