Kunnianosoitus taipumattomalle Väinö Tannerille

Suomen historia olisi saattanut muodostua täysin erilaiseksi, jos Suomen sosiaalidemokraatinen puolue olisi valinnut Väinö Tannerin viitoittaman rauhanomaisen linjan vuonna 1918. Hänen tiensä poliitikkona kulki aalllon harjalta ja laaksoista kukkuloille; samalla kun hänen statuksensa näissä Suomen poliittisissa ympyröissä vääntyi ja muuttui.

Helsinkiläisen rautatieläisen poika kävi oppikoulunsa arvostetussa Ressussa ja sen jälkeen kauppaopiston, meni Saksaan, missä innostui sosialismista ja osuuskunta-aattesta. Palasi 26-vuotiaana SDP:n riveissä ensimmäiseen eduskuntaan. Tämän kaiken ohella hän valmistui juristiksi. Varatuomarin arvon hän savutti ukkotuomri P.E. Svvinhuudin opastuksella Lappeenrannan tuomiokunnassa. Nuori mies kiitti, mutta ei imeneyt vaikutteita suojeluskuntalaiselta, vaan siirtyi osuuskauppa Elannon toimitusjohtajaksi. Oikeistososialisti kehitti Elannosta poliittisen toimintansa ohella maan suurimman vähittäistavaraliikkeen, hankki itselleen maatilan Vihdistä ja teki siitä komean kartanon. Hyvän kielitaitonsa ja osuustoimintaosaamisensa ansioista hän kykeni luomaan merkittäviä kansainvälisiä suhteita ympäri Eurooppaa.

Hän oli mukana Oskari Tokoin johtamassa senatissa valtiovarainministerinä 1917, mutta ei lähtenyt enää ehdokkaaksi lokakuun eduskuntavaaleihin. Tammikuun kapinasta hän pysytteli täysin syrjässä. Kansanvaltuuskunta pyysi häntä kyllä finanssiministeriksi, mutta hän vastasi napakasti: ” Te kapinaan ryhtyneet tulette vielä taittamaan niskanne ja sitä paitsi saattamaan työväenluokan turmioon”. Enempää oikeassa ei kukaan olisi voinut olla! Elanto tosin muonitti punaisia, joten veri oli tässäkin vettä hivenen sakeampaa. Tannerista tuli raunioista aloittaneen SDP:n todellinen voimamies, joka asettui jyrkästi vastustamaan Lapuanliikettä ja äärioikeistoa. Hän pyrki tiukasti yhteistyöhön maalaisliiton kanssa ja oli mukana ensimmäisessä punamultahalituksessa vuonna 1937 valtionvarainministerinä.

Ennen talvisotaa hän oli mukana Paasikiven johtamissa rauhanneuotteluissa. Hän vei Suomen rauhaan keväällä 1940, mutta sai Neuvostoliiton vihat niskoilleen toimiessaan Rytin johtamassa hallituksessa. Moskovan viha konkretisoitui sotasyyllisyysoikeudenkäynnissä . Tanner oli pääsyytetty, joka piti syrjäyttää keinolla millä hyvänsä. Seitsemästä tuomitusta hän oli ainoa, joka palasi politiikkaan sodan jälkeen.

Välit Kekkoseen eivät koskaan tulleet asialliseksi, sillä hän ei todellakaan tuntenut sympatiaa Etsivän keskuspoliisin kuulustelijaa Urho Kekkosta kohtaan. Tanner oli suuri parlamentaarikko, joka vihasi nöyristelyä Neuvostoliiton suuntaan. Hän tajusi vielä ennen kuolemaansa, mihin Suomi oli suomettuessaan ajautumassa. Hän oli erinomainen esimerkki länsimaisesta markkinatalouteen sitoutuneesta sosiaalidemokraatista, jolle työväestö ja sen toimeentulo, olivat henkilökohtaisia asioita. Hänen isänmaallisuuttaan, ei koskaan asetettu kyseenalaiseksi, kuten kävi monelle muulle hänen aikalaiselleen!

Juhani Melanen

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kolumnistin muut kolumnit

KOLUMNISTIT

Ilen Hajatelmat

Melastelua

Papin Palsta

Sporttinurkka

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Pääministeri Sanna Marin Lahdessa: Nyt teillä on mahdollisuus antaa tilinpäätös hallitukselle
Salpausselän kisat 100 vuotta: Yli tuhat vapaaehtoista mahdollistavat Salpausselän kisat
Pelicansin urheilutoimenjohtaja Janne Laukkanen: Nälkää on vielä jäljellä!
Nuoret yrittäjät perustivat yrityksen ja laajentavat toimintaansa Lahden alueelle
Eduskuntavaaliehdokas Tuija Saloranta: Ansiotulojen verotusta on vähitellen kevennettävä, jotta kulutusta saadaan kasvuun
Jorma Ratia: Tämä on puhtaasti noitavainoa muistuttava henkilökohtainen ajojahti
Marko Haavisto: Toivottavasti yhteiskeikasta muodostuu meille jokavuotinen perinne
Eduskuntavaaliehdokas Kari Kallio: Hyväksi koetut koulukäytännöt on unohdettu uudistustahdissa
Eduskuntavaaliehdokas Atte Savelainen: Suomessa valtion ydintehtävät tulee kirkastaa jokaiselle
Etelä-Lahden alueella S2-opetuksen määrä vaihtelee paljon
Eduskuntavaaliehdokas Milla Bruneau: Panostaisin Lahden seudun edunvalvontaan niin kansallisesti kuin kansainvälisesti
Eduskuntavaaliehdokas Pia Tyyskä: ”Meidän tulee uudistuksissa panostaa ihmisten palveluihin, kuten terveydenhuoltoon ja laadukkaaseen koulutukseen”
Osallisuuskoordinaattori Sanna Virta: Kaupunkilaiset kaipaavat uusia suoran vaikuttamisen tapoja
Eduskuntavaaliehdokas Emmi Lintonen: Suomi täytyy nostaa takaisin koulutuksen kärkimaaksi
Eduskuntavaaliehdokas Harri Pikkarainen: Nyt pitää tehdä kaikki, jotta sote-palveluissa riittää työvoimaa
Keijo Skipparin dokumenttielokuva taiteilija Olavi Lanusta kertoo ainutlaatuisen tarinan
Eduskuntavaaliehdokas Mira Nieminen: Suomessa tulee panostaa ihmisten arjen turvallisuuden vahvistamiseen
Vastaava kirjastonhoitaja Terhi Lehti: Esteettisesti kaunis kirjasto houkuttelee varmasti lisää asiakkaita
Huhtikuun eduskuntavaalit kiinnostavat lahtelaisia
Kirkkoherra Heikki Pelkonen: En etsi valtaa loistoa joululaulu on myös aito rukous
ARKISTO