Juhannustaikoja ja muisteloita menneiltä vuosilta

” Juhannusyönä tanssi oli työnä ja pelimanni istui rahilla, hailuli lailaa ja haijjaa haijjaa…” näin oli ennen. Nyt instragrammikuvia mökeiltä ja grillausvihjeitä blogeista. Lavatanssit ovat olleet kiellettyjä jo pari vuotta, samoin ravintoloiden terassit, mutta nyt onneksi yöttömän yön tarinat saattavat jatkua jo hivenen perinteisimillä tavoilla.

Juhannus oli ennen Suomessa suuri pakanallinen juhla, jota vietettiin Ukko jumalan sadon ja hedelmällisyyden juhlana ”mittumaarina” eli valon ja keskikesän juhlana. Vasta kristinuskon vallattua Suomen miekkalähetyksillä ristiretiken jälkeen, sitä alettiin viettää Johannes Kastajan syntymäpäivänä, jonka mukaan minä sain nimeni. Ennen se oli aina 24.6, joka oli meidän Jussien ja Juhanien virallinen syntymäpäivä ja on toki vieläkin. Mutta nyt sitä vietetään uusien säädösten ja lakien takia kesäkuun 19-26. välisenä aikana. Aattoilta on aina perjantaina ja lauantaina keskikesän juhlaa ja kesäpäivän seisausta liputetaan koko päivä ja yli yön. Miten paljon työnantajalla oli aikoinaan tässäkin perinnemuutoksessa kätensä pelissä? Nimittäin monta maksullista juhlapäivää ja seiskokkiahan tulivat työnantajille kalliiksi, jos aatto sattui osumaan vaikka maantaiksi.

Juhannustaikoja oli runsaasti, joten lienee paikallaan, että palautan Teille muutaman mieleen, te urbaania kaupunkilaiselämää viettävät kaupallisen juhannuksen kyllästämät etelälahtelaiset, ilman sarvia ja hampaita!
– Kaivosta tai lammesta näkee tulevan puolisonsa
– Katolle heitettty kengän kärki kertoo, mihin päin joutuu muuttamaan
– Käen kukahdusten määrä juhannusyönä kertoo vuodet uuden sulhon löytymiseen
– Sulhasonni on taattu juhannuksena neliapilan löytäjälle
– Kun tyttö läiskii reisiään vieraan pojan vihdalla, niin he saavat niin monta lasta kuin lehtiä jää reisiin
– Jos kieriskelee alasti kasteisessa viljapellossa puoliso ilmaantuu elämään kuluvana vuonna
– Jos pesee kasvonsa joenrannalla, näkee puolisonsa toisella rannalla
– sinne, minne juhannuskokon savu kääntyy puoliso

Näitähän riittää ja lisäksi tulevat eri puolella Suomea olevat täysin omaperäiset uskomukset ja tavat. Tarkkaavainen lukija saattoi huomata, että monet juhannususkomukset liittyivät seksiin ja puolison etsiskelyyn, sillä agraariyhteisössä ei ollut Tindereitä apuna tähän homaan!
Sää on juhnnuksen onnistumisen kannalta oleellisin. Tilastoista tiedetään varmasti, että mitä lämpimämpi sää, sitä enemmän on hukkumistapauksia. Tyypillisin uhri on ylilihava miekkonen, joka on pudonnut veneestä ja löytyy kalmona housunapit auki.
Kylmintä juhannusta vietimme Pönniälässä vuonna 2014, jolloin vaimoni serkku Markku teki lumiukon laiturilleen Taipalsaaressa. Lämpimintä juhannusta vietimme mökkirjojen mukaan vuonna 1999, vaikka satoikin. Lämpimin kesä oli vuonna 2010, jolloin hikoilimme kokonaista 12 päivää yli 25 asteen helteessä.

Juhannuksen vietto vaatii uhrinsa joka vuosi, sillä liikenne ruhkautuun jo pari päivää ennen aattoa ja ylinopeudet korjaavat karua satoa. Alkoholi näyttelee taas suurta osaa ja monissa perheissä keskikesän ”valonjuhla” saattaa muuttua koko elämän mittaiseksi marraskuun harmaudeksi, jos ote lipsuu eikä säännöistä pidetä kiinni nimenomaan juhannuksena. Kuitenkin juhannuksena viina virtaa, grillit lämpiävät ja savusaunat palavat, mutta SO WHAT? Suomi-poika ei tapojaan muuta, ei perkele koskaan! Turpaan tuli Belgialta futiksessa, mutta periksi ei anneta saatanan Romelu Lukaku, jääkiekkoa et osaa kuitenkaan pelata?  Tunteitani en perkele näytä ja lapsiani en piekse edes juhannuksena, usoteks työ juntit. Mutta hei hulinaa ja hippulat vinkumaan, juhannus on kerran vuodessa, mutta joulu joka vuosi. Ei pelkoa, sillä maaliskuussa syntyvät juhannuslapset eivät vielä sitä tiedä ja meille muille se ei kuulu. Juhannustilastoja voi jokainen googlata itse netistä ja ihmetellä. Vaikka tiedetään, että viime juhannuksena syötiin 19 miljonaa kiloa makkaraa, hukkui kuusi ihmistä ja tieliikenteessä kuoli vain neljä ihmistä, niin jokainen on liikaa. Olen näköjään tulossa vanhemmiten moralistiksi, joten loppuun tositarina 1970- luvun rilluvuosilta, jolloin tarvinnut ei juoda salaa ja kaik ol ystävii…

Lomathan olivat opettajilla siihen aikaan lyhyitä, vain kolme kuukautta. Rautatieläiset ja paperitehtaalaiset viettivät kuukauden enemmän lomia, ja saivat ylimääräisen viikon ottaessaan sen talvella, mutta en ole katkera! En, en. Istuimme vuonna 1977 juhannusaattoa ravintola Maakunassa ( Mäki- Matti, Kauppa ja teollisuusravintola Maakunta) rakkaalla lapsella oli monta nimeä. Aamupäivän harmaudessa katselin ulos ikkunasta ja näin sen aikaisen ”dollarihymyn” pysähtyvän Maakunnan eteen. Etuistuimelta nousi kuljettaja, joka avasi oven smokkiin pukeutuneelle miehelle.
Hän saapui ravintolaan ja vapisi kuin haavan lehti ja tärisi kuin Parkinsonin tautia poteva inehmo. Hän tilasi viisi viskiä ja rykäisi, tarttui kravattiinsa ja pisti sen kaulansa yli, kietoi kätensä ympärille ja kaatoi viskit sisuksiinsa. Istahti penkille ja odotti viisi minuuttia ja seurasi käsiään. Tutina lakkasi, herrasmies kaivoi taskustaan kolme sileää satasta, maksoi ja viittasi tarjoilijalle sanoi: ”Lopuill saa tarjota noille herroille tuossa ikkunapöydässä”! Kukaan meistä ei puhunut pitkään aikaan mitään , ennen kuin juuri kadettikouluun päässyt Savolaisen ”Retale” sanoi. ” Voi perkele pojat; siinä oli ALAN MIES! Muuta en siitä juhannuksesta sitten muistakaan!
Hyvää juhannusta kaikille säädyille!

 

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kolumnistin muut kolumnit

KOLUMNISTIT

Ilen Hajatelmat

Melastelua

Mika Kari

Papin Palsta

Sporttinurkka

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Kaksi ministeriä vieraili Anttilanmäen koulussa
Puheenjohtaja Anneli Peltokukka: Nikkilän asukas- ja omakotiyhdistys kerää materiaalia historiateosta varten
Launeen keskuspuiston Sorsalampeen istutettiin karppeja
Toiminnanjohtaja Jukka Ihalainen: Jokainen lapsi on aina pelastettava elämälle
Sähkäauto on toiminut partioajossa luotettavasti
Itsepalveluaika lisää Launeen kirjaston käyttömahdollisuuksia
Evakkopatsaan paljastusjuhla oli näyttävä ja upea tilaisuus
Vesa Lempinen ja Heikki Känsälä: Sähköautojen latauspisteiden rakentamiseen voi saada tukea
Anttilanmäen Kyläjuhlat oli yhteisöllisyyden voimannäyte
Marju Markkanen (sd.): Lahdessa haluttiin kunnioittaa lahtelaisten tahtoa jakamalla paikat solidaarisella prosenttimallilla
Maakuntajohtaja Niina Pautola-Mol: On luksusta juoda vettä suoraan hanasta ja pulahtaa puhtaaseen järveen uimaan
Omalähiö lomailee 5.7. – 1.8.
Projektipäällikkö Jari Volanen: Patomäen kentällä tehdään nyt viimeisiä maastomuotoiluja ja vihertöitä
Perussuomalaisten kannatus kasvoi huomattavasti Lahdessa, vanhat puolueet menettivät valtuustopaikkoja
Nuorille on kustannettava ehkäisy yhteiskunnan varoista
Tutkija Ilkka Jokipii: Täsmällisiä muistiinpanoja ei ehditty tekemään Hennalan vankileirillä
Harri Koski: Saunalautta on merimiehen kesämökki
Markku Karjula: Lahden vahvuutena on se, että täällä on tapahtumia ympäri vuoden
Puheenjohtaja Marju Markkanen: Lahteen on tehtävä liikuntastrategia ja sen laatimistyössä on oltava poikkihallinnollinen edustus
Ex-kaupunginvaltuutetut Heikki Laine ja Onerva Vartiainen: Asioihin pitää perehtyä huolellisesti ennen kuin niistä päätetään
ARKISTO