Presidentimme Sauli Niinistö on osoittanut paitsi erinomaiseksi kriisijohtajaksi myös yleisiä ihmisoikeuksia huomioivaksi sivistyneeksi ”ihmisoikeusjuristiksi!”
Ihmisoikeudet, vapaus, demokratian ja sananvapauden puolustaminen ovat nousseet arvoon
taas kerran totalitaariseen yhteiskuntaan uskovan Venäjän Ukrainaan hyökkäyksen myötä.
Tässä mielessä presidenttimme on toiminut oivana unilukkarina, joka aika ajoin herättelee niin
suomalaisia kuin muitakin eurooppalaisia kansoja näkemään ne länsimaiset arvot tärkeinä, joita me kunnioitamme ja näemme puolustamisen arvoisiksi. Valitettavasti hyvät aloitteet tuppaavat vain unohtumaan!

Niinistö teki eettisen aloitteen ihmisvelvollisuuksiin ( human responsibilities) keskittyvässä huippukokouksesta ” Foreign Policy- lehden kirjoituksessaan 8.7.2021. Niinistön mukaan
ihmisvelvollisuuksiin kuuluvat mm. ilmastomuutoksen torjunta, kyky vastata pandemioihin,
sodan ja rauhan kysymykset sekä ihmisoikeuksien ylläpito. Niinistö näkee ihmisvelvollisuudet
yläkäsitteenä, joka sisältää laajat ihmisoikeudet.

Hän uskaltaa rohkeasti kytkeä velvollisuudet ja oikeudet toisiinsa. Hän ei sanatarkasti määrittele
tarkoitaako hän, että velvollisuudet ovat oikeutuksia tärkeämpiä. Mielestäni hän tarkoittaa sitä, että
meidän, länsimaisina ja demokratiaan luottavina kansalaisina, on velvollisuus ottaa laajemmin
ihmisoikeudet länsimaiseen mukaan poliitiseen agendamme.

Moni kriitikko saattaa ajatella, että oikeudet ovat oikeuksia ja velvollisuudet velvollisuuksia.
Me suomalaisetkin olemme velvollisia noudattamaan YK:n yleismaailmallisia ihmisoikeuksia liittyessämme vuonna 1955 YK:hon. Nuo velvollisuudet perustuvat siihen, että vain yhteiskunnan jäsenenä yksilö voi kehittyä vapaasti ja käyttää kaikkia lahjojaan edistämään olemassaolo-oikeuttaan.
Niinistön ehdotuksessa näkyy selvästi sivistynyt velvollisuusetikkaan eli deontoloogiseen etiikkaan
perehtyneen kantilaisen suuntauksen vaikutus. Tässä suuntauksessa nähdään siis hyvä oikeiden velvollisuuksien tai periaatteiden kunnioittamisena. Tiivistäen: teko on oikein, jos se voi esiintyä rinnakkain kaikkien ihmisten vapauden kanssa.

Erityisen tärkeitä ihmisvelvollisuudet ovat nyt, koska yhteiskuntamme polarisaatioilmiöt ovat lisääntyneet. Meidän olisi päästävä pois mustavalkoajattelusta, jossa vain oman ryhmän faktat toimivat bensana erilaisen ajattelun tuomitsemisena. Ääriajattelu lisääntyy koko ajan myös
demokratioissa. USA:ssa äärikristilliset järjestöt haluavat ”Jumalan johtavan” Amerikkaa. Monet
vannovat Trumpin nimeen ja ovat valmiita jopa sisällissotaan.

Tämän ääriajattelun vastapainoksi tarvitsemme juuri nyt todellisen ”tolkun ihmisten” , kuten Niinistön puheenvuoron, kertomaan niistä vaikeuksista, joita demokratiamme saattaa kohdata
juuri tänään Europassa.

Juhani Melanen

Täällä viikolla SDP:n puoluejohto kokoontui Lahteen kesäkokoukseen. Ministerit ja kansanedustajat vierailivat eri kohteissa. Lahden tori oli täynnä. Vierailin Lahden yliopistokampuksella. LUT-yliopisto, LAB-ammattikorkeakoulu esittelivät osaamistaan, samoin Fazer ja Kempower. Paljon syntyy nyt uutta ja noin pitääkin. Muistamme hyvin esimerkiksi sen, miten Scanian toimintojen lakkautus Lahdessa iski kovaa ja sattui. Vaikean tilanteen keskellä tehtiin juuri kuin pitääkin: katsoimme eteenpäin ja lähdimme hakemaan uusia ratkaisuja ja työpaikkoja. Valittamalla niitä ei synny, vaan uusia siltoja rakentamalla Suomessa ja kansainvälisesti.

Puhuin tällä viikolla myös Helsingissä suurlähettiläspäivillä. Tapahtuma on erittäin tärkeä koska tasavallan presidentin, pääministerin, ja meidän ministereiden puheita kuunnellaan tarkkaan. Käsittelin puheenvuorossani sitä toimintaympäristön muutosta, mikä Suomea ja meitä kaikki on nyt kohdannut. Maailmassa on nyt kriisejä enemmän kuin koskaan. Vapaa demokratia on ahtaalla, hinnat nousukiidossa ja uusia ratkaisuja tarvitaan, uudessa maailman tilanteessa. Putinin aloittama sota iskee nyt myös jokaisen kukkaroon, ja sen seuraukset on kestettävä ja ratkaisut löydettävä.

Meillä Suomessa ja Lahdessa moni asia on hyvin. Lähes samalla etäisyydellä, kun Utsjoki on Lahdesta, siviilit joutuvat tälläkin hetkellä kärsimään sodan jaloissa. Tämän viikon keskiviikkona vietettiin Ukrainassa maan itsenäisyyspäivää. 31 vuotta sitten Ukraina julistautui itsenäiseksi valtioksi. Nyt, ukrainalaiset joutuvat jo kuudetta kuukautta kamppailemaan vapaudestaan ja alueellisesta itsemääräämisoikeudestaan. Suomi on osoittanut tukensa Ukrainalle ja tämän tuen on jatkuttava. Suomi on tukenut Ukrainaa merkittävästi eri keinoin. Olemme valmistelleet ulkoministeriössä uutta pakettia, jossa mukana on myös akuutin humanitäärisen avun lisäksi asuntoja hädässä oleville perheille. Suunnittelin matkaa Kiovaan nyt alkusyksyyn, mutta se siirtyy todennäköisesti nyt myöhempään ajankohtaan.

Myös Lahdessa on tehty paljon ukrainalaisten pakolaisten kotiutumisen eteen ja iso kiitos kaikille, jotka olette olleet mukana. Inspis ry on hyvä esimerkki siitä, miten pieni yhdistys voi tehdä vaikuttavaa työtä pienillä resursseilla. Toisaalta, vaativan ja vastuullisen työn kuormittaminen näin suurilta osin vapaaehtoispohjalle ei ole kestävä ratkaisu ja siksi Lahden kaupungin tulee jatkossa luoda paremmat prosessit ja ratkaisut, koska varautuminen on viisasta aina tehdä etukäteen. Ei vasta sitten, kun tilanne on päällä.

Ville Skinnari

Jokaisen jumalanpalveluksen alkupuolella on synnintunnustus. Joku on hämmästellen kysellyt, että miksi niistä synneistä pitää aina puhua, pitääkö niissä joka kerta möyhiä. Minusta on tosi hyvä ja vapauttavaa, että saan aloittaa messun anteeksipyytämisellä ja anteeksisaamisella. Siinä mieli kevenee ja olo helpottuu.

Eihän kukaan marssi kuraisilla kengilläkään suoraan olohuoneeseen … tai no, joku kyllä yrittää, mutta kyllä siitä tulee sanomista. Meillä Suomessa on tapana riisua kengät tai vähintäänkin pyyhkiä ne putipuhtaaksi, ennen kuin astumme matolle ja käymme peremmälle.

Synnintunnustuksessa on kyse vähän samasta asiasta. Kun astumme Jumalan kotiin hänen eteensä, jätämme ”likaiset kengät”, pahat sanat ja teot, laiminlyönnit ja synnit eteiseen. Pyydämme niitä anteeksi ja saamme kuulla synninpäästön. Jumala antaa Jeesuksen tähden meille anteeksi.

Jumalan rajaton armo ja rakkaus herättää meissä helpotuksen, kiitoksen ja toivottavasti myös halun armahtaa muita. Koko elämämme on anteeksiannon varassa. Tarvitsemme sitä joka päivä. Jokainen tekee virheitä, asiat eivät osu maaliin. Yksi synti-sanan alkuperäinen merkitys kreikan kielessä onkin harhaan osuminen. Pitäisi tehdä oikein ja hyvin, mutta teemmekin pahasti, rikomme yhteyden, käännämme selkämme Jumalan hyvälle tahdolle.

Tikka ei osu kymppiin, ei päädy aina edes tauluun.Siksi on niin hyvä kääntyä Jumalan puoleen kirkossa ja missä vain. Voi tutkia itseään, tunnustaa synnit ja jatkaa armahdettuna eteenpäin.

Riitta Särkiö

Jeesus tuli maailmaan ihmiseksi ja eli ihmisenä meidän keskellämme. Jeesus koki ihmisenä myös koko tunteiden kirjon. Sunnuntaina kirkoissamme saarnataan Luukaan evankeliumin 19 luvusta, jossa kuvataan Jeesuksen saapumista Juutalaisten pyhän kaupungin temppeliin. Kertomus on harvinainen kuvaus Jeesuksesta siksi että Luukas kuvaa itkevää ja suuttuvaa, jopa vihaisena Jerusalemin temppelissä riehuvaa Jeesusta. On lohdullista, että Jeesus on todella ollut ihminen ja kokenut kaikki samat tunteet kuin mekin.

Kun pyhiinvaeltajat saapuivat Jerusalemiin ja näkivät sen temppelin ensimmäisen kerran, he puhkesivat usein ylistyslauluun. Jeesus kuitenkin puhkeaa itkuun sen vuoksi, että kaupunki ja sen asukkaat olivat hänelle rakkaita, mutta nämä eivät ymmärtäneet sitä, missä heidän turvansa on. Jeesus näki tuon hänelle rakkaan kaupungin tuhoutuvan, koska tämä ei tajunnut etsikkoaikaansa, sitä, että Jumala lähestyi heitä Jeesuksessa. Etsikkoaika on Raamatusta peräisin oleva käsite, sillä kuvataan aikaa, jolloin Jumala erityisesti etsii meitä, puhuttelee ja vetää puoleensa.

”Kunpa sinä tänä päivänä ymmärtäisit, missä turvasi on!” ( Luuk.19:41) Näin Jeesus sanoi Jerusalemin asukkaille ja meillekin tänään. Hän neuvoo meitä käyttämään oikein etsikkoaikamme. Jumala on meitä kohtaan armollinen. Jeesus oli erityisesti syntisten ystävä, hän antoi meidän puolestamme henkensä, jotta meillä olisi iankaikkinen elämä. Saamme ottaa hänet vastaan ja uskoa sellaisena kuin olemme. Jeesus itkee, jos me torjumme hänet, mutta taivaassa iloitaan ”yhdestäkin syntisestä, joka tekee parannuksen” (Luuk. 15:10). Parannus, omien syntien anteeksi uskominen saa aikaan rauhan ja ilon. Ennen kaikkea Jeesus sydämessä ei tarvitse pelätä edes kuolemaa.

Janne Suomala

Matkaviikkoni alkoi tällä kertaa Lappeenrannasta, jossa tapasin tiistaina kaupunginjohtoa ja SaiPan toimitusjohtaja Jussi Markkasen sekä juttelin paikallisten kanssa torikahveilla. Sieltä jatkoin SDP:n eduskuntaryhmän kesäkokoukseen Kuopioon, jossa ihmisiä puhutti erityisesti hintojen nousu, työpaikat ja koulutuksen tulevaisuus. Tätä kirjoitan matkalla Nivalaan yrittäjien paneeliin. Ensi viikko alkaa ulkoministeriön kolmipäiväisellä, Suomen suurlähettiläät ja ulkopoliittisen johdon yhteen tuovalla suurlähettiläskokouksella, jossa puhun yhdessä ulkoministeri Haaviston ja tasavallan presidentti Niinistön kanssa.

Tällä vaalikaudella on tehty isoja päätöksiä lasten ja nuorten hyvinvoinnin eteen. Olemme palauttaneet jokaisen lapsen oikeuden laadukkaaseen varhaiskasvatukseen, pienentäneet ryhmäkokoja, laajentaneet oppivelvollisuutta ja toteuttaneet jatkuvan oppimisen uudistuksen. Samalla olemme lisänneet koulutuksen rahoitusta kaikilla koulutusasteilla.

Tämä ei kuitenkaan riitä. On ikävä tosiasia, että suomalainen peruskoulu ei ole enää maailman ykkönen. Oppimiserot ovat kasvaneet eri alueiden välillä. Erityisesti poikien pärjääminen koulussa on heikentynyt. Tämä näkyy myös Lahdessa. Siksi Lahdessakaan ei saa leikata koulutuksesta. Viesti koulutuskentältä ei ole rohkaiseva. Moni nuori tarvitsee nyt aivan erityisellä tavalla tukea. Lasten ja nuorten liikunta kärsi koronasta, eikä Lahdessa vieläkään ole päästy aiempaan normaaliin.

Korona-aikana kertyi hyvinvointi- ja osaamisvajetta, joka vaikuttaa myös opettajien jaksamiseen. OAJ:n viime syksynä tekemän kyselyn mukaan jopa 57 prosenttia opettajista kertoi harkinneensa alanvaihtoa viimeisen vuoden aikana. Jatkossa jokaisesta opettajastakin on pidettävä huolta jokaisen oppilaan tavoin.

SDP julkisti kesäkokouksessa Kuopiossa kolme peruskoulun parantamiseen liittyvää tavoitetta tulevalle vaalikaudelle. Peruskoulun rahoitusta ja lainsäädäntöä on ensinnäkin parannettava niin, että jokaisessa koulussa ja luokassa voidaan keskittyä niihin perusasioihin, joita jokainen lapsi ja nuori tulevaisuudessa tarvitsee. Ensi hallituksen on otettava vastuulle perusopetuslain kokonaisuudistus, jolla tähän tavoitteeseen päästään.

SDP esittää myös esiopetuksen laajentamista kaksivuotiseksi. Nyt käynnissä olevat kokeilut kaksivuotisesta esiopetuksesta ovat olleet lupaavia. Se sekä vahvistaa lasten oppimismahdollisuuksia että tukee kaikkien koulupolun yhdenvertaisuutta. Kolmantena toimenpiteenä on kehitettävä oppimisen tukea kattamaan koko koulupolku varhaiskasvatuksesta aina korkeakoulutukseen asti. Tämä tarkoittaa lisäresursseja muun muassa erityisopettajien, psykologien ja koulukuraattorien työhön.

Tulevaisuustekojen on jatkuttava tältä vaalikaudelta seuraavalle. Nyt on korkea aika palauttaa Suomi koulutuksen kärkimaaksi.

Ville Skinnari

Missä sinä olet hyvä? Joku osaa auttaa, toinen laulaa, kolmas rukoilee, neljäs keittää kahvia, viides pistää rahaa kolehtiin. Jumala on antanut meille aikaa, lahjoja ja kaikkea hyvää. Jokaisella on omat ”talenttinsa”, pienet tai suuret, joita voi käyttää elämässä. Jumala toivoo, että käytämme aikamme, taitomme ja rahamme rohkeasti, myös toisten ihmisten parhaaksi ja Jumalan kunniaksi.

Taivaan Isä antaa mielellään taivaasta ihmisille armolahjoja. On hyvä pyytää, että Taivaan Isä johdattaa elämässä oikealle polulle. Hän tuntee sinut ja minut läpikotaisin. Ja Jumalan omana saa olla rohkea. Täällä on paljon tehtävää ja moni tarvitsee rakkautta. Tietysti me itsekin.

Entä jos joskus ei tiedä, mitä osaa tai kaikki menee pieleen? Taivaan Isä rakastaa sinua ja minua silti! Jeesus on meillä turvana aina. Myös omasta yhteisöstä voi parhaimmillaan saada paljon turvaa ja apua. Sunnuntaisin kirkoissa – Launeenkin kirkossa – vietetään messua ja silloin yhdessä rukoillaan yhteisten asioidemme ja toinen toistemme puolesta. Juodaan myös kirkkokaffetta yhdessä: lämpimästi tervetuloa mukaan!

Rukous:
Rakas Taivaan Isä, kiitos, että olet antanut meille uuden päivän ja uusia mahdollisuuksia. Kiitos, että voimme yhdessä tehdä paljon hyviä asioita. Auta, että jokainen löytäisi oman paikkansa ja löytäisi oman lahjansa. Aamen.

Pastori Kati Saukkonen

Varmasti missään muussa kapitalistisessa länsimaassa ei toimita niin hölmösti kuin Suomessa, jossa valtiojohtoinen Fortum maksoi toimitusjohtajalleen Markus Rauramolle huhtikuussa 2022 yhteensä 423 000 euroa kannustinpalkkiota, jota perusteltiin Uniper-yhteistyöllä. Uskomattominta asiassa oli se, että tieto siitä tuli sen jälkeen, kun Uniper oli antanut tulosvaroituksen ja Fortum oli myöntänyt yhtiölle miljardien eurojen rahoituspaketin. Eläköön Suomen valtiojohdon omistajaohjaus ja Fortumin johtokunta, te jätitte riskianalyysin tekemättä Venäjällä! Miksi?

Demokratia ei toimi valtion omistamassa yhtiössä näin. Suomen kansanedustuslaitos antoi teille mandaatin toimia samalla tavoin kuin aina on toimittu. Lopulta syyllisiähän olemmekin siis me, tyhmät kansalaiset ja veronmaksajat, jotka uskoimme edustuksellisen demokratian osaamiseen ja sen kykyyn arvioida omistamiensa yhtiöiden taloudelliset riskit.

Ossilla eli entisellä itäsaksalaisella Saksan liittokanslerilla Angela Merkelillä oli suuri visio sitoa Saksa halpaan Venäjän maakaasuun sillä perusteella, että Venäjä ja sen despootti Putin ei voi yksinkertaisesti olla niin hullu, että katkaisee kauppasuhteet sulkemalla Nord Stream 1 -kaasuputken. Nyt sieltä lirutellaan tippa kerrallaan kaasua ja katsotaan kuinka Euroopan käy.

Venäjä on julistanut Euroopalle kaasusodan, jonka avulla kylvetään EU:n alueelle eripuraa. Venäjän kaasusta ovat riippuvaisia monet muutkin kuin Saksa ja Unkari. Venäjää eivät pelota valuuttatulojen väheneminen, yhtä vähän pankkisanktiot ja muka näyttävät oligarkkien omaisuuden pakkolunastukset. Pikku-Putineita on jo lastentarhoista asti opetettu kestämään ja sietämään niitä vaikeuksia, joita länsimaat, Nato ja USA tulevat suurelle isänmaalle asettamaan. Sama näkyy myös koko Venäjän muussa yhteiskunnassa. Putin-uskovaiset ovat valmiita jopa äärimmäisiin keinoihin ja tulevat aivan varmasti käyttämään taktisia ydinaseita, jos yhtäkkiä Ukrainan sota kääntyisikin lännen ja USA:n avulla ukrainalaisille voitolliseksi.

Ensi talvena puhaltaa Siperiasta kylmä tuuli ja Fortum Uniperin Venäjän uhkapeli konkretisoituu. Suomen Fortumin poijaaat eivät ottaneet vakuuksia Venäjän sijoituksilleen ja nyt Uniper on sananmukaisesti kusessa. Fortumin osake on pudonnut 60 % ja Uniperin 80 % ja lasku jatkuu. Jättimäinen pelastuspaketti ei suomalaisista tunnu pelastukselta, koska käytännössä Eurooppa ja Uniper eivät ole ratkaisseet kaasuongelmaansa. Venäläinen Gazprom kykenee rajoittamaan toimituksiaan miten haluaa ja voi lopettaa ne kokonaan, jos Putin niin haluaa.

Kyllä meidän tavistoimittajienkin kannattaa omalta osaltamme tuoda esiin niitä mokia, joita Fortumin ja Uniperin johto teki pistäessään kaikki munat samaan eli Venäjän energiapussiin. Fortumilla ja Uniperilla on Venäjällä yhteensä 12 voimalaitosta ja7000 työntekijää, 14 tuulipuistoa. Fortumin koko liikevaihdosta 20 % tuli vuonna 2021 Venäjältä. Nyt tämä valtava omaisuusmassa siirtyy Veli Venäläiselle lähes ilmaiseksi.

Kuuntelin äänikirjana toimittaja Pekka Seppäsen ja Markku Kuisman ”Suomen suurimmat bisnesmokat” ja haukoin henkeä. Suosittelen kirjaa lämpimästi kaikille, koska sieltä löytyvät niin Soneran Saksan UMTS-seikkailut kuin kuin Stora Enson amerikkalainen Concolidatedin Paper -valloitusyritykset USA:n paperimarkkinoilla ja paljon paljon muuta kiinnostavaa suomalaista talousosaamista, joista niin monet Suomessa haluaisivat vaieta.

Olenko yksinkertainen, tyhmä vai hullu, kun en millään ymmärrä, mitä Suomessa tarkoittaa poliitikkojen käyttämä termi tai käsite ”poliittinen vastuun kantaminen” tehdyistä teoista? Pieni esimerkki siis tästä Fortum-pelistä lienee lopuksi paikallaan. Fortumin Venäjän riskiä kasvatettiin vuosina 2014–2017, jolloin venäläisiin voimalaitoksiin ja Uniperiin sijoitettiin miljardeja euroja. Rahat tähän seikkailuun ja uhkabisnekseen saatiin, kun Fortum myi 9,3
miljardin arvosta sähköverkkoa Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa. Poliittisessa vastuussa tästä mielettömyydestä oli Jyrki Kataisen (kok) hallitus, elinkeinoministeri Jan Vapaavuori sekä nykyinen ulkoministeri Pekka Haavisto. Kiitos heidän, me maksamme nyt uskomattomia siirtomaksuja ulkomaisille pääomasijoitajille. He siirsivät Suomen strategisen sähkön omistamisen ulkomaille. Kiitokseksi ja palkinnoksi tästä Katainen valittiin Sitran yliasiamieheksi, jossa hän ennakoi toimintamalleja ja vauhdittaa kestävän kehityksen liiketoimia.

Juhani Melanen

Viime viikolla Jyväskylän MM-rallien yhteydessä järjestetyssä seminaarissa käynnistyi myös politiikan syksy. Osallistuin ajankohtaiskeskusteluun yhdessä Kokoomuksen puheenjohtajan Petteri Orpon, Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehnin ja Elinkeinoelämän Keskusliiton Jyri Häkämiehen kanssa. Vaikka eletään vasta elokuuta, niin katseet ovat jo huhtikuun eduskuntavaaleissa. Joidenkin mielestä Petteri Orpo ja Kokoomus nähdään jo seuraavana pääministeripuolueena. Tämä asetelma sopii meille. Meillä on kevääseen asti aikaa nostaa kannatustamme ja nousta edelleen Suomen suurimmaksi puolueeksi.

Parin viikon loma teki hyvää puolueen puheenjohtajalle, pääministeri Sanna Marinille ja myös minulle. Lepo oli kyllä tarpeen, koska edessä on kova vuosi. Etelä-Lahden Demarit asettivat minut ehdokkaaksi kevään 2023 eduskuntavaaleihin. Vaaleissa menestyminen vaatii aina suuren määrän energiaa ja jalkatyötä. Silti tärkeintä on, että on mukana täysillä ja tunteella, pystyy vaikuttamaan asioihin ja ajamaan niitä asioita, jotka ovat ihmisille kaikkein tärkeimpiä. Arvostan myös sitä palautetta, mitä kesän aikana olen lahtelaisilta saanut eri tilaisuuksissa. Korjattavaa on paljon, mutta moni asia on myös parantunut. Hallitus on koronasta ja sodan aiheuttamasta hintojen noususta huolimatta pystynyt nostamaan Suomen työllisyyden ennätyksellisen korkealle. Työelämässä on nyt enemmän suomalaisia kuin koskaan. Tämä ei tarkoita, että kaikki olisi hyvin. Suurin haaste on juuri nyt sosiaali- ja terveysalalla hoitoon pääsy. Ongelma on lahtelaisille valitettavasti tuttu, koska – jos ja kun – peruspalveluihin ei ole päässyt, jolloin kuormittuu Akuutti24 automaattisesti. Tämä asia on ensisijaisesti Hyvinvointiyhtymän ja siten kuntaomistajien vastuulla. Samalla toki hallituksenkin toimia tarvitaan, se on selvä – ja niitä on tulossa. Ratkaisuja haemme budjettiriihessä, mutta jo nyt voin sanoa, että EU:n koronaelvytyspaketista tulee konkreettista tukea hoitojonojen purkamiseen ja palveluiden saatavuuden parantamiseen.

Keskiviikkona saimme pysäyttävän suru-uutisen. Vesa-Matti Loirin poismeno koskettaa syvältä. Lapin kesän on vaiennut. Vesku oli nähnyt unen, että hänen viimeinen keikkansa tehtäisiin Japaniin. Tämän matkan yhteiset valmistelut keskeytti korona. Valitettavasti. Silti Vesku elää ikuisesti, ei vain viihdealan ammattilaisena, vaan suomalaisten suurena tunteiden tulkkina, musiikista, urheilusta aina Uuno Turhapuroon saakka. Eli muistetaan Veskun kaikki parhaat palat ja neuvot, oikeat repliikit ja äänenpainot sekä tietenkin biljardissa se kolme vallia keskelle, mikä meni Uuno Armeijan leivissä ensimmäisellä yrittämällä vielä sisään.

Lahdessa kesän suru-uutinen oli Ari-Pekka Latun poismeno. Esimerkillinen huippu-urheilija, perheenisä, valmentaja, persoona, joka oli aina läsnä ja välitti. Junioriurheilussa ja valmennuksessa saimme tehdä monta vuotta yhdessä. AP:n muisto elää myös Lahdessa ja näkyy vielä Lahden Ahkeran toiminnassa ja muutenkin.

Ville Skinnari

Koemme suuria muutoksia vuoden 2023 tammikuun alussa, jolloin sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut siirtyvät kunnilta hyvinvointialueille. Samalla sote-rahoitus siirtyy kokonaan valtiolle. Tilanne on Lahdessakin se, että sen ja muiden kuntien budjeteista katoaa yli puolet, mutta valitettavasti niiden velat, edes Lahdessa, eivät puolitu.

Samalla kuntahallinnon ulkopuolisen toiminnan merkitys ja osuus kuntien konsernitalouksissa kasvaa. Tässä tilanteessa kunnat joutuvat tarkistamaan omistamiensa sisaryhtiöiden toimintaa monelta osin. Lahdessa tulisi todella miettiä tarkasti ovatko kaikki sen omistamat ja rahoittamat tytäryhtiöt enää todella tarpeellisia ja kilpailevatko ne sellaisilla yksityisillä markkinoilla, jotka eivät ole kunnan ydintoiminnan piirissä. Viimeistään syksyllä täytyy kyseenalaistaa Lahti Eventsin kaltaisten yritysten toimintakulttuuri ja tarvittaessa lakkauttaa ne. Lahtelaiset veronmaksajat eivät voi hyväksyä sitä, että niiden rahoilla pyöritetään vuosia kannattamatonta tapahtumayhtiötä.

Tätä asiaa on tutkinut Lapin yliopiston julkisoikeuden dosentti Matti Muukkonen ansiokkaasti väitöskirjatutkimuksessaan ”Kuntalain soveltamisalasta”. Hän on vahvasti sitä mieltä, että koko kuntalaki tulisi uudistaa mahdollisimman nopeasti. Asia on syytä tarkastella hänen väitöksensä esittäminen faktojen kautta hivenen tarkemmin.

Nykyinen vuoden 2015 säädetty kuntalaki lähtee siitä oletuksesta, että kuntien toiminta tapahtuu niiden hallinnoissa eli kuntien virastoissa tai kunnan taloilla. Jokainen kunnanvaltuutettu kyllä tietää, että reaalimaailmassa kuntalaisten veroeurot ovat monessa muussakin mukana. Tässä ovat mukana kuntakonsernit, sen tytäryhtiöt ja mahdolliset säätiöt. Monet kuntayhtymiä ja muutkin toimijat, jotka ovat sitoutuneet kuntiin sopimuksin, omistuksin ja erilaisilla rahoituksen järjestelyillä. Tässä kaikessa kunnan palveluita ostetaan ja myydään, vaikka osa niistä hankituista palveluista saatavatkin olla ulkoistettuja.

Muukkosen mielestä näistä asioista kirjattu lain 6 pykälä ei ole pysynyt nyt vallitsevan reaalimaailman perässä, koska lainsäätäjä ei ole saanut kokonaisotetta sitä, miten nämä erilaiset yhteydet pitäisi kirjoittaa kuntalakiin.
”Monasti unohtuu, että kuntien omistamat ja hallinnoimat toimijat ovat riippuvaisia paitsi kuntalaista, myös osakeyhtiölaista ja säätiölaista. Kunnat joutuvat kuitenkin aina noudattamaan lakia julkisista hankinnoista ja erityisesti julkisuuslaista.”

Lahdessa tästä julkisuusperiaateesta on pahasti lipsuttu ja salailu tuntuu olevan Lahdessa enemmän sääntö kuin poikkeus. ”Tilanne on siis yksinkertaisesti se, että aina kun kunta tuottaa, ostaa tai ulkoistaa palveluitaan, toimintamallista riippumatta, se on julkista palvelua ja viranomaistoimintaa.”

Muukkosen mielestä lainsäädännön tulisi ottaa tämä peruskuntien ulkopuolinen toiminta paremmin haltuun uudella lainsäädännöllä. Tähän päästään hänen mielestään vain kokonaisvaltaisella kuntalain päivittämisellä ja muuttamalla vanha hallinnollinen malli uuteen kunnan toiminta-ajatteluun.
”Oudolta tuntuu sekin, että kuntien vastuulle jäävät edelleen kaikkein korruptioherkimmät tehtävät:
kaavoitus, maankäyttö , elinkeinopolitiikka ja tietysti kaikki se, mitkä toimet jäävät peruskuntien hallinnon ulkopuolelle, kuten tytäryhtiöiden sopimukset.”

Kuntalain muutoksia pitäisi alkaa valmistella nopeasti ja riittävällä asiantuntemuksella, muuten väärinkäytösten mahdollisuudet ja korruptio saattavat lisääntyvä Suomen kunnissa. Erityiseen arvoon kunnissa nousevat riittävän tasokkaaseen tilintarkastukseen panostaminen sekä kuntien tarkastuslautakuntien asiantuntijajäsenten osaaminen.

Juhani Melanen

Lähteet:
Matti Muukkonen; Kuntalain soveltamisalasta, 7.3.2022; Books on Demand, Suomen Kuvalehti numero 27; 8.7.2022

Kesäaika on sujunut mukavasti, mutta kiireisesti. Maailmalla tapahtuu eikä päivän politiikka pidä lomaa. Nyt valmistaudutaan jo täyttä vauhtia politiikan syksyyn. Lahden markkinoilla oli keskiviikkona vilkasta, ja ihmisiä puhutti paljon Lahden terveyspalveluiden tilanne. Ikäihmiset eivät pysty käyttämään digipalveluita ja puhelimella asiointikaan ei aina onnistu. Tämä asia pitää Lahdessa korjata ja Hyvinvointiyhtymän laittaa kuntoon.

Ensimmäisenä isona etappina hallituksella on vuorossa syyskuun budjettiriihi. Valtiovarainministeriön ehdotus ensi vuoden budjetiksi julkaistaan tällä viikolla. Hallitukselta odotetaan isoja päätöksiä niin palkansaajien aseman vahvistamiseksi kuin pienituloisten tukemiseksi sekä mittaviin energiainvestointeihin, työpaikkoihin ja kasvuun.

Hallitus on jo tehnyt päätöksiä, joilla kompensoidaan hintojen nousua. Esimerkiksi sosiaaliturvaetuuksiin on tehty elokuun alusta alkaen ylimääräinen korotus. Myös työmatkavähennystä on korotettu ja tätä olisi syytä jatkaa myös ensi vuonna. Energiavetoiseen hinnannousuun ei kuitenkaan ole helppoja ratkaisuja niin kauan, kun nousukehitys jatkuu maailman markkinoilla. Saksan tilanne kertoo paljon ja vaikuttaa meihin monella tavalla. Jos Euroopan kasvu hyytyy niin samalla se hyydyttää Suomen kasvua. Avainkysymys on nyt, miten luomme ihmisille, joilla tilanne on vaikea, riittävää toimeentuloa ja työtä. Siksi olen luonut lahtelaisillekin yrityksille uusia verkostoja ympäri maailmaa, jotta vientiä ja myyntiä syntyy.

Tänä kesänä olen kiertänyt paljon eri tapahtumia. Forssan Kuninkuusraveissa oli jälleen kerran hieno tunnelma. Niin oli myös St. Michel -raveissa Mikkelissä. Päijännepurjehdus onnistui tänäkin vuonna hienosti ja osallistujia oli paljon. Lahdessa jalkapallokausi on sujunut liigassa alle odotusten. Lahden Reipas juhli 60-vuotista hienoa historiaa. Oli upeaa tavata vanhoja legendoja heinäkuussa Kisapuistossa. Jantuset, kautoset, hämäläiset, saloset palkitsi Jari LItmanen. Myös Joonas Kolkka oli paikalla. Meillä on hänen kanssaan yhteinen historia jääkiekossa ja Hollannista 1990-luvulla, kuten Jarillakin.

Nyt viikonloppuna on vuorossa Jyväskylän MM-ralli. Osallistun eri paneeleihin ja tilaisuuksiin rallien yhteydessä. Jännitysmomentti on tänä vuonna harvinaisen korkealla, kun Kalle Rovanperä kisaa tosissaan koko MM-sarjan voitosta. Suomalaiset ovat rallissa maailman ykkösosaajia ja tässä on myös isoa kaupallista potentiaalia. Rovanperää edustava Toyotan talli ajaa tänä vuonna ensimmäistä kertaa sähköavustusta hyödyntävillä hybridiautoilla. Tallin kilpa-autot valmistetaan ja kehitetään Suomessa Jyväskylässä. Suomalainen osaaminen näkyy tässäkin maailmalla kaikkein korkeimmalla tasolla.

Ensi viikolla alkaa taas koulut. Monessa perheessä on edessä se ekaluokka, toisille taas on jo kiva päästä näkemään kavereita. Muistakaamme siis kaikki taas liikenneturvallisuus. Kenelläkään ei ole koskaan niin kiire, ettei koululaisia varottaisi tarpeeksi liikenteessä.

Ville Skinnari