Melastelua

Kunnianosoitus taipumattomalle Väinö Tannerille

Suomen historia olisi saattanut muodostua täysin erilaiseksi, jos Suomen sosiaalidemokraatinen puolue olisi valinnut Väinö Tannerin viitoittaman rauhanomaisen linjan vuonna 1918. Hänen tiensä poliitikkona kulki aalllon harjalta ja laaksoista kukkuloille; samalla kun hänen statuksensa näissä Suomen poliittisissa ympyröissä vääntyi ja muuttui.

Helsinkiläisen rautatieläisen poika kävi oppikoulunsa arvostetussa Ressussa ja sen jälkeen kauppaopiston, meni Saksaan, missä innostui sosialismista ja osuuskunta-aattesta. Palasi 26-vuotiaana SDP:n riveissä ensimmäiseen eduskuntaan. Tämän kaiken ohella hän valmistui juristiksi. Varatuomarin arvon hän savutti ukkotuomri P.E. Svvinhuudin opastuksella Lappeenrannan tuomiokunnassa. Nuori mies kiitti, mutta ei imeneyt vaikutteita suojeluskuntalaiselta, vaan siirtyi osuuskauppa Elannon toimitusjohtajaksi. Oikeistososialisti kehitti Elannosta poliittisen toimintansa ohella maan suurimman vähittäistavaraliikkeen, hankki itselleen maatilan Vihdistä ja teki siitä komean kartanon. Hyvän kielitaitonsa ja osuustoimintaosaamisensa ansioista hän kykeni luomaan merkittäviä kansainvälisiä suhteita ympäri Eurooppaa.

Hän oli mukana Oskari Tokoin johtamassa senatissa valtiovarainministerinä 1917, mutta ei lähtenyt enää ehdokkaaksi lokakuun eduskuntavaaleihin. Tammikuun kapinasta hän pysytteli täysin syrjässä. Kansanvaltuuskunta pyysi häntä kyllä finanssiministeriksi, mutta hän vastasi napakasti: ” Te kapinaan ryhtyneet tulette vielä taittamaan niskanne ja sitä paitsi saattamaan työväenluokan turmioon”. Enempää oikeassa ei kukaan olisi voinut olla! Elanto tosin muonitti punaisia, joten veri oli tässäkin vettä hivenen sakeampaa. Tannerista tuli raunioista aloittaneen SDP:n todellinen voimamies, joka asettui jyrkästi vastustamaan Lapuanliikettä ja äärioikeistoa. Hän pyrki tiukasti yhteistyöhön maalaisliiton kanssa ja oli mukana ensimmäisessä punamultahalituksessa vuonna 1937 valtionvarainministerinä.

Ennen talvisotaa hän oli mukana Paasikiven johtamissa rauhanneuotteluissa. Hän vei Suomen rauhaan keväällä 1940, mutta sai Neuvostoliiton vihat niskoilleen toimiessaan Rytin johtamassa hallituksessa. Moskovan viha konkretisoitui sotasyyllisyysoikeudenkäynnissä . Tanner oli pääsyytetty, joka piti syrjäyttää keinolla millä hyvänsä. Seitsemästä tuomitusta hän oli ainoa, joka palasi politiikkaan sodan jälkeen.

Välit Kekkoseen eivät koskaan tulleet asialliseksi, sillä hän ei todellakaan tuntenut sympatiaa Etsivän keskuspoliisin kuulustelijaa Urho Kekkosta kohtaan. Tanner oli suuri parlamentaarikko, joka vihasi nöyristelyä Neuvostoliiton suuntaan. Hän tajusi vielä ennen kuolemaansa, mihin Suomi oli suomettuessaan ajautumassa. Hän oli erinomainen esimerkki länsimaisesta markkinatalouteen sitoutuneesta sosiaalidemokraatista, jolle työväestö ja sen toimeentulo, olivat henkilökohtaisia asioita. Hänen isänmaallisuuttaan, ei koskaan asetettu kyseenalaiseksi, kuten kävi monelle muulle hänen aikalaiselleen!

Juhani Melanen

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kolumnistin muut kolumnit

KOLUMNISTIT

Ilen Hajatelmat

Melastelua

Mika Kari

Papin Palsta

Sporttinurkka

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Kaakkois-Turkin nähtävyydet – Kemer Turkin Riviera
Suunnitteluinsinööri Carita Uronen: Tuhkimontieltä ei tule ajoyhteyttä Helsingintielle
Kirkkoherra Heikki Pelkonen: Seurakuntaneuvosto haluaa, että tilaratkaisut on tehtävä välittömästi
Kaavoitusarkkitehti Markus Lehmuskoski: Liian korkeat kerrostalot eivät sovi Liipolaan
Valtuustotukea käytettiin Lahdessa värikkäästi – Vihreät hankkivat kalliin älytelevision ja Kokoomus maksoi vuokrakulujaan valtuustotuella
Filosofian maisteri Elina Salomaa: Some mullisti mediatapahtuman katselukokemuksen, muttei television valta-asemaa
Kristillisdemokraatit ja Perussuomalaiset sekä Ratia suhtautuvat kriittisesti valtuustotukeen
Tutkija Marjo-Riitta Liukkonen: Hennalaan pitäisi perustaa sisällissotamuseo
Keskusta, Vihreät ja Vasemmistoliitto kannattavat kohtuullista valtuustotukea
Kirjailija ja metsätalousinsinööri Juha Inovaara: Halusin tallentaa metsäteollisuuden murrosajat jälkipolville
Lahtelaiset demarit ja kokoomuslaiset ovat myötämielisiä valtuustotuelle
Kirjailija Raija Oranen: Lukijan täytyy saada pala ikuisuutta
Elä terveesti, mutta mistä löytyy apu sairaalle?
Pro Lahti -ryhmän Kalle Aaltonen: Huumeongelma pitäisi reilusti myöntää, eikä vain lakaista sitä maton alle
Mirva Illi-Lampio: Perhekahvilat ovat tärkeitä vertaistuellisia kohtaamispaikkoja
Harri Tele: Vintage-ihmiset ovat tietoisia kuluttajia, joille tavaran laatu merkitsee paljon
Kaupunginjohtaja Pekka Timonen: Lahdessa tilakeskus pohtii, miten palvelut ja tilat sopivat toiminnallisesti yhteen
Muusikko Vesa Haaja: Pääesiintyjät soittaa hyväntuulista rillumareikeskikaljakuppilajazzbillyä
Terve ikääntyminen ja elämäntavat Miestenpiirissä
Toimitusjohtaja Jukka Anttonen: Uudenpellonkadun kevyenliikenteenväylästä on tehty jo suunnitelma
ARKISTO