Eduskunta keskusteli tällä viikolla ulko- ja turvallisuuspoliittisesta selonteosta. Hallituskausittain laadittavassa selonteossa arvioidaan Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittista toimintaympäristöä ja määritellään Suomen toiminnan tavoitteet ja painopisteet lähivuosille. Suomen ulko – ja turvallisuuspolitiikan päämääränä on vahvistaa Suomen kansainvälistä asemaa, turvata valtion itsenäisyys ja alueellinen koskemattomuus, vahvistaa Suomen turvallisuutta ja hyvinvointia sekä ylläpitää yhteiskunnan toimivuutta. Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan peruslinja on vakaa ja ennustettava. Se perustuu hyviin kahdenvälisiin suhteisiin, yhteistoimintaan ja vaikuttamiseen Euroopan Unionissa sekä sääntöpohjaiseen kansainväliseen järjestelmään ja kansainväliseen oikeuteen nojaavaan monenkeskiseen yhteistyöhön. On tärkeää, että ulko- ja turvallisuuspolitiikkamme vahvistaa Suomen turvallisuutta ja hyvinvointia tilanteessa, jossa toimintaympäristömme on voimakkaassa muutoksessa. Yhteisiä ratkaisuja globaaleihin haasteisiin, kuten ilmastonmuutokseen tai pandemiaan, voidaan löytää vain maiden välisellä yhteistyöllä. Tästä näkökulmasta Yhdysvaltain presidentinvaalitulos ja Joe Bidenin voitto herättävät toivoa.
Ensinnäkin mahdollisuudet ratkaista globaali ilmastokriisi paranevat. Biden on luvannut tuoda USA:n takaisin Pariisin ilmastosopimukseen, jonka tavoitteiden saavuttamisessa USA:n myönteinen rooli on ratkaisevan tärkeä. Vallan vaihtuminen on hyvä uutinen myös köyhien, kehittyvien maiden naisille ja tytöille. Koronan jälkeisessä ajassa tämä on erittäin tärkeää, sillä tiedämme jo nyt, että kehittyvissä maissa miljoonat naiset ja tytöt eivät ole saaneet esimerkiksi terveyspalveluita. Tämä tarkoittaa myös sitä, että Suomen ja Pohjoismaiden yhteistyö USA:n kanssa tasa-arvon edistämisessä muuttuu jälleen voimavaraksi.
Kaiken kaikkiaan USA:n suhtautuminen monenkeskiseen yhteistyöhön muuttunee myönteisemmäksi. Olisi äärimmäisen hyvä, että huolet sääntöihin perustuvat kansainvälisen yhteistyön ympärillä hiukan helpottaisivat. Trump katkaisi tuen Maailman terveysjärjestö WHO:lle, mutta Biden on ilmoittanut USA:n palaavan tähänkin pöytään. Yhdysvallat tarvitaan yhteiseen rintamaan maailmanlaajuisessa koronan vastaisessa taistelussa.
Bidenin kauppapoliittisesta linjasta on vaikea tehdä pitkälle meneviä johtopäätöksiä tässä vaiheessa, mutta todennäköisesti ennustettavuus lisääntyy ja vastakkainasettelu vähenee myös kaupan puolella. Suomen ja Euroopan unionin tulee viestiä USA:n uuden hallinnon suuntaan Yhdysvaltain ja Euroopan välisten kauppa- ja investointisuhteiden merkittävyydestä. Kun kauppasuhteet toimivat, hyödyt ovat molemminpuoliset ja päinvastoin – tulehtuneista väleistä ja kauppasodista kärsivät kaikki.
Suomi voi omalta osaltaan vaikuttaa toimivien kauppasuhteiden rakentamiseen EU:n ja USA:n välille. Bidenin myönteinen suhtautuminen ilmastokysymyksiin ja suunnitelmat koronakriisin vastaisessa taistelussa tarjoavat Suomelle myös uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Maailma ja Suomi sen mukana ovat odottavalla ja toiveikkaalla kannalla. Mikään ei muutu yhdessä yössä, mutta enää ei tarvitse henkeään pidätellen odottaa, millaista vahinkoa poukkoileva politiikka ja äkkikäännökset seuraavaksi aiheuttavat. Kaikki merkit näyttävät siihen suuntaan, että USA:n uusi presidentti, varapresidentti ja heidän hallintonsa haluavat jälleen puhaltaa yhteen hiileen.
Ville Skinnari