Ikäihmisten hoidon henkilöstömitoitus etenee

Viimeisten parinkymmenen vuoden aikana on ikäihmisten hoidosta käyty vilkasta keskustelua ja aiheesta. Ydinongelmana on etenkin hoitohenkilöstön riittämätön määrä. Henkilöstön määrän nostaminen on enemmän kuin tarpeellinen edistysaskel. Henkilöstömäärän nosto takaa ikäihmisille arvokkaan ja hyvän hoidon. Jokainen ansaitsee ihmisarvolle sopivaa hoitoa ja huolenpitoa, siitä ei pidä tinkiä. Hoitohenkilöstö on nostanut esiin myös itse epäkohtia, koskien liian raskasta työtaakkaa johtuen henkilöstön vähyydestä. Henkilöstömitoituksen noustessa myös ikäihmisten kanssa työskentelevien työrasite laskee. Hoitohenkilöstöä lisäämällä halutaan parantaa myös asiakas- ja potilasturvallisuutta.

Ministeri Kiurun aloitteesta esitys lakimuutoksesta ikäihmisten hoidon henkilöstömitoituksesta tuli eduskuntaan tämän vuoden helmikuussa. Asia eteni jälleen, kun tällä viikolla eduskunta hyväksyi hallituksen esityksen sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnön mukaisena. On selvää, että muutos vaatii hieman aikaa, jotta pystytään kouluttamaan ja saamaan riittävä määrä henkilöstöä alalle. Tämä vaatii siis myös koulutuspanostuksia. Mitoitus nousee osissa siten, että tämän vuoden lokakuusta alkaen mitoitus on 0,5. Vuoden 2021 alussa se nousee 0,55 ja vuonna 2022 noustaan 0,6 työntekijään per asiakas. Huhtikuussa 2023 saavutetaan henkilömitoituksessa vaadittava 0,7 taso.

Henkilöstömitoitus säädetään lakiin, jotta iäkkäiden ihmisten tehostettu ja pitkäaikainen laitoshoito voidaan toteuttaa laadukkaana eli sellaisena, että ikääntyvän mielekäs elämänlaatu mahdollistuu. Jokainen ihminen tämän ansaitsee. Mitoitus koskee nimenomaan henkilöstöä, joka osallistuu hoitaviin, kuntouttaviin ja aktivoiviin toimenpiteisiin. Mitoitukseen ei kuulu henkilöstö, joka vastaa esimerkiksi kiinteistö- ja ruokahuollosta. Tällä varmistetaan se, että hoitava henkilöstö pystyy keskittymään täysin heidän työkuvaansa vastaaviin tehtäviin. On meidän tehtävänämme pitää huolta, siitä että se tapahtuu. Samoin haluamme taata hoitajille paremmat työolot, turvallisemman työympäristön, sekä mahdollisuuden tehdä töitä ammattimaisesti, sekä eettisesti.

Ville Skinnari

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kolumnistin muut kolumnit

KOLUMNISTIT

Ilen Hajatelmat

Melastelua

Papin Palsta

Sporttinurkka

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Valokuvaaja Antti Sepponen: Lahden dokumentointi valokuvin on lähellä sydäntäni
Aluevaltuutettu Seppo Korhonen: Aluevaltuutettuja ei kiinnosta pienen ihmisen hätä
ITE-taiteilija Kari Ruotsalainen: Lahtelainen taiteilija olisi kätkenyt selkeän sanoman ympäristötaideteokseen
Puheenjohtaja Anneli Peltokukka Nikkilä on julkisen liikenteen osalta paitsiossa Lahdessa
Reijo Mäki-Korvela: Kisapuiston stadionhankkeessa johtajuuden puute
Osallistuvan budjetoinnin kautta saadaan frisbeegolfrata Etelä-Lahteen
Kirkkoherra Heikki Pelkonen: Launeen seurakunnalle ystävyysseurakunta Virosta
Lähikuvassa Lahden uusi liikuntajohtaja Aleksi Nyström
Puheenjohtaja Vesa Lempinen: Aurinkovoimalainvestointi tehtiin ennen kaikkea imagomielessä
Kaupunginjohtaja Pekka Timonen: Olen ollut Lahteen hyvin tyytyväinen
Kitaristi Mika Jokinen: Tämä on ollut Pääesiintyjien paras kesä tähän mennessä
Muusikko Vesa Haaja: Kesällä pitää ottaa iisisti ja uida mahdollisimman paljon
Marja-Leena Vierumäki: Uiminen ja kukkienhoito kuulu kesään
Puheenjohtaja Tapio Irri Lasten leikkialueet tulee olla turvallisia ja lähellä kotia
Veijo Vierumäki: Miestenpiiri keräsi 100 laatikollista apua Ukrainaan
Heikki Laine: Kesään kuuluu aina mökkeilyä ja pesäpalloa
Kirjastovirkailija Noora Tanska: Dekkarit ovat kestosuosikkeja kirjastoissa
Kirjailija Kalle Veirto: En tykkää olla ilman paitaa, vaikka olen lihaksikas
Hallituksen jäsen Juha-Pekka Forsman: Laune on paras paikka Lahdessa
Kirkkoherra Heikki Pelkonen: Launeen seurakunta jatkaa vuokralaisena Liipolassa
ARKISTO