Ikäihmisten hoidon henkilöstömitoitus etenee

Viimeisten parinkymmenen vuoden aikana on ikäihmisten hoidosta käyty vilkasta keskustelua ja aiheesta. Ydinongelmana on etenkin hoitohenkilöstön riittämätön määrä. Henkilöstön määrän nostaminen on enemmän kuin tarpeellinen edistysaskel. Henkilöstömäärän nosto takaa ikäihmisille arvokkaan ja hyvän hoidon. Jokainen ansaitsee ihmisarvolle sopivaa hoitoa ja huolenpitoa, siitä ei pidä tinkiä. Hoitohenkilöstö on nostanut esiin myös itse epäkohtia, koskien liian raskasta työtaakkaa johtuen henkilöstön vähyydestä. Henkilöstömitoituksen noustessa myös ikäihmisten kanssa työskentelevien työrasite laskee. Hoitohenkilöstöä lisäämällä halutaan parantaa myös asiakas- ja potilasturvallisuutta.

Ministeri Kiurun aloitteesta esitys lakimuutoksesta ikäihmisten hoidon henkilöstömitoituksesta tuli eduskuntaan tämän vuoden helmikuussa. Asia eteni jälleen, kun tällä viikolla eduskunta hyväksyi hallituksen esityksen sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnön mukaisena. On selvää, että muutos vaatii hieman aikaa, jotta pystytään kouluttamaan ja saamaan riittävä määrä henkilöstöä alalle. Tämä vaatii siis myös koulutuspanostuksia. Mitoitus nousee osissa siten, että tämän vuoden lokakuusta alkaen mitoitus on 0,5. Vuoden 2021 alussa se nousee 0,55 ja vuonna 2022 noustaan 0,6 työntekijään per asiakas. Huhtikuussa 2023 saavutetaan henkilömitoituksessa vaadittava 0,7 taso.

Henkilöstömitoitus säädetään lakiin, jotta iäkkäiden ihmisten tehostettu ja pitkäaikainen laitoshoito voidaan toteuttaa laadukkaana eli sellaisena, että ikääntyvän mielekäs elämänlaatu mahdollistuu. Jokainen ihminen tämän ansaitsee. Mitoitus koskee nimenomaan henkilöstöä, joka osallistuu hoitaviin, kuntouttaviin ja aktivoiviin toimenpiteisiin. Mitoitukseen ei kuulu henkilöstö, joka vastaa esimerkiksi kiinteistö- ja ruokahuollosta. Tällä varmistetaan se, että hoitava henkilöstö pystyy keskittymään täysin heidän työkuvaansa vastaaviin tehtäviin. On meidän tehtävänämme pitää huolta, siitä että se tapahtuu. Samoin haluamme taata hoitajille paremmat työolot, turvallisemman työympäristön, sekä mahdollisuuden tehdä töitä ammattimaisesti, sekä eettisesti.

Ville Skinnari

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kolumnistin muut kolumnit

KOLUMNISTIT

Melastelua

Papin Palsta

Rainen Sananen

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Kalle Aaltonen: En ole koskaan uskonut, että Malva olisi pitkässä juoksussa taloudellisesti kannattava
Launeen kirkon vanha asuntosiipi päivitetään – Laajempi remontti alkaa vuonna 2027
Lahti-oppaat juhlivat 50-vuotista taivaltaan – Kesä on täynnä kierroksia ja uusia tarinoita
Toni Putula: Lahti on edelleen Suomen johtava ympäristökaupunki
Kimi Uosukainen: Luottamuspaikkajaosta saavutettu sopu kuvastaa lahtelaisten puolueiden halua sopia yhteisistä asioista
Ohjaaja Arthur Franck: Helsinki Effect on dokumentti, joka syntyi uuden uhan varjossa
Pekka Räty: Aina kun tulen Lahteen, tuntuu kuin tulisin kotiin
Mika Kari, Kalle Aaltonen ja Minerva Kastehelmi Etelä-Lahden ääniharavat
Milla Bruneau: Jokainen kaupungissa vieraileva tapahtumakävijä on myös potentiaalinen tuleva lahtelainen
Vaalimainokset ovat kalliita ja ilkivalta aiheuttaa ehdokkaille ylimääräisiä kustannuksia
Johanna Ekman: Mielenterveyspalveluihin tulee päästä nopeammin ja matalammalla kynnyksellä
Pääesiintyjiltä riimejä ja riitasointuja
Tauno Ylä-Soininmäki: Launeen kirjastoa ja Saksalan uimahallia ei saa lopettaa
Kirsi Lehtimäki: Nopeita matalankynnyksen palveluita tarvitaan nuorille lisää hyvinvointialueella
Kirkkoherra Heikki Pelkonen: Seurakuntien työtä arvostetaan ja sen työlle on yhä olemassa sosiaalinen tilaus
Tomi Sairomaa: Lapset ovat meidän tulevaisuutemme ja heihin pitää panostaa
Kari Kallio: Hoitopaikoissa tulee kerätä palautteet hoidon onnistumisesta
Marja Salomaa 1937–2025
Seppo Korhonen: Työttömät ovat sysätty kuntien vastuulle antamatta riittäviä resursseja työllistämistehtävien hoitamiseen
Kolmospolttaja Heikki Laine pokkasi elämänurapalkinnon
ARKISTO