Ikäihmisten hoidon henkilöstömitoitus etenee

Viimeisten parinkymmenen vuoden aikana on ikäihmisten hoidosta käyty vilkasta keskustelua ja aiheesta. Ydinongelmana on etenkin hoitohenkilöstön riittämätön määrä. Henkilöstön määrän nostaminen on enemmän kuin tarpeellinen edistysaskel. Henkilöstömäärän nosto takaa ikäihmisille arvokkaan ja hyvän hoidon. Jokainen ansaitsee ihmisarvolle sopivaa hoitoa ja huolenpitoa, siitä ei pidä tinkiä. Hoitohenkilöstö on nostanut esiin myös itse epäkohtia, koskien liian raskasta työtaakkaa johtuen henkilöstön vähyydestä. Henkilöstömitoituksen noustessa myös ikäihmisten kanssa työskentelevien työrasite laskee. Hoitohenkilöstöä lisäämällä halutaan parantaa myös asiakas- ja potilasturvallisuutta.

Ministeri Kiurun aloitteesta esitys lakimuutoksesta ikäihmisten hoidon henkilöstömitoituksesta tuli eduskuntaan tämän vuoden helmikuussa. Asia eteni jälleen, kun tällä viikolla eduskunta hyväksyi hallituksen esityksen sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnön mukaisena. On selvää, että muutos vaatii hieman aikaa, jotta pystytään kouluttamaan ja saamaan riittävä määrä henkilöstöä alalle. Tämä vaatii siis myös koulutuspanostuksia. Mitoitus nousee osissa siten, että tämän vuoden lokakuusta alkaen mitoitus on 0,5. Vuoden 2021 alussa se nousee 0,55 ja vuonna 2022 noustaan 0,6 työntekijään per asiakas. Huhtikuussa 2023 saavutetaan henkilömitoituksessa vaadittava 0,7 taso.

Henkilöstömitoitus säädetään lakiin, jotta iäkkäiden ihmisten tehostettu ja pitkäaikainen laitoshoito voidaan toteuttaa laadukkaana eli sellaisena, että ikääntyvän mielekäs elämänlaatu mahdollistuu. Jokainen ihminen tämän ansaitsee. Mitoitus koskee nimenomaan henkilöstöä, joka osallistuu hoitaviin, kuntouttaviin ja aktivoiviin toimenpiteisiin. Mitoitukseen ei kuulu henkilöstö, joka vastaa esimerkiksi kiinteistö- ja ruokahuollosta. Tällä varmistetaan se, että hoitava henkilöstö pystyy keskittymään täysin heidän työkuvaansa vastaaviin tehtäviin. On meidän tehtävänämme pitää huolta, siitä että se tapahtuu. Samoin haluamme taata hoitajille paremmat työolot, turvallisemman työympäristön, sekä mahdollisuuden tehdä töitä ammattimaisesti, sekä eettisesti.

Ville Skinnari

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kolumnistin muut kolumnit

KOLUMNISTIT

Ilen Hajatelmat

Melastelua

Papin Palsta

Sporttinurkka

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Projektipäällikkö Anniina Torppavirta: Nuorisotyöttömyyden tilanteen kohentamiseksi tehdään jatkuvasti työtä
Valmentaja Petri Laine: RC Pajulahti tavoittelee kaukalopallomestaruutta
Lahden OAY:n puheenjohtaja Jukka Kalliolehto: Näpit irti sivistyspuolen rahoista!
Dokumenttiohjaaja Keijo Skippari: Olavi Lanu on Suomen merkittävin ympäristötaiteilija
Hannele Talja: Kullankukkulanmäki pitää olla luonnontilassa myös tulevaisuudessa
Ex-kaupunginvaltuutettu Seppo Korhonen: Ruletin peluu veroeuroilla tulee lopettaa
Lahden kaupunginjohtaja Pekka Timonen: Kaupungin tulee paneutua voimakkaasti tulojen kasvattamiseen
Kirkkoherra Heikki Pelkonen: Launeen seurakunnan alueella päätetään isoista asioista
Kirjailija Kalle Veirto: Hyvä, että nuorille tehdään elokuvia ja kirjoja
Kunnossapitohortonomi Seija Nurkkala: Rotat eivät tule pihoille, jos siellä ei ole ravintoa
Toiminnanjohtaja Jake Ropponen: Joukkuepeleissä kavereiden tuki kantaa myös vaikeiden elämänvaiheiden yli
Kirjastolla muistellaan launeelaisten lähihistoriaa
Mietteitä Lahden kaupungin talousarviosta
Etelä-Lahden koulussa kierrätetään kirjoja mahdollisimman paljon
Heikki Laine: Kisapuiston stadionin myötä pesäpallolla on mahdollisuus uuteen nousuun Lahdessa
Täyttävätkö Lahti Eventsin ja KymiRingin salailukytkennät rakenteellisen korruption kriteerit?
Lähikuvassa Sinfonia Lahden uusi vt.intendentti Maija Kylkilahti
Rehtori Karoliina Mäkelä: Monitoimitalo Aura on koko Renkomäen yhteisöllinen keskus
Kirjailija Timo Sandberg: Kostonkierteen ensi-ilta jännittää
Something rotten nosti Lahden heittämällä Suomen harvalukuiseen musikaalieliittiin
ARKISTO