Mikä on Euroopan tulevaisuus?

Terveisiä Keski-Euroopasta, Ranskasta ja Saksasta, missä olen ollut tällä viikolla tapaamassa ministerikollegoita ja yrityksien edustajia. Matkan agenda on ollut painavin mahdollinen ja kiteytyy kysymykseen ”mikä on Euroopan tulevaisuus?” Miten itsenäisiä olemme nyt Eurooppana ja mitä haluamme olla suhteessa Kiinan ja Yhdysvaltoihin? Ranskan EU-puheenjohtajuus on lähellä ja samoin vaalit. Toin tapaamissani esille Suomelle tärkeitä teemoja Ranskan EU-puheenjohtajuuskaudelle.

Pariisissa puhuimme ratkaisuista globaaleihin haasteisiin, kuten ilmasto- ja digisiirtymään, maailmankauppaan, verotukseen sekä uutta kasvua vauhdittaviin talousreformeihin. Keskustelin Ranskan kauppaministerin kanssa erityisesti energia-alan ja ydinvoiman mahdollisuuksista sekä start up -yritysten yhteisestä tekemisestä ja rahoituksesta. Ranska tekee parhaillaan suuria teollisia investointeja tulevaisuuden teknologioihin ja hiilettömiin energiamuotoihin, kuten vihreään vetyyn.

Osallistuin Pariisissa myös teollistuneiden maiden talousyhteistyöjärjestö OECD:n vuosittaiseen ministerikokoukseen, jossa juhlistettiin samalla järjestön 60-vuotisjuhlaa. OECD on Suomellekin tärkeä yhteistyöfoorumi ja arvoyhteisö, joka puolustaa vapaata kauppaa, demokratiaa ja avointa yhteiskuntaa. Ja tuottaa meille tärkeää tietoa. Tapasin kokouksen yhteydessä myös järjestön uuden pääsihteerin, australialaisen Mathias Cormannin. Hän kehui heti kättelyssä innokkaasti punaisia kenkiäni ja kysyi, ovatko ne kenties australialaista krokotiilinnahkaa? Vastasin, etteivät ole, vaan ovat suomalaista kestävää laatua ja vieläpä Lahdesta ja Monoselta.

Pariisissa on muuten sijainniltaan yksi hienoimmista Suomen suurlähetystöistä. Lähetystö sijaitsee kaupungin keskustassa Seine-joen varrella, jonne avattiin juhlallisin menoin ”Suomen aukio” eli ”Place de Finlande” presidentti Urho Kekkosen valtiovierailun aikana lokakuussa 1962. Kekkonen oli sopinut Ranskan tuolloisen presidentin de Gaullen kanssa, että tähän paikkaan tulee Suomen suurlähetystö. Näin tapahtui ja olemme tässä paikassa edelleen noin 60 vuotta myöhemmin.

Ranskasta suuntasin TGV-junalla rajan yli Saksaan maan autoteollisuuden ytimeen eli Stuttgartiin. Siellä pitävät päämajaansa monet maailmankuulut autonvalmistajat aina Mersuja valmistavasta Daimlerista Porscheen. Osallistuin Stuttgartissa autoalan tulevaisuutta käsittelevään businessfoorumiin ja tapasin keskeisten saksalaisyritysten edustajia sekä Baden-Württembergin osavaltion päättäjiä. Autoala satsaa nyt miljardikaupalla sähköautojen kehitykseen ja tuotantoon, sillä ne ovat tulevaisuuden markkinat ja pörssiyhtiöiden tehtävänä on vastata kysyntään. Stuttgartia ympäröivä Baden-Württembergin osavaltio on Suomelle tärkeä vientikohde. Vuonna 2019 lähes kuudennes Saksan-viennistämme ja yli kaksi prosenttia Suomen koko tavaraviennistä suuntautui nimenomaan Baden-Württembergiin.

Saksan päätös kieltää polttomoottoriautot vaikuttaa koko maailmaan. Ja päätöksen tekevät viime kädessä autojen valmistajat politikkojen vauhdittamana. Saksassa käynnistyi tänään hallitusneuvottelut. Tuloksia toivottavasti tulee pian. Tapaan Saksan matka aikana sekä SPD:n että Virheiden edustajia. Keskustelujen aiheina ovat talous- ja kauppapolitiikka, ulkosuhteet, turvallisuus ja Eurooppa-politiikka, energia ja tutkimus sekä innovaatiopolitiikka. Eli kaikki se, mikä vaikuttaa myös Suomen tulevaisuuteen.

Sähköinen liikenne on aidosti osa myös Suomen liikenteen tulevaisuutta. Hallitus on tehnyt liikenteen sähköistymistä tukevia päätöksiä, sillä se on sekä ilmaston että talouden kannalta fiksua. Kun tarjontaa tulee lisää, myös kuluttajahinnat laskevat. Uusien sähköautojen ”nollasarjaa” eli testiautoja näkyy kaduilla. Nämä autot ovat kohta myös Lahden kaduilla. On tapahtumassa sama, mikä nähtiin aikanaan kännyköiden yleistyessä: connectivity eli digitaaliset yhteydet ja sähköistyminen muuttavat nyt maailmaa todella nopeasti. Meidän pitää olla tämän kehityksen kärjen mukana – ellei kärjessä – Suomessa ja Lahdessakin. Siksi LUT:n uusi sähköisen liikenteen professuuri on Lahdelle ja koko Suomelle äärimmäisen tärkeä.

Ville Skinnari

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kolumnistin muut kolumnit

KOLUMNISTIT

Ilen Hajatelmat

Melastelua

Papin Palsta

Sporttinurkka

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Osallisuuskoordinaattori Sanna Virta: Lahtelaiset ovat ottaneet hyvin vastaan osallistuvan budjetoinnin
Markkinagallup Päijät-Hämeen aluevaaliehdokkaille
Mato Valtonen: Lahti on potenut aina identiteettikriisiä, mutta se on hieno kaupunki
Kirkkoherra Heikki Pelkonen: Jumalanpalvelukset jatkuvat normaalisti, mutta kirkkosalin tiloja osastoidaan koronaturvallisiksi
Kestävän liikkumisen hankepäällikkö Anna Huttunen: Älypyörätielle asennettiin uudet infotaulut ja niitä lisätään eri puolille kaupunkia
Sote-keskustelu jatkuu: Seppo Korhonen vastaa Marina Erholalle
Päijät-Hämeen Hyvinvointiyhtymän toimitusjohtaja Marina Erhola: Tietämys hyvinvointialueen valmistelusta ei vielä ole riittävällä tasolla
Pasi Tuomaila: Päihteiden helppo saatavuus on suurin ongelma Lahdessa
Valosuunnittelija Mikko Skyttä:
 Perhepuiston linnassa on paljon muotoja ja niiden kanssa on mukava leikkiä valoilla
Kaupunginvaltuutettu Maria Mäkynen: Ylisukupolvinen pahoinvointikierre on katkaistava Lahdessa
Kaupunginvaltuutettu Niko Liukkonen: Lahden kaupungin talousarvion tulisi olla plussalla
Lahden seudun työllisyyden kuntakokeilussa vaikeuksia
Kaupunginvaltuutettu Marju Markkanen: Haluan olla rakentamassa hyvinvoivaa ja elinvoimaista Lahtea
Erkki Nieminen: Liisu on liian kallis ja kehitys menee väärään suuntaan
Kaupunginvaltuutettu Martti Talja: Lahdesta tulee tehdä hyvä ja turvallinen kaupunki asua
Kaupunginvaltuutettu Anna Kupiainen: Lahdessa on paljon hyvää ja näitä asioita pitää nostaa esille
Kaupunginvaltuutettu Jari Rissanen: Toivon, että päihdeongelmaan on saatu kestäviä ratkaisuja vuoteen 2025 mennessä
Työministeri Haatainen vieraili Lahdessa
Kaupunginvaltuutettu Tuomas Sorsa: Haluaisin, että Lahti olisi Suomen houkuttelevin paikka yksityisille investoinneille
Toimitusjohtaja Jouni Lillman: Kuudennes Ali-Juhakkalan jätevedenpudistamon sähköstä tuotetaan tulevaisuudessa aurinkoenergialla
ARKISTO