Yhdysvalloissa valta vaihtuu – mikä muuttuu?

Eduskunta keskusteli tällä viikolla ulko- ja turvallisuuspoliittisesta selonteosta. Hallituskausittain laadittavassa selonteossa arvioidaan Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittista toimintaympäristöä ja määritellään Suomen toiminnan tavoitteet ja painopisteet lähivuosille. Suomen ulko – ja turvallisuuspolitiikan päämääränä on vahvistaa Suomen kansainvälistä asemaa, turvata valtion itsenäisyys ja alueellinen koskemattomuus, vahvistaa Suomen turvallisuutta ja hyvinvointia sekä ylläpitää yhteiskunnan toimivuutta. Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan peruslinja on vakaa ja ennustettava. Se perustuu hyviin kahdenvälisiin suhteisiin, yhteistoimintaan ja vaikuttamiseen Euroopan Unionissa sekä sääntöpohjaiseen kansainväliseen järjestelmään ja kansainväliseen oikeuteen nojaavaan monenkeskiseen yhteistyöhön. On tärkeää, että ulko- ja turvallisuuspolitiikkamme vahvistaa Suomen turvallisuutta ja hyvinvointia tilanteessa, jossa toimintaympäristömme on voimakkaassa muutoksessa. Yhteisiä ratkaisuja globaaleihin haasteisiin, kuten ilmastonmuutokseen tai pandemiaan, voidaan löytää vain maiden välisellä yhteistyöllä. Tästä näkökulmasta Yhdysvaltain presidentinvaalitulos ja Joe Bidenin voitto herättävät toivoa. 

Ensinnäkin mahdollisuudet ratkaista globaali ilmastokriisi paranevat. Biden on luvannut tuoda USA:n takaisin Pariisin ilmastosopimukseen, jonka tavoitteiden saavuttamisessa USA:n myönteinen rooli on ratkaisevan tärkeä. Vallan vaihtuminen on hyvä uutinen myös köyhien, kehittyvien maiden naisille ja tytöille. Koronan jälkeisessä ajassa tämä on erittäin tärkeää, sillä tiedämme jo nyt, että kehittyvissä maissa miljoonat naiset ja tytöt eivät ole saaneet esimerkiksi terveyspalveluita. Tämä tarkoittaa myös sitä, että Suomen ja Pohjoismaiden yhteistyö USA:n kanssa tasa-arvon edistämisessä muuttuu jälleen voimavaraksi.

Kaiken kaikkiaan USA:n suhtautuminen monenkeskiseen yhteistyöhön muuttunee myönteisemmäksi. Olisi äärimmäisen hyvä, että huolet sääntöihin perustuvat kansainvälisen yhteistyön ympärillä hiukan helpottaisivat. Trump katkaisi tuen Maailman terveysjärjestö WHO:lle, mutta Biden on ilmoittanut USA:n palaavan tähänkin pöytään. Yhdysvallat tarvitaan yhteiseen rintamaan maailmanlaajuisessa koronan vastaisessa taistelussa.

Bidenin kauppapoliittisesta linjasta on vaikea tehdä pitkälle meneviä johtopäätöksiä tässä vaiheessa, mutta todennäköisesti ennustettavuus lisääntyy ja vastakkainasettelu vähenee myös kaupan puolella. Suomen ja Euroopan unionin tulee viestiä USA:n uuden hallinnon suuntaan Yhdysvaltain ja Euroopan välisten kauppa- ja investointisuhteiden merkittävyydestä. Kun kauppasuhteet toimivat, hyödyt ovat molemminpuoliset ja päinvastoin – tulehtuneista väleistä ja kauppasodista kärsivät kaikki.

Suomi voi omalta osaltaan vaikuttaa toimivien kauppasuhteiden rakentamiseen EU:n ja USA:n välille. Bidenin myönteinen suhtautuminen ilmastokysymyksiin ja suunnitelmat koronakriisin vastaisessa taistelussa tarjoavat Suomelle myös uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Maailma ja Suomi sen mukana ovat odottavalla ja toiveikkaalla kannalla. Mikään ei muutu yhdessä yössä, mutta enää ei tarvitse henkeään pidätellen odottaa, millaista vahinkoa poukkoileva politiikka ja äkkikäännökset seuraavaksi aiheuttavat. Kaikki merkit näyttävät siihen suuntaan, että USA:n uusi presidentti, varapresidentti ja heidän hallintonsa haluavat jälleen puhaltaa yhteen hiileen.

Ville Skinnari

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kolumnistin muut kolumnit

KOLUMNISTIT

Melastelua

Papin Palsta

Rainen Sananen

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Mika Kari, Kalle Aaltonen ja Minerva Kastehelmi Etelä-Lahden ääniharavat
Milla Bruneau: Jokainen kaupungissa vieraileva tapahtumakävijä on myös potentiaalinen tuleva lahtelainen
Vaalimainokset ovat kalliita ja ilkivalta aiheuttaa ehdokkaille ylimääräisiä kustannuksia
Johanna Ekman: Mielenterveyspalveluihin tulee päästä nopeammin ja matalammalla kynnyksellä
Pääesiintyjiltä riimejä ja riitasointuja
Tauno Ylä-Soininmäki: Launeen kirjastoa ja Saksalan uimahallia ei saa lopettaa
Kirsi Lehtimäki: Nopeita matalankynnyksen palveluita tarvitaan nuorille lisää hyvinvointialueella
Kirkkoherra Heikki Pelkonen: Seurakuntien työtä arvostetaan ja sen työlle on yhä olemassa sosiaalinen tilaus
Tomi Sairomaa: Lapset ovat meidän tulevaisuutemme ja heihin pitää panostaa
Kari Kallio: Hoitopaikoissa tulee kerätä palautteet hoidon onnistumisesta
Marja Salomaa 1937–2025
Seppo Korhonen: Työttömät ovat sysätty kuntien vastuulle antamatta riittäviä resursseja työllistämistehtävien hoitamiseen
Kolmospolttaja Heikki Laine pokkasi elämänurapalkinnon
Satu Jaatinen: On tärkeää, että hyvinvointialueet ymmärtävät riskit, jotka liittyvät ulkoistuksiin
Lassi Leivo: Pendelöintipysäköintioikeus tukisi joukkoliikenteen käyttö
Juha-Pekka Forsman: Aluevaltuustot eivät tarvitse enää lisää ohjausta valtion taholta
Olavi ”Olli” Kopo: Ympäristökaupungin maine kärsii, jos asfaltoitu rullahiihtorata rakennetaan Salpausselälle
Laulaja Maria Byman: Musiikissa tunne on työkalu, eikä yleisölle saa itkeä ahdistustaan
Kirkkoherra Heikki Pelkonen: Kaipuu rauhaan ja rakkauteen ovat läsnä ihmisissä jouluna
Erilaisista addiktioista kärsivien läheiset saavat keskusteluapua Al-Anon -ryhmästä
ARKISTO