Ikäihmisten hoidon henkilöstömitoitus etenee

Viimeisten parinkymmenen vuoden aikana on ikäihmisten hoidosta käyty vilkasta keskustelua ja aiheesta. Ydinongelmana on etenkin hoitohenkilöstön riittämätön määrä. Henkilöstön määrän nostaminen on enemmän kuin tarpeellinen edistysaskel. Henkilöstömäärän nosto takaa ikäihmisille arvokkaan ja hyvän hoidon. Jokainen ansaitsee ihmisarvolle sopivaa hoitoa ja huolenpitoa, siitä ei pidä tinkiä. Hoitohenkilöstö on nostanut esiin myös itse epäkohtia, koskien liian raskasta työtaakkaa johtuen henkilöstön vähyydestä. Henkilöstömitoituksen noustessa myös ikäihmisten kanssa työskentelevien työrasite laskee. Hoitohenkilöstöä lisäämällä halutaan parantaa myös asiakas- ja potilasturvallisuutta.

Ministeri Kiurun aloitteesta esitys lakimuutoksesta ikäihmisten hoidon henkilöstömitoituksesta tuli eduskuntaan tämän vuoden helmikuussa. Asia eteni jälleen, kun tällä viikolla eduskunta hyväksyi hallituksen esityksen sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnön mukaisena. On selvää, että muutos vaatii hieman aikaa, jotta pystytään kouluttamaan ja saamaan riittävä määrä henkilöstöä alalle. Tämä vaatii siis myös koulutuspanostuksia. Mitoitus nousee osissa siten, että tämän vuoden lokakuusta alkaen mitoitus on 0,5. Vuoden 2021 alussa se nousee 0,55 ja vuonna 2022 noustaan 0,6 työntekijään per asiakas. Huhtikuussa 2023 saavutetaan henkilömitoituksessa vaadittava 0,7 taso.

Henkilöstömitoitus säädetään lakiin, jotta iäkkäiden ihmisten tehostettu ja pitkäaikainen laitoshoito voidaan toteuttaa laadukkaana eli sellaisena, että ikääntyvän mielekäs elämänlaatu mahdollistuu. Jokainen ihminen tämän ansaitsee. Mitoitus koskee nimenomaan henkilöstöä, joka osallistuu hoitaviin, kuntouttaviin ja aktivoiviin toimenpiteisiin. Mitoitukseen ei kuulu henkilöstö, joka vastaa esimerkiksi kiinteistö- ja ruokahuollosta. Tällä varmistetaan se, että hoitava henkilöstö pystyy keskittymään täysin heidän työkuvaansa vastaaviin tehtäviin. On meidän tehtävänämme pitää huolta, siitä että se tapahtuu. Samoin haluamme taata hoitajille paremmat työolot, turvallisemman työympäristön, sekä mahdollisuuden tehdä töitä ammattimaisesti, sekä eettisesti.

Ville Skinnari

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kolumnistin muut kolumnit

KOLUMNISTIT

Melastelua

Papin Palsta

Rainen Sananen

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Olavi ”Olli” Kopo: Ympäristökaupungin maine kärsii, jos asfaltoitu rullahiihtorata rakennetaan Salpausselälle
Laulaja Maria Byman: Musiikissa tunne on työkalu, eikä yleisölle saa itkeä ahdistustaan
Kirkkoherra Heikki Pelkonen: Kaipuu rauhaan ja rakkauteen ovat läsnä ihmisissä jouluna
Erilaisista addiktioista kärsivien läheiset saavat keskusteluapua Al-Anon -ryhmästä
Jukka Ihalainen: On tärkeää olla toiselle enkeli arjessa
Puheenjohtaja Reijo Salonen: Kaupunkilaiset pääsevät vaikuttamaan kumppanuuspöytien kautta
Kirjailija Sirpa Kähkönen: Finlandia-palkinnon myötä olen saanut paljon uusia lukijoita
Joululaulut yhdistävät ihmisiä yhä edelleen
Projektipäällikkö Markku Silvenius: Etelä-Lahti sai uuden frisbeegolfradan OSBU-hankkeen avulla
Toimitilajohtaja Jouni Arola: Kaupunki on yrittänyt myydä Launeen päiväkotia
Kitaristi Pasi Vanhatalo: Perinteinen rockmeininki toimii aina
Vastaava kirjastonhoitaja Jenni Laine: Launeen kirjastosta voi olla ylpeä ja nyt on syytä juhlaan
Laulaja-lauluntekijä Jarkko Felin: Henkka & Kivimutka -elokuvan myötä innostus musiikin säveltämiseen lisääntyi
Launeen kirjaston puolesta kerätään nimiä adressiin
Palveluohjaaja Helmi Keränen: Yhä nuoremmat käyttävät sähkötupakkaa Lahdessa
Toimittaja Maxim Fedorov: Viihteen avulla voi unohtaa sodan kauheudet Ukrainassa
Asukasaktiivi Katriina Pynnönen: Näkkimistön alueella aiotaan kaataa lasten leikkimetsä
Museojohtaja Tuulia Tuomi: Malvaan on tulossa näyttely kuvataiteilija Olavi Lanusta
Kuvataiteilija Anja Hiltunen: Maalaaminen on minulle intohimo
Muusikko Lipa Liukkonen: Tämä levy on suomalaisen miehen päiväkirja
ARKISTO