Valtiopäivien avajaisia vietettiin eduskunnassa keskiviikkona. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö paalutti monta asiaa suoraan ja epäsuorasta. Tämä koski niin tasavallan presidentin omaa toimialaa eli ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa (UTP) kuin muita asioita, kuten talouspolitiikkaa. Eduskunnan puhemies Jussi Halla-Aho valitsi mielestäni väärän tyylilajin, mutta hän tekee sen tietoisesti keskittyen hallitusohjelman kirjauksiin varsin perussuomalaisilla painotuksilla ja puhuen myös liian pitkään, mikä presidentin jälkeen ei minusta sopinut oikein etikettiin. Suomessa on kirjoittamaton sääntö, että eduskunnan puhemiehen tulee olla päivänpolitiikan yläpuolella, mutta nyt tämäkin hieno perinne on sulamassa muodikkaan vastakkainasettelun tieltä.
Ehkä suorin UTP kannanotto kuultiin Niinistöltä median edessä. Suomen ydinenergialakia ei tule muuttaa eli Suomella ei ole mitään tarvetta avata ydinasekeskustelua. Nyt ydinräjähteiden tuominen Suomeen on kiellettyä. Hän muistutti, että ydinaseita Nato pitää vain muutamissa paikoissa Euroopassa, eikä mikään niistä ole kovin lähellä Suomea. Presidenttiehdokkaista Pekka Haavisto on tehnyt tässä oman kantansa selväksi. Hänen mielestään ydinaseiden varastoiminen Suomeen on vaara meille. Stubbin mielestä ydinase taas olisi rauhan tae ja siksi lakia pitäisi hänen mielestään muuttaa. Tässä kysymyksessä tiivistyy presidenttiehdokkaiden välinen ero ja todella perustavaa laatua olevassa asiassa. Minun mielestäni Niinistö ja Haavisto ovat oikeassa. Tätä linjaa olemme yhdessä olleet viimeiset vuodet rakentamassa ja siksi sillä on väliä, kuka on Suomen seuraava presidentti. Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tärkein tavoite on ollut aina vähentää konfliktien ja sodan riskejä, ei eskaloida niitä tarkoituksella. Rehellisyyden nimissä on sanottava, että Stubb ei ole ajatuksineen yksin. Selkeää vastausta tähän kysymykseen ei ole saatu edes kaikilta demareilta.
Talouspolitiikassa Niinistö muistutti 16 vuoden ajasta Suomessa ilman merkittävää kasvua. Finanssikriisin jälkeen Suomi on jäänyt kasvussa telineisiin ja on jouduttu elämään velaksi. Yksi syy on ollut tietenkin kännykkä-Nokian loppu ja metsäteollisuuden alamäki, mutta miksi uutta tekemistä ei ole syntynyt yrityksistä huolimatta? Siihen olemme kaikki syyllisiä ja siksi olen jo vuosia tehnyt työtä Suomen kasvun eteen kansainvälisesti. Eli tässä oli mielestäni Niinistöltä piikki myös suomalaiselle elinkeinoelämälle. Suomessa on haettu yrityksissä kasvua vain tehostamalla toimintoja, nostettu osinkoja, mihin tietenkin omistajilla on täysi oikeus. Mutta miksi ei ole edes haluttu kasvaa kansainvälisesti toisin kuin Ruotsin tai Tanskan yritykset? Toki poikkeuksia onneksi on, kuten lahtelaiset Peikko, Kemppi, Luhta, Halton ja muutama muu. Meillä sakkaa pahasti tulopuoli, menoissa olemme samoilla viivoilla muiden Pohjoismaiden kanssa. Itse asiassa käytämme esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluissa vähemmän euroja asukasta kohden kuin muissa Pohjoismaissa. Se näkyy ja tuntuu Lahdessakin.
Lauantaina toivottavasti tavataan Lahdessa. Pekka Haavisto vierailee Lahdessa lauantaina klo 15–17 ja olemme lahtelaislähtöisen, ex-kansanedustaja- kollegani, Jaana Pelkosen kanssa juontamassa tilaisuutta torilla. Vaalikampanja on ollut pääosin asiallista ja toisia kunnioittavaa, kuten pitääkin, mutta yhtä asiaa ihmettelen. Miksi Haaviston sukupuolista suuntautumista piti nyt nostaa näin paljon esille? Vuonna 2024 ja Suomessa? Tämä keskustelu käytiin jo 2012 vaaleissa. Väitän, että jokainen tämän tyylinen nosto sataa loppujen lopuksi Haaviston laariin. Esimerkiksi ulkomailla, jossa voisi kuvitella tämän olevan jonkinasteinen ongelma, ongelmaa ei ole. Ranskan uusi pääministeri näyttää tietä jo Persianlahden maissa sekä Lähi-Idässä ja on kääntänyt sen vahvuudeksi. Mistä minä sen tiedän? Kysyin asiaa suoraan viime viikolla, kun vierailin alueella, jossa Haavisto on muuten tunnettu ja arvostettu diplomaatti.
Ville Skinnari