Nuorisotyö 2.0

Viimeisten vuosien aikana työelämän ulkopuolelle kadonneiden nuorten määrä on kasvanut noin tuhannella hengellä vuodessa Suomessa. Perusasteen jälkeisen tutkinnon puuttuminen on yksi keskeisimmistä nuoren työllistymistä heikentävistä tekijöistä. Lahdessa 17,1 prosenttia nuorista (25-29 v.) ovat ilman peruskoulun jälkeistä tutkintoa. Hartolassa vastaava luku on 22,7 prosenttia, Kärkölässä jopa 30,1 prosenttia. Siksi kaikki keinot nuoren saamiseksi toisen asteen koulutukseen ja työelämään tulee olla käytössä. Ammatillisen koulutuksen leikkaukset eivät ainakaan paranne tilannetta. Ja mikä on tämän vaikutus koko Suomen taloudelle? Mistä saamme osaavaa työvoimaa jatkossa?

Viranomaisten eli Lahden kaupungin, sosiaali- ja terveystoimialan (Hyky) sekä järjestöjen ja muiden toimijoiden yhteistyö on tärkeää ja välttämätöntäkin, jotta päästään todellisiin tuloksiin. Ja tuloksia todella tarvitaan. THL:n ja ME-säätiön kehittämällä menetelmällä on laskettu, että Suomessa on yli 60.000 syrjässä olevaa nuorta (15-29 v.). Päijät-Hämeen osuus on tästä noin 2300 nuorta. Lahdessa lukumäärä on 1652, mikä on 7,49 prosenttia väestöstä.

Maanantaina tapasimme Lahden kaupungin ja Hyvinvointiyhtymän edustajan kanssa VAMOS-toimijoita Lahdessa. VAMOS on yksi esimerkki tärkeästä järjestötyöstä, jolla ollaan ratkaisemassa nuorten syrjäytymisen ongelmia. Eikä tätä tee vain VAMOS. Inspis tekee loistavaa työtä. Samoin Etsivä Nuorisotyö. Vapaaehtoistyö kaduilla ja kodeissa. Kaikille on paikkansa ja roolinsa. Avainsana on yhteistyö.

Jokaisessa nuoressa on vahvuuksia ja osaamista. Aivan kaikissa. Moni nuori on kertonut valinneensa ehkä väärän uran tai opinnot. Tai ehkä vanhemmat valitsivat? Tarinoista pitää oppia. Nuori tarvitsee henkilökohtaisuutta. Nuori tarvitsee valmennusta. VAMOS on onnistunut auttamaan monia löytämään sen oman polun elämään. Avainkysymys on, miten tavoitamme yksittäisen syrjäytyneen nuoren? Ei riitä, että palvelu on olemassa. Sen pitää löytää perille. Valmentajille on töitä ja heille pitää luoda mahdollisuudet tehdä sitä työtä. Kiitos Lahden kaupungille, että rahoitusta on jatkossakin uudelle hankkeelle. Tarvitsemme silti vielä lisää tekijöitä ja kaikkia toimijoita.

Helmikuussa esittelemme Lahden osaamispolku 2030 – toimintamallin, joka on samalla Nuoristyö 2.0 eli tulevan vuosikymmenen toimintamalli. Tarvitsemme kaiken sen osaamisen mitä voimme saada. Tarvitsemme alustan joka löytää ja auttaa nuoren löytämään sen oikean polun elämään arkeen. Ja ennen kaikkea – löytämään itsensä ja omat vahvuutensa.

Ville Skinnari,
kansanedustaja

Onko suomalainen johtajuus kadonnut – missä vaihtoehdot?

Elämme kummaa aikaa juuri nyt Suomessa, sillä syytteessä ovat samaan aikaan sekä korkeat poliisiviranomaisemme että puolustusvoimiemme ylintä johtoa. Miten mopo pääsi karkaamaan käsistä ? Onko tämä maan tapa? Mihin johtajuus hävisi Suomesta yhtäkkiä? Mihin se Koskela oikein katosi, kun näitä Lammioita tuntuu riittävän?

Maailmalla myydään uskomattomia määriä ”johtajuuskirjallisuuta” joka vuosi. Kaikilla on yksi yhteinen sanoma: johtajan pitää kehittyä! Hänen pitää kehittyä ihmisensä, valmentajana, motivoijana, suunnannäyttäjänä, arvojohtajana, visionäärinä ja milloin minäkin. Tuhansia euroja maksavissa johtamisseminaareissa toistuu sama mantra: enemmän leadershippiä vähemmän managementtia. Tosiasia on, että johtamisen laadulla on yhä enemmän merkitystä.

Parhaimmillaan visionäärinen johtaja antaa työnteolle merkityksen. Arvojohtaja tehostaa organisaation moraalia ja eetosta. Valmentava johtaja tarjoaa henkilöstölle oppimisen ja kehityksen mahdollisuuksia. Motivoija muistaa suhtautua alaisiinsa kuin ihmisiin, huolehtien myös heidän emotionaalisista tarpeistaan. Suunnannäyttäjä saa organisaation etenemään kohti strategista määränpäätä. Tämä johtajakirjallisuus on tarkoitettu useimmiten johtajille itselleen ja usein kirjan kirjoittanut johtaja tarjoaa sloganiksi itsensä tapaista johtamista, joka ei sovellu lainkaan johonkin toiseen organisaatioon.

Yrityksen elämään kuuluvat vallankäyttö ja valtakamppailut tai pikemmin kamppailu strategisista valinnoista. Yritys elää tai kuolee näistä valinnoista. Kriittinen organisaatiotutkimus arvioi näitä johtajuuden ilmenemismuotoja ja vaihtoehtoja erinomaisesti. Kysymys kuuluukin, osaavatko suomalaiset johtajat hyödyntää tätä tutkimustietoa?

Useimmiten johtajuus tuntuu linkkiytyvän tietynlaisiin persoonallisuuksiin ja tyyleihin. Näitä ovat ulospäinsuuntautuneisuus, tunnollisuus, miellättävyys, itsestäänsäätelykyky, älykkyys ja viime aikoina tunneälykkyys. Suomessa on juuri sellainen tilanne, että johtajuutta pidetään voimakkaasti yksilön ominaisuutena, jolloin se on vahvistanut henkilön narsismia. Esimerkkeinä keisari Aarnio ja lennoston komentaja Markus Päiviö.

Johtaja tarvitsee aina seuraajia. Mielenkiintoisia metafoorisia tyyppejä löytyy, mutta onko niitä Suomessa, vaan joudummeko tyytymään vain Sauli I Suureen? Johtamisen täytyy olla aina rationaalista toimintaa. Tarvitsemme Suomeen profetoijaa, joka retoriikkansa ja karismansa avulla vie meidät ”Hyvinvointitaivaaseen”. Paimen puolestaan hoitaisi moraalisaarnat ja arvopohjan. Psykoterapeuttia tarvitsemme rakentamaan suhteita ympärillemme, unohtaa ei saa ”Party host” -miestä tai naista, sillä joka kvartaalia on juhlittava väkevästi. Tärkein on kuitenkin ” Pedagogi”, joka uskoo kognitiivisen kehityksen voimaan. Hänen tehtävänsä on sitouttaa organisaation tärkeimmät ihmiset eli seuraajat tai ns. suoritusporras toimimaan oikein ja antamaan sielunsa yritykselle ja sen johtajalle.

Lopuksi! Entäpä, jos työläiset johtaisivat itse itseään? Näyttöä löytyy Hollannista. Buurtzorg kotihoitoyhtiö työllistää 10000 sairaanhoitajaa, jotka itsenäisesti päättävät kaikesta. Yksi on kuitenkin varmaa, sodassa tämä Hollanin malli ei toimi.

Luit juuri Omalähiö- lehdestämme sellaista, joka maksaa johtamisseminaareissa 5000 euroa. Nyt välitin tämän lukijoilleni uuden vuoden lahjana ja tietoiskuna ilmaiseksi. Olenko siis hyvä ihminen? Minulle voi kuitenkin vapaasti lahjoittaa rahaa, kuten Putinille ja muillekin diktaatoreille.

Juhani Melanen

Jeesus herättää uskon

Ensi sunnuntain aihe kirkoissa on ”Jeesus herättää uskon”. Joskus olen kuullut sanotun: ”Sinun täytyy uskoa!” Mutta uskoa ei voi puristaa eikä pakottaa. Se on Jumalan työ ja lahja. Monet ihmiset tulivat Jeesuksen luo, koska olivat hädässä. Joku oli sairaana tai hänellä oli huoli läheisestä. Toiset olivat joutuneet muiden torjumiksi, joku kärsi omantunnon syytöksistä, jne.

Mutta oli myös heitä, jotka tulivat kuulemaan Vapahtajaa ihan uteliaisuuttaan, toiset jopa kateuttaan tai etsien syytöksen aiheita Jeesuksen sanoista. Ja sitten oli niitä, jotka törmäsivät Jeesukseen vain sattumalta kuin vahingossa. Yllättävää on huomata, että kaikki, jotka saivat Jeesukselta avun eivät uskoneet häneen. Samoin on ehkä hieman yllättävää, että osa Jeesuksen vihollisista, heistä jotka halusivat saada Jeesuksen ansaan, tulivatkin häneen uskoviksi.

Ehkä on tunnustettava, että usko on myös salaisuus. Jumala tekee työtään, niin kuin Jeesus teki maan päällä ollessaan työtä parantaen, opettaen ja kohdaten ihmisiä. Näin hän kutsui ihmisiä uskoon ja siihen luottamukseen, jonka Jumala antaa. Mutta Jeesus ei myöskään pakottanut ketään. Kuitenkin siellä missä hänen sanansa ja tekonsa saivat vaikuttaa, syntyi uskoa.

Ja aivan samoin on tänään. Missä Jumalan sana saa vaikuttaa, missä Jumalan rakkauden teot kohtaavat ihmisen, siellä Jumala tekee työtään. Siellä syntyy uskoa hyvään Jumalaan ja armolliseen Vapahtajaan. Siellä meitä Jumala vahvistaa luottamustamme häneen ja avaa toivon näköaloja tulevaisuuteen. Saakoon Jumalan sana ja Jumalan rakkauden teot vahvistaa meitä ja uskoa, toivoa ja rakkautta meissä.


Heikki Pelkonen
kirkkoherra, Laune

Suomi on hyväuskoisten hölmöläisten paratiisi

”Suomalaiset elävät kuin koeläinrotat laboratoorioissaan!” Näin julmaa tekstiä päästeli brittiläinen Monocle – lehti uudessa tammikuun numerossaan. Valtaa täällä käyttää kaikkivaltias valtio joka kerää rottakansalaisiltaan uskomattomat määrät tietoja heti syntymästä saakka. Elämänsä aikana Suomen kansalaiset alistuvat kokeelle kokeen perään. Lehti ihmettelee vielä sitä, että orwelilaiset piirteet eivät edes haittaa suomalaisia, sillä heillä on syvä luottamus valtiollisiin instituutioihin.

No , perskutarallaa! Ei se nyt ihan noinkaan mene, mutta toisaalta. Lehden artikkeli ei olekaan negatiivinen, vaan yltiöpositiivinen. ”Happiness lab”- otsikon alla selvitetään kuinka luottamus Suomessa toimii. Suomi on maailman onnellisin maa useilla mittareilla, tuloerot ovat suhteellisen pieniä ja määrätietoinen ja pitkäjänteinen ponnistelu suomalaisen hyvinvoinnin edistämiseksi toimii arkisin. Valtio on mukana kaikessa kehdosta hautaan, presidentti Niinistö holhoaa meitä, yhteinen loistava peruskoulu ja ilmainen koulutus takaavat yhteiskuntarauhan laajasti. Auktoriteettiuskomme on uskomaton. Luottamus on meillä opittu asia. Me luotamme palomiehiin, poliisiin, lentäjiin ja mikä uskomattominta, myös poliitikkojen lupauksiin. Meidän ei ole tarvinnut koko ajan pelätä petkuttamista, huijauksia ja raiskauksia, mutta nyt sytytyslanka palaa jo meilläkin. Me too-liike ja maahanmuuttaajien raiskaukset Oulussa avasivat hyväuskoisilta hölmöiltä silmät.

Avoimen yhteiskunnan vaarat ja luottamus joutuvat nyt koetukselle. Kansalaiset ovat heränneet toisenlaiseen arkeen, jossa suomalaiselle rehellisyydelle ja sisulle nauretaan avoimesti. Muualla maailmassa hyväuskoisia jymäytetään ja nauretaan päälle. Maahanmuuttajien raiskaukset ovat vain pintakiiltoa muuttuvasta tilanteesta Suomessa. Sadat suomalaiset naiset eivät yksinkertaisesti halua tehdä rikosilmoituksia kärsimistään pahoinpitelyistä ja raiskauksista, koska pelkäävät yhteisön leimavan heidät. Meillä on nöyryyttävää joutua ruodittavaksi mediassa ja somessa julkisesti. Me olemme kääntäneet toisen posken jo liian kauan!

Me emme ole osanneet suojata infrastruktuuriamme tehokkaasti. Kiinalaiset, venäläiset ja muut teollisuusvakoojat ovat saaneet temmeltää täällä mielin määrin. Tietoliikenteemme ei ole lainkaan niin turvattu kuin muissa hyvinvointivaltioissa. Kaivoslakimme antavat muille maille mahdollisuuden rikastua ja jättää ympäristöhaitat suomalaisille veronmaksajille. Valtion omaisuutta on myyty pilkkahinnalla ulkomaille ja muille kepulaisille toimijoille. Caruna vie sähkövoitot Höyhensaarille, mutta Suomi nukkuu! Tarvitsemme velttojen ja vähättelevien poliitikkojemme joukkoon sellaisia uskottavia miehiä ja naisia, jotka kykenevät näkemään tulevaisuuden haasteet reaalisesti. Koko oikeuslaitoksemme on kriisissä, koska tuomiot tunnutaan heitettävän rahalla. Valitettavaa vain on, että tämä valuu persujen laariin. Kevään vaaleissa on tasokkaita ehdokkaita myös muissa puolueissa. On ryhtiliikkeen aika!

Juhani Melanen

Koko eduskunta ottaa vakavan asian erittäin vakavasti

Viime päivinä on keskusteltu paljon Oulun ja Helsingin vakavista ja vastenmielisistä tapahtumista. Rikokset, jotka kohdistuvat lapsiin ja nuoriin järkyttävät meitä kaikkia ja niillä on pitkäkantoiset jäljet. SDP esitti lauantaina eduskuntaryhmien yhteistä tapaamista heti tiistaille. Tilanne otettiin eduskunnassa vakavasti yli hallitus – ja oppositiorajojen. Lopputuloksena kaikki eduskuntapuolueet sopivat yhteisesti ratkaisuista lapsiin ja nuoriin kohdistuvien seksuaalirikosten ehkäisemiseksi. Eduskuntaryhmien puheenjohtajien yhteiskokouksessa sovittiin, että lapsiin kohdistuneiden seksuaalirikosten rangaistuksia tiukennetaan jo tällä vaalikaudella. Yhteiskokouksessa sovittiin myös ryhmien tuesta hallituksen lisäbudjetille tällä vaalikaudella, jolla kasvatetaan poliisin resursseja lapsiin kohdistuvan rikollisuuden torjuntaan. Koko eduskunta ja kaikki puolueet ottavat vakavan asian erittäin vakavasti.

Kansalaisuuden menettäminen tehdään mahdolliseksi myös törkeiden väkivalta- ja seksuaalirikosten perusteella. Lapsiin kohdistuvien törkeiden seksuaalirikosten vähimmäisrangaistuksia kiristetään nykyisestä ja alle 13- vuotiaaseen lapseen kohdistunut sukupuoliyhteyden sisältänyt hyväksikäyttö tuomitaan törkeänä raiskauksena. Käynnistetään valmistelu riittävästi resursoidun poliisin erikoisyksikön perustamiseksi tutkimaan ja torjumaan internetissä tapahtuvaa rikollisuutta. Lisäksi poliisin resursseja vahvistetaan ja osoitetaan poliisille lisävaroja erityisesti internetissä tapahtuvan ja lapsiin kohdistuvan rikollisuuden torjuntaan ja tutkimiseen. Lisäbudjetin tulee sisältää myös varoja nuoriin kohdistuvan sosiaalityön vahvistamiseen, sekä tarvittaessa Oulun tapausten sosiaaliseen jälkihoitoon tarvittaviin toimenpiteisiin.

Meidän on myös nopeutettava ja tehostettava päätöksentekoprosesseja sekä mentävä entistä paremmin ”iholle” nuorten elämään. Se vaatii toimia myös kunnilta ja resursseja järjestöille, jotka toimivat nuorten parissa – kadulla ja kotona.

Lahdessakin on syytä huoleen. Rikollinen toiminta käyttää nettiä hyväkseen säälimättä. Erityisesti huumekaupan siirtyminen verkkoon on huolestuttavaa. Esitimme viime syksynä Hämeen poliisipäällikön Ilkka Koskimäen kanssa sisäministerille kirjallisen pyynnön nettipoliisin resurssien lisäämiseksi ja tehokkaampien ratkaisujen löytymiseksi. Apuja ei kuitenkaan Lahteen saatu. Päätöksenteossa tulisi päästä aikaan, jolloin korjaavien toimenpiteiden sijasta panostaisimme entistä enemmän ennalta ehkäisevään toimintaan. Poliisi tarvitsee lisää resursseja, se on viimeistään nyt myös hallituspuolueille selvää.

Ville Skinnari,
kansanedustaja

Viisi vinkkiä apostolilta

Uusi vuosi innostaa ihmisiä lupaamaan ja ryhtymään. Monelta suunnalta tulvii ohjeita terveelliseen/ympäristöä säästävään/onnelliseen elämään. On paljon asioita, joilla voimme kohentaa oloamme. Samalla kun teemme hyviä lupauksia, on tarpeen varautua myös pettymyksiin. Vaikka kaikki ei vaikkapa elämäntavassamme muutu, ehkä jotain uutta tulee kuitenkin mukaan tänä vuonna 2019. Pienetkin muutokset vaikuttavat esimerkiksi ympäristöön.

Myös Raamattu sisältää suuren määrän ohjeita sellaiseen hyvää elämään, jossa ihminen on sopusoinnussa Luojansa, lähimmäisten ja luonnon kanssa. Tällä kertaa nostan esille apostoli Paavalin ohjeet Roomalaiskirjeestä (12:6-16). Samaa raamatun kohtaa luetaan sunnuntaina kirkossa.

”Kunnioittakaa kilvan toinen toistanne.” Yleensä meillä on tapana kilpailla siinä, kuka on paras. Nyt homma käännetäänkin toisinpäin. Kilpaillaan siinä, kuka eniten kunnioittaa ja palvelee toista.

”Toivokaa ja iloitkaa.” Minusta kristityn tärkeä tunnusmerkki uskon ja rakkauden lisäksi on toivo. Vaikka mitä tulisi, Jumala on aina kanssamme. Hän johtaa meitä kohti tulevaisuutta ja taivaan kotia.

”Rukoilkaa hellittämättä.” Rukous on parhaimmillaan kuin hengitystä. Koko ajan voimme huokailla ajatuksiamme Jumalalle. Kaikkiin hetkiin voi mennä hiljainen rukous sydämessä. Se tuo levollisuutta ja turvaa.

”Siunatkaa niitä, jotka teitä kiroavat.” Ympärillämme ei valitettavasti ole vain hyvää mieltä ja hyvyyttä. Ristiriitojen keskellä meille tulee kiusaus vihata ja toivoa toisille pahaa. Kristinuskon ohje on toinen: pyydä siunausta niille, joiden kanssa on vaikeaa. Se voi kääntää asiat toisiksi.

”Iloitkaa iloitsevien kanssa, itkekää itkevien kanssa.” Empatia on toisen ihmisen vierelle asettumista, myötätuntoa ja tukea. Saamme jakaa ilot ja surut. Silloin iloa leviää ja surun taakka kevenee.


Riitta Särkiö

Uuden vuoden mietteitä ajasta

Yli 70 vuotiaana alkaa väkisinkin miettimään sitä, milloin maallinen vaellus tulee päättymään. Yleisin kysymys iässäni on yleensä, paljonko on aikaa? Onko elämälläni ollut merkitystä? Jätän nyt tämän merkityksen tässä pakinassani muiden arvioitavaksi ja mietin enemmän tätä ajan olemusta niistä lähtökohdista, joita olen tutkinut eri lähteistä.

Ensinäkin aika on erottamaton osa ihmisen kokemusta. Se on sisäänrakenettu tietoisuutemme. Eri tapahtumat jättävät jälkiä ympärillemme ja ennen kaikkea muistiimme. Tietoinen mielemme kertoo meille lakkaamatta tarinoita siitä, mitä on tapahtunut ennen ja ennakoi, mitä on tulossa. Ensinnäkin aika ei ole kaikkialla sama. Se kuluu vuoristossa nopeammin kuin merenpinnan tasolla. Ero on hiuksen hieno, mutta voidaan mitata. Atomikelloilla voidaan mitata, että jopa lattialla kello käy hitaammin kuin pöydällä. Albert Einstein keksi tämän jo 1905 jo ennen tarkkuuskelloja. Hän käsitti ensimmäisenä, että suuri massa taivuttaa aika-avaruutta kuopalle ja hidastaa ajan kulumista. Eli kahdesta veljestä, joista toinen asuu koko ikänsä vuorella, ja toinen laaksossa, niin laaksossa asunut on vanhentunut vähemmän.

Liikekin hidastaa aikaa. Lentokoneessa matkustavan kello jätättää verrattuna maassa paikoillaan pysyvään kelloon. Siispä mitään tasaista ajan virtaa ei ole. On loputon määrä erilaisia aikoja. Ominaisaika ei siis riipu vain siitä, missä olet, miten lähellä painavia kohteita olet, vaan nopeudesta jolla liikut. Universumille on mahdotonta määrittää edes yhteistä nykyhetkeä. Hyvä esimerkki tästä on ns. aikadilaatio. Kun katsomme tähtiä maasta näemme, millaisia ne ovat olleet satoja ja tuhansia
vuosia sitten, koska valon saapuminen maahan kestää niin kauan, vaikka valo eteneekin sekunnissa uskomattomat 300 000 kiometriä. Meidän on mahdotonta tietää esimerkiksi, mitä vaikkapa neljän valovuden päässä olevalla eksoplaneetalla juuri nyt tapahtuu? Tieto on neljä vuotta vanhaa, sen saapuessa maahan.

Aika kulkee mielestämme aina eteenpäin: menneestä tulevaan, eikä koskaan toiseen suuntaan. Jos pudotamme lasin lattialle, niin palaset eivät ikinä enää keräänny takaisin lasiksi. Tämän määrittää teromodynamiikan toinen sääntö. Sen mukaan lämpö siirtyy aina korkeammasta lämpötilasta matalampaan, ei koskaan toiseen suuntaan. Lämpö on molekyylien liikettä. Törmäilevät molekyylit laittavat liikkeelle uusia molekyylejä. Samalla niiden järjestys sekoittuu.

Epäjärjestys eli entropia maailmassa lisääntyy. Riittävän tarkka katsominen taas selvittää, että järjestyksen ja epäjärjestyksen erot katoavat. Tämä kvanttigravitaatio teoria kaataa ajan tukirakenteen. Uusi teoria ei siiis kerro, miten asiat kehittyvät ajan mittaan. Se kertoo, miten asiat muuttuvat suhteessa toisiinsa. Mielestäni aika on myös kärsimystä. Aika on tunne ja varoittaa meitä vääjäämättömästä; siitä tosiasiasta, että kuolemme. Onko aika siis, vain ajan tunne?

Juhani Melanen

Lähde: Ajan luonne; Carlo Roelli Ursa, 2018

Köyhyysongelma vaati ratkaisuja

Köyhyys Suomessa on hälyttävästi lisääntynyt pääasiassa tehtyjen sosiaaliturvan leikkausten ja indeksien jäädytysten johdosta. Perusturvamme on liian alhainen ja köyhyyttä lisäävät kalliit asumismenot. Perusturvan korjaamiseen ohessa on puututtava asumispolitiikkaan, ruuan hintaan ja muihin kansalaisten kannalta keskeisiin kustannustekijöihin nostamatta kuitenkaan liiaksi julkisia menoja.

Tätä hallituskautta ovat leimanneet pääministeri Sipilälle ja valtiovarainministeri Orpolle tärkeiden ”Lex-Terveystalojen” tapaisten yksityisille bisnestä siirtävien lainsäädäntöhankkeiden ajaminen ja niin vuodet 2015- 2019 tullaan Suomen poliittiseen historiaan näin kirjoittamaan. Vähempiosaisten asia ei ole ollut nykyhallituksen asia. Reilu vuosi sitten pääministeri Juha Sipilä (kesk.) totesi, että nykyhallituksen politiikka on lisännyt eriarvoisuutta. Tästä syystä perustettiin työryhmä, jonka tehtävänä oli pohtia keinoja eriarvoisuuden vähentämiseksi. Työryhmä luovutti raportin ministeriölle viime vuonna, mutta valitettavasti hallitus päätti jättää esitettyjen toimenpiteiden toteuttamisen seuraavalle hallitukselle.

Suomen leikkaukset perustoimeentuloturvasta ja vähimmäistoimeentulosta ovat kiinnittäneet Euroopan sosiaalista peruskirjaa valvovan sosiaalisen oikeuksien komitean huomion. Suomi sai huomautuksen vuosina 2015 ja 2017 perustoimeentuloturvan ja vähimmäistoimeentuloa turvaavien etuuksien liian matalasta tasosta. Lisäksi sosiaalisten oikeuksien komitea toteaa tammikuussa 2018 julkistetuissa raportissa, että Suomen perustoimeentulotuen sekä vähimmäismääräisten sairaus-, työttömyys- ja äitiyspäivärahojen taso ei ole riittävä.

Huomautukset eivät kuitenkaan ole johtaneet Suomessa toimenpiteisiin, vaan Sipilän hallitus on jatkanut etuuksien tason heikentämistä indeksileikkauksilla ja –jäädytyksillä, jotka kohdistuvat juuri kaikkein pienituloisimpiin. Pienituloisten käytettävissä olevat tulot ovat laskeneet merkittävästi: alimman tulokymmenyksen käytettävissä olevat tulot pienenivät vuodesta 2015 vuoteen 2018 lapsiperheissä noin 158 euroa ja kotitalouksissa keskimäärin noin 120 euroa kuukaudessa.

Perustoimeentulon leikkaukset näkyvät leipäjonoina

Toistuvat leikkaukset perusturvasta näkyvät leipäjonojen ja ruoka-avun kysynnän kasvussa. Vuosittain leipäjonoissa on Suomessa yhteensä runsaat 100 000 ihmistä. Hinnat ja kustannukset nousevat, mikä on tarkoittanut pienituloisten ostovoiman alentumista merkittävästi etuuksiin tehtyjen indeksileikkausten myötä. Eläkeläisten, opiskelijoiden ja toimeentuloturvalla elävien ja työttömien etuudet eivät ole pysyneet hintojen nousuissa mukana.

Huhtikuun eduskuntavaalien jälkeisen hallituksen tärkeimpiä tehtäviä tulee olemaan köyhyysongelman ratkaiseminen. Se tarkoittaa samalla myös panostuksia työllisyyden hoitamiseen. Työttömyys, syrjäytyminen ja köyhyys ovat edelleen Suomen ja Lahden pahimmat ongelmat eikä meillä ole muuta vaihtoehtoa kuin etsiä yhdessä ratkaisuja näiden haasteiden voittamiseksi.

Ville Skinnari

Kaste kantaa

Olen ilokseni saanut, vielä lyhyen pappisurani aikana, kastaa parikymmentä vauvaa. Jokainen heistä on ainutlaatuisen ihana paitsi omille vanhemmilleen myös pyhälle kolmiyhteiselle Jumalalle. Kasteessa on jotain äärimmäisen kaunista. Siinä pieni liitetään osaksi Jumalan perheväkeä, seurakuntaa ja maailmanlaajuista kristillistä kirkkoa, mutta myös osaksi sukua, perhettä ja perinnettä. Kastepappina usein näen, miten kauniita traditioita perheissä on. On kastemalja, jossa on kastettu jo sukupolvia tai malja, jonka isä on omin käsin esikoistaan varten veistänyt. On mekko, johon on puettu sisarukset ja serkut tai mekko, joka on äidin itse virkkaama. Tai miten vauvan pää kuivataan liinalla, johon on kirjailtu kaikkien siihen kuivattujen pienten nimet.

Kasteessa liitytään osaksi tuota kaikkea. Siinä vahvistetaan niitä näkymättömiä siteitä, jotka liittävät perheet yhteen. Kastehetkessä rukoillaan yhdessä rakkautta ja keskinäistä yhteyttä, toivotaan kaikkea hyvää ja kaunista pienen ihmisen elämään.

Kasteen kauneus on kuitenkin siinä, että se kantaa ilman perinnettä ja perhesiteitäkin. Kaste kannattelee silloinkin, kun muut turvaverkot pettävät. Jumala kantaa ihmistä läpi elämän. Kasteen lahjan antamiseen tai vastaanottamiseen ei tarvita erityisiä välineitä, eikä sitä varten tarvitse olla tietynlainen. Kasteessa Jumala lupaa: sinä olet minun. En koskaan hylkää sinua.


Maija-Reetta Katajisto
Launeen srk

KOLUMNIT -arkisto

helmikuu 2023

tammikuu 2023

joulukuu 2022

marraskuu 2022

lokakuu 2022

syyskuu 2022

elokuu 2022

heinäkuu 2022

kesäkuu 2022

toukokuu 2022

huhtikuu 2022

maaliskuu 2022

helmikuu 2022

tammikuu 2022

joulukuu 2021

marraskuu 2021

lokakuu 2021

syyskuu 2021

elokuu 2021

heinäkuu 2021

kesäkuu 2021

toukokuu 2021

huhtikuu 2021

maaliskuu 2021

helmikuu 2021

tammikuu 2021

joulukuu 2020

marraskuu 2020

lokakuu 2020

syyskuu 2020

elokuu 2020

heinäkuu 2020

kesäkuu 2020

toukokuu 2020

huhtikuu 2020

maaliskuu 2020

helmikuu 2020

tammikuu 2020

joulukuu 2019

marraskuu 2019

lokakuu 2019

syyskuu 2019

elokuu 2019

kesäkuu 2019

toukokuu 2019

huhtikuu 2019

maaliskuu 2019

helmikuu 2019

tammikuu 2019

joulukuu 2018

marraskuu 2018

lokakuu 2018

syyskuu 2018

elokuu 2018

kesäkuu 2018

toukokuu 2018

huhtikuu 2018

maaliskuu 2018

helmikuu 2018

tammikuu 2018

joulukuu 2017

marraskuu 2017

lokakuu 2017

syyskuu 2017

elokuu 2017

kesäkuu 2017

toukokuu 2017

huhtikuu 2017

maaliskuu 2017

helmikuu 2017

tammikuu 2017

joulukuu 2016

marraskuu 2016

lokakuu 2016

syyskuu 2016

elokuu 2016

heinäkuu 2016

kesäkuu 2016

toukokuu 2016

huhtikuu 2016

maaliskuu 2016

helmikuu 2016

tammikuu 2016

joulukuu 2015

marraskuu 2015

lokakuu 2015

syyskuu 2015

elokuu 2015

heinäkuu 2015

kesäkuu 2015

toukokuu 2015

huhtikuu 2015

maaliskuu 2015

helmikuu 2015

tammikuu 2015

joulukuu 2014

marraskuu 2014

lokakuu 2014

syyskuu 2014

elokuu 2014

kesäkuu 2014

toukokuu 2014

huhtikuu 2014

maaliskuu 2014

helmikuu 2014

tammikuu 2014

joulukuu 2013

marraskuu 2013

lokakuu 2013

syyskuu 2013

elokuu 2013

kesäkuu 2013

toukokuu 2013

huhtikuu 2013

maaliskuu 2013

helmikuu 2013

tammikuu 2013

joulukuu 2012

marraskuu 2012

lokakuu 2012

syyskuu 2012

elokuu 2012

kesäkuu 2012

toukokuu 2012

huhtikuu 2012

maaliskuu 2012

helmikuu 2012

tammikuu 2012

joulukuu 2011

marraskuu 2011

lokakuu 2011

syyskuu 2011

elokuu 2011

heinäkuu 2011

kesäkuu 2011

toukokuu 2011

huhtikuu 2011

maaliskuu 2011

helmikuu 2011

tammikuu 2011