Kunnianosoitus taipumattomalle Väinö Tannerille

Suomen historia olisi saattanut muodostua täysin erilaiseksi, jos Suomen sosiaalidemokraatinen puolue olisi valinnut Väinö Tannerin viitoittaman rauhanomaisen linjan vuonna 1918. Hänen tiensä poliitikkona kulki aalllon harjalta ja laaksoista kukkuloille; samalla kun hänen statuksensa näissä Suomen poliittisissa ympyröissä vääntyi ja muuttui.

Helsinkiläisen rautatieläisen poika kävi oppikoulunsa arvostetussa Ressussa ja sen jälkeen kauppaopiston, meni Saksaan, missä innostui sosialismista ja osuuskunta-aattesta. Palasi 26-vuotiaana SDP:n riveissä ensimmäiseen eduskuntaan. Tämän kaiken ohella hän valmistui juristiksi. Varatuomarin arvon hän savutti ukkotuomri P.E. Svvinhuudin opastuksella Lappeenrannan tuomiokunnassa. Nuori mies kiitti, mutta ei imeneyt vaikutteita suojeluskuntalaiselta, vaan siirtyi osuuskauppa Elannon toimitusjohtajaksi. Oikeistososialisti kehitti Elannosta poliittisen toimintansa ohella maan suurimman vähittäistavaraliikkeen, hankki itselleen maatilan Vihdistä ja teki siitä komean kartanon. Hyvän kielitaitonsa ja osuustoimintaosaamisensa ansioista hän kykeni luomaan merkittäviä kansainvälisiä suhteita ympäri Eurooppaa.

Hän oli mukana Oskari Tokoin johtamassa senatissa valtiovarainministerinä 1917, mutta ei lähtenyt enää ehdokkaaksi lokakuun eduskuntavaaleihin. Tammikuun kapinasta hän pysytteli täysin syrjässä. Kansanvaltuuskunta pyysi häntä kyllä finanssiministeriksi, mutta hän vastasi napakasti: ” Te kapinaan ryhtyneet tulette vielä taittamaan niskanne ja sitä paitsi saattamaan työväenluokan turmioon”. Enempää oikeassa ei kukaan olisi voinut olla! Elanto tosin muonitti punaisia, joten veri oli tässäkin vettä hivenen sakeampaa. Tannerista tuli raunioista aloittaneen SDP:n todellinen voimamies, joka asettui jyrkästi vastustamaan Lapuanliikettä ja äärioikeistoa. Hän pyrki tiukasti yhteistyöhön maalaisliiton kanssa ja oli mukana ensimmäisessä punamultahalituksessa vuonna 1937 valtionvarainministerinä.

Ennen talvisotaa hän oli mukana Paasikiven johtamissa rauhanneuotteluissa. Hän vei Suomen rauhaan keväällä 1940, mutta sai Neuvostoliiton vihat niskoilleen toimiessaan Rytin johtamassa hallituksessa. Moskovan viha konkretisoitui sotasyyllisyysoikeudenkäynnissä . Tanner oli pääsyytetty, joka piti syrjäyttää keinolla millä hyvänsä. Seitsemästä tuomitusta hän oli ainoa, joka palasi politiikkaan sodan jälkeen.

Välit Kekkoseen eivät koskaan tulleet asialliseksi, sillä hän ei todellakaan tuntenut sympatiaa Etsivän keskuspoliisin kuulustelijaa Urho Kekkosta kohtaan. Tanner oli suuri parlamentaarikko, joka vihasi nöyristelyä Neuvostoliiton suuntaan. Hän tajusi vielä ennen kuolemaansa, mihin Suomi oli suomettuessaan ajautumassa. Hän oli erinomainen esimerkki länsimaisesta markkinatalouteen sitoutuneesta sosiaalidemokraatista, jolle työväestö ja sen toimeentulo, olivat henkilökohtaisia asioita. Hänen isänmaallisuuttaan, ei koskaan asetettu kyseenalaiseksi, kuten kävi monelle muulle hänen aikalaiselleen!

Juhani Melanen

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kolumnistin muut kolumnit

KOLUMNISTIT

Ilen Hajatelmat

Melastelua

Papin Palsta

Sporttinurkka

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Valokuvaaja Antti Sepponen: Lahden dokumentointi valokuvin on lähellä sydäntäni
Aluevaltuutettu Seppo Korhonen: Aluevaltuutettuja ei kiinnosta pienen ihmisen hätä
ITE-taiteilija Kari Ruotsalainen: Lahtelainen taiteilija olisi kätkenyt selkeän sanoman ympäristötaideteokseen
Puheenjohtaja Anneli Peltokukka Nikkilä on julkisen liikenteen osalta paitsiossa Lahdessa
Reijo Mäki-Korvela: Kisapuiston stadionhankkeessa johtajuuden puute
Osallistuvan budjetoinnin kautta saadaan frisbeegolfrata Etelä-Lahteen
Kirkkoherra Heikki Pelkonen: Launeen seurakunnalle ystävyysseurakunta Virosta
Lähikuvassa Lahden uusi liikuntajohtaja Aleksi Nyström
Puheenjohtaja Vesa Lempinen: Aurinkovoimalainvestointi tehtiin ennen kaikkea imagomielessä
Kaupunginjohtaja Pekka Timonen: Olen ollut Lahteen hyvin tyytyväinen
Kitaristi Mika Jokinen: Tämä on ollut Pääesiintyjien paras kesä tähän mennessä
Muusikko Vesa Haaja: Kesällä pitää ottaa iisisti ja uida mahdollisimman paljon
Marja-Leena Vierumäki: Uiminen ja kukkienhoito kuulu kesään
Puheenjohtaja Tapio Irri Lasten leikkialueet tulee olla turvallisia ja lähellä kotia
Veijo Vierumäki: Miestenpiiri keräsi 100 laatikollista apua Ukrainaan
Heikki Laine: Kesään kuuluu aina mökkeilyä ja pesäpalloa
Kirjastovirkailija Noora Tanska: Dekkarit ovat kestosuosikkeja kirjastoissa
Kirjailija Kalle Veirto: En tykkää olla ilman paitaa, vaikka olen lihaksikas
Hallituksen jäsen Juha-Pekka Forsman: Laune on paras paikka Lahdessa
Kirkkoherra Heikki Pelkonen: Launeen seurakunta jatkaa vuokralaisena Liipolassa
ARKISTO