Olen monesti miettinyt, kuinka suhteellista ja mielivaltaista raha on. Jos sinulta puuttuu viisi senttiä bussimaksusta, sinä kävelet mahdollisesti 10 kilometriä työpaikallesi. Mutta jos sinulla on varaa maksaa pallonpotkija Ronaldon siirtohintaa 100 miljoonaa euroa, sinä olet tehnyt suunnattoman ja terveen sijoituksen rahoillesi. Rahassa kysymys onkin aina vaihdonvälineestä, jonka foinikialaisten sanotaan keksineen.
Rauman telakka ajettiin alas tiistaina. 600 ihmistä siirtyy potkimaan kiviä, sillä töitä löytyy vain noin 50 Turussa. Mietitäänpä hiukan. Espoon uimahalliin uppoaa rahaa 41 miljoonaa euroa. Miten helvetissä uimahalli voi maksaa niin paljon? Hjallis Harkimo myi Hartwall- areenan veli venäläisille vain 35 miljoonalla eurolla. Oliko kauppa hyvä? Mutta Olympiastadionin saneerauksen kustannusarvio on 242 miljoonaa. Rakennetaanko se kullasta? Uusi lastensairaala maksaa 160 miljoonaa euroa, jota ei saada kasaan veromarkoilla, vaan kansalaiset joutuvat yksityisillä keräyksillä kokoamaan puolet summasta. Mikä näissä summissa oikein mättää?
Alkusyksystä julkisuudessa on pyöritelty huikeita summia. Kestävyysvaje on 10 miljardia. Valtion velka on 92 miljardia. Summat ovat niin suuria, että kaikilla päättäjillä ei ole kompetenssia ymmärtää niitä, vaikka loppujen lopuksi kyse on yksinkertaisesta matematiikasta. Miljardi on aina tuhat miljoonaa. Miljoonalla eurolla saa 10 sadan tonnin yksiötä Helsingistä tai 200.000 hampurilaisateriaa Mäkkäriltä.
Nokia myi legendaarisen matkapuhelinbisneksensä 5,4 miljardilla eurolla. Osa piti hintaa naurettavan pienenä, osa suurena. Summaa kannatta verrata. Nokia voisi hankkia saamallaan summalla 54 maailman parasta jalkapalloilijaa tai vaihtoehtoisesti summasta voisi maksaa Suomen kaikki lapsilisät kolmen ja puolen vuoden ajan. Summalla rakentaisi Lahteen 15.000 omakotitaloa tai pyörittäisi koko maan päivähoitoa pari vuotta. Mutta huomasitte kai, että Nokian rahoilla ei täytettäisi edes tämän vuoden valtion talouden alijäämää, joka on 7,5 miljardia euroa.
Suurien summien yksinkertaistamista varten olen kehittänyt uuden rahayksikön RONAN. Yksi rona on siis 100 miljoonaa eli saman verran kuin Ronaldon siirtosumma Real Madridista on. Uusi lastensairaala maksaisi siis puolitoista ronaa. Olympiastadion maksaisi siis kolme ronaa, koska kaikkien julkisten
rakennusten hintaa voidaan lisätä aina 25 prosenttia kokonaiskustannuksiin.
Mutta kuvitellaanpa lisää. Meillä on myös varallisuutta 150 miljardin verran eläkerahastoissa. Eli voisimme aloittaa kansantalouden juhlat investoimalla uusiin kohteisiin, vaikkapa Lahteen uusi kasino. Parilla ronalla homma olisi helppo toteuttaa. Mutta miten, saada valtiovalta myöntämään tähän investointiin, ne tarvittavat ronat? Eikö tämän pitäisi olla meidän Päijäthämäläisten senaattorien asia vai?
Mikseivät muuten pääomatuloja saavat maksa lainkaan kunnallisveroja? Tasa-arvo on tasa-arvoa vai?
Juhani Melanen