Tieteen demokratiasointi on harhaa

“Tieteen demokratiasointi” perustuu äärimmäisen naiviin käsitykseen demokratiasta yhdistettynä melkoiseen annokseen älyllistä epärehellisyyttä. Trumpin koulukunnan luomaa totuuden jälkeistä aikaa kutsutaan epä- älyllisyyden ja yksinkertaistamisen ajaksi. Mikä suomeksi tarkoittaa, että monimutkaisia ja monisyisiä asioita yritetään selittää yksinkertaisilla metodeilla. Eli tieteellisestä tutkimuksesta esitetään yksinkertaistava näkemys, jolla yritetään edistää tai vähätellä jotakin asiaa.

Tällöin yksinkertaistaja käyttää sellaisia ilmauksia ja iskulauseita kuin “ osaaminen”, “luovuus”,“innovaatio”, “avoimuus” ja “ongelmanratkaisu”. Asian tieteellinen vähättelijä yrittää luoda ajanmukaisen , eteenpäin katsovan ja positiivisen ilmapiirin! Ollaan ikään kuin matkalla häikäisevään tulevaisuuteen! Vaikka todellisuudessa tutkimustulosta voidaan lukea erittäin monella tavalla! Ironista asiassa on se, että monia päämääriä esitetyistä asioista, ei voi suunnitella etukäteen. Todellisuudessa tieto ja tiede on seurausta pitkästä valmistelusta, hankalista ja päättymättömistä tutkimustöistä, epäonnistuneista yrityksistä, jatkuvasta tyytymättömyydestä, ja tutkijoiden oman älyn riittämättömyyden pelosta. Valtio voi esittää tiedepoliittisia visioita ja muotoilla analyysejä tärkeiksi ja merkittäviksi katsomistaan yhteiskunnallisista ongelmista ja esittää, miten tahtosi yhteiskunnan kehittyvän sellaisten ominaisuuksien kuin hyvinvointi, työllisyys ja taloudellinen kehitys. Mutta se ei ole auktoriteetti silloin kun asioista tehdään johtopäätöksiä.

Tiede useimmin edellyttää tiedeyhteisön. Suomessa näitä ovat korkeakoulut ja yliopistot. Mitään ei yksinkertaisesti voida pitää tieteenä ellei tiedeyhteisö ole koetellut ja arvioinut tutkimustuloksia. Yleisesti ottaen ihmiset eivät nyt vaan ole kovinkaan rationaalisia toimijoita. Se, mikä on hyödyllistä verkoston ( eturyhmän) jäsenille, ei välttämättä ole eduksi tieteelle. Tiedettä koskevia päätöksiä tekevien ihmisten tulisi olla erityisen epäluuloisia kaikenlaisia verkostoja koskevia ehdotuksia kuullessaan.

Merkittävää on yksittäisten ja pätevien tutkijoiden kova ja uupumaton työ. Suurin virhe tehdään silloin, kun annetaan ymmärtää, että kansalaiset voisivat osallistua tieteen tekemiseen laajassa mitassa. Tiedepolitiikan tulee perustua hyvin pitkän aikavälin suunnitelmiin, jotka koskevat sellaista tutkimusta, josta ei ehkä ole nopeasti mitään hyötyä. Kansantajuistaminen ja kansalaistiede ovat eri asioita, kuin eksakti tiede. Tieteessä tavoitellaan todellisuutta koskevaa tietoa ja optimaalista ymmärrystä. Tutkimukset ovat usein kalliita ja tulokset ovat tulkittavissa vasta myöhemmin ja , kuten lääketieteessä kaksoissokkotutkimuksissa.

Lobbarit yrittävät myydä tiedettä parhaan kykynsä mukaan poliitikoille. Onkin niin, että edustuksellisessa demokratioissa tieteentekijöiden tarvitsee vakuuttaa vain poliitikot, ei kaikkia kansalaisia, luodakseen itselleen suotuisat työskentelyedellytykset. Suomessa tiedepolitiikka valitettavasti nyt pätkii! Yliopistojen resursseja on vähennetty ja tulosvastuuta on yritetty kaupallistaa. Tämä on väärä tie!

Juhani Melanen

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kolumnistin muut kolumnit

KOLUMNISTIT

Ilen Hajatelmat

Melastelua

Papin Palsta

Sporttinurkka

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Valmentaja Petri Laine: RC Pajulahti tavoittelee kaukalopallomestaruutta
Lahden OAY:n puheenjohtaja Jukka Kalliolehto: Näpit irti sivistyspuolen rahoista!
Dokumenttiohjaaja Keijo Skippari: Olavi Lanu on Suomen merkittävin ympäristötaiteilija
Hannele Talja: Kullankukkulanmäki pitää olla luonnontilassa myös tulevaisuudessa
Ex-kaupunginvaltuutettu Seppo Korhonen: Ruletin peluu veroeuroilla tulee lopettaa
Lahden kaupunginjohtaja Pekka Timonen: Kaupungin tulee paneutua voimakkaasti tulojen kasvattamiseen
Kirkkoherra Heikki Pelkonen: Launeen seurakunnan alueella päätetään isoista asioista
Kirjailija Kalle Veirto: Hyvä, että nuorille tehdään elokuvia ja kirjoja
Kunnossapitohortonomi Seija Nurkkala: Rotat eivät tule pihoille, jos siellä ei ole ravintoa
Toiminnanjohtaja Jake Ropponen: Joukkuepeleissä kavereiden tuki kantaa myös vaikeiden elämänvaiheiden yli
Kirjastolla muistellaan launeelaisten lähihistoriaa
Mietteitä Lahden kaupungin talousarviosta
Etelä-Lahden koulussa kierrätetään kirjoja mahdollisimman paljon
Heikki Laine: Kisapuiston stadionin myötä pesäpallolla on mahdollisuus uuteen nousuun Lahdessa
Täyttävätkö Lahti Eventsin ja KymiRingin salailukytkennät rakenteellisen korruption kriteerit?
Lähikuvassa Sinfonia Lahden uusi vt.intendentti Maija Kylkilahti
Rehtori Karoliina Mäkelä: Monitoimitalo Aura on koko Renkomäen yhteisöllinen keskus
Kirjailija Timo Sandberg: Kostonkierteen ensi-ilta jännittää
Something rotten nosti Lahden heittämällä Suomen harvalukuiseen musikaalieliittiin
Bio- ja pakkausjätteen kierrätys tehostuu
ARKISTO