Lahden tulevaisuutta tehdään nyt

Tiistaina kokoonnuimme Lahden uusi areena-seminaariin Felmanniaan. Paikalle oli kutsuttu Helsinki Gardenin hankkeen taustavaikuttaja ja HIFK:n puheenjohtaja Timo Everi ja Tampereen Nokia Arenan toimitusjohtaja Marko Hurme. Tampere kertoi sen minkä kaikki jo tiedämme: yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyöllä syntyi merkittävä eurooppalainen stadion, jonka takuumiehinä ja naisina toimivat tamperelaiset kuntapäättäjät – rohkeus investoida, luoda uutta ja rakentaa samalla mm. raitiovaunut ja muuta infraa siten, että Tampere on nyt Suomen veturi kasvussa, ei vain urheilussa. Helsinki on jäänyt pahasti telineisiin, samoin Oulu. Jyväskylän Hippos on juuttunut valituksiin. Onnistujat onnistuvat myös kasvussa, epäonnistujat jäävät vaikeaan tilanteeseen. Helsingissä tosin on selvää, että Hartwallin Areenan tilanne on yksi syy koko kaupungin urheilu- ja kulttuuritapahtumien tarjoaman vaikeuksiin.

Kaikki ei aina ole omissa käsissä, mutta Lahden tilanne on omissa käsissä. Isku Areena tulee pian tiensä päähän eikä sitä kannata enää kunnostaa. Käyttökustannukset ovat tässä jo yksin keskeinen syy. Siksi Lahden ajatus maailman fiksuimmasta areenasta on mielenkiintoinen myös koko Suomen kannalta. Lahti on kansainvälinen talviurheilukaupunki, mitä Lahti haluaa olla vuonna 2050? Ympärivuotinen liikunnan, urheilun, kulttuurin ja tapahtumien, fiksun teollisuuden ja innovaatioiden kasvava kansainvälinen yliopistokaupunki keskus vai asukaslukuaan menettävä maakuntakeskus, jossa ainoa toivo on Helsingin kasvu ja sen vuotaminen pääkaupungin pohjoisimpaan lähiöön? Lahden kaupunginjohtaja kokosi omassa puheenvuorossaan Lahden nykytilaa ja tulevaisuuden vaihtoehtoja. Jääkiekko ei ole tässä yksin, vaan ratkaisuja tarvitaan sisälajeissa laajemminkin. Samoin fiksujen, oikean kokoisten tapahtumien ja konserttien kohderyhmässä on tilaa Helsingin ja Tampereen ohessa. Itse korostin omassa puheenvuorossani myös ajoituksen merkitystä. Nyt jos koskaan pitää tehdä tulevaisuutta lahtelaisille ja koko maakunnalle. Maailma ympärillämme on ainakin tarpeeksi sumuinen ja harmaa. Mitä nopeammin saamme perusasiat suunnittelussa liikkeelle, sitä suuremmalla todennäköisyydellä myös valtio voi olla hankkeessa mukana. Samalla Lahden rooli valtakunnallisena urheilukeskittymänä vahvistuu. Muun muassa uudet ja fiksut energiaratkaisut saavat nyt tukea.
Eduskuntavaalien jälkeen menee vielä pitkään ennen kuin uusi hallitus on myöntämässä rahoituksia.

Maanantaina olin puhumassa Päijät-Hämeen kuntapäättäjille ja virkamiehille tulevaankin hallitusohjelmaan vaikuttamisesta 2023-2027. Se on nyt ajankohtaista, vaikka emme vielä tiedä kuka on hallitustunnustelija ja tuleva pääministeri tai ketkä puolueet ovat edes neuvotteluissa. Mutta me tiedämme ketkä eri puolueista tätä valmistelua tekevät. Uusi hallitus ja sen ohjelma muodostetaan viimeistään toukokuun aikana ja kesäkuussa pitäisi viimeistään olla valmista. Nostin esille Lahden ja Päijät-Hämeen onnistumiset tältä hallituskaudelta. Siitä on hyvä jatkaa. Maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL – sopimukset vivuttavat kaupunkilaisille tärkeitä investointeja ja tätä työtä pitää jatkaa ja kehittää. Elintarvikealan uudet investoinnit ovat nostaneet Lahden Suomen elintarvikealan keskittymäksi. Elintarvikeviennin kasvattaminen 5 miljardiin euroon tuo työtä ja euroja myös Lahteen. Tämän tueksi tarvitaan LUT – yliopistoon tähän keskittyvä professuuri. Sähköisen liikenteen toimijat ovat nyt lennossa ja tämän tueksi on jo saatu uusia opiskelupaikkoja LAB ammattikorkeaan ja LUT – yliopistolle resursseja. Mutta lisää tarvitaan.

Liikenneasioissa valtiovarainministeriö kertoi alkuviikosta selvällä suomella, miten näkevät raidealan hankeyhtiöiden tulevaisuuden. Ei kannata. Ympäristövaikutukset negatiivisia, kunnilla edellytetään valtavaa rahoitusta, yksityiset eivät lähde mukaan ilman valtion takausta, EU-rahoihin ei näillä hankkeilla asiaa. Tämä keskustelu sai siis sellaisen selvityksen, jonka jälkeen voi kysyä kannattaako missään näissä hankeyhtiöissä olla enää mukana? Itärata ja Turun tunnin juna ovat selviä tapauksia vetää rastit yli ja kuntien lopettaa hankkeiden rahoitus heti, mutta myös pääradan Suomi Rata – yhtiön kohdalla kannattaa osakkaiden miettiä, mukaan lukien Lahti, onko mitään järkeä laittaa enää rahaa hankkeeseen? Uusia raidepareja rakentamalla päärata nopeutuu ja välityskyky paranee nopeasti ja edullisemmin.

Ville Skinnari

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kolumnistin muut kolumnit

KOLUMNISTIT

Melastelua

Papin Palsta

Rainen Sananen

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Puheenjohtaja Reijo Salonen: Kaupunkilaiset pääsevät vaikuttamaan kumppanuuspöytien kautta
Kirjailija Sirpa Kähkönen: Finlandia-palkinnon myötä olen saanut paljon uusia lukijoita
Joululaulut yhdistävät ihmisiä yhä edelleen
Projektipäällikkö Markku Silvenius: Etelä-Lahti sai uuden frisbeegolfradan OSBU-hankkeen avulla
Toimitilajohtaja Jouni Arola: Kaupunki on yrittänyt myydä Launeen päiväkotia
Kitaristi Pasi Vanhatalo: Perinteinen rockmeininki toimii aina
Vastaava kirjastonhoitaja Jenni Laine: Launeen kirjastosta voi olla ylpeä ja nyt on syytä juhlaan
Laulaja-lauluntekijä Jarkko Felin: Henkka & Kivimutka -elokuvan myötä innostus musiikin säveltämiseen lisääntyi
Launeen kirjaston puolesta kerätään nimiä adressiin
Palveluohjaaja Helmi Keränen: Yhä nuoremmat käyttävät sähkötupakkaa Lahdessa
Toimittaja Maxim Fedorov: Viihteen avulla voi unohtaa sodan kauheudet Ukrainassa
Asukasaktiivi Katriina Pynnönen: Näkkimistön alueella aiotaan kaataa lasten leikkimetsä
Museojohtaja Tuulia Tuomi: Malvaan on tulossa näyttely kuvataiteilija Olavi Lanusta
Kuvataiteilija Anja Hiltunen: Maalaaminen on minulle intohimo
Muusikko Lipa Liukkonen: Tämä levy on suomalaisen miehen päiväkirja
Asemakaava-arkkitehti Markus Lehmuskoski: Uudet kaavat mahdollistavat lisää omakotitaloja sekä rivitaloja Renkomäkeen
Terveydensuojeluinsinööri Sami Niemelä: Syksyn myötä rotista on tullut enemmän ilmoituksia kaupungille
Puheenjohtaja Reijo Salonen: Senioriväestöä houkutellaan sauvakävelylle vanhusten viikolla
Launeen kirjaston kohtalosta päätetään syksyn aikana
Kirjailija Markku Koski: Populismi on demokratian varjo
ARKISTO