Lahden koulut ovat suurten haasteiden edessä uuden kouluvuoden alkaessa

Lukuvuosi alkaa taas Lahdessakin. Takana on pitkiä etäopetusjaksoja, jolloin tehokas oppiminen on vaikeutunut ja sosiaaliset taidot ovat alkaneet taantua. Opettajia alkanut siirtyä pois kouluista, koska monet ovat kokeneet, että riittäviä tukitoimia ei opetussektorilla ole toteutettu, vaikka ongelmat ovat jo pitkään olleet opetusviranomaisten tiedossa. Lahdessa on liikaa opetushallinnon turhia virkamiehiä, joiden ainoa tehtävä on jarruttaa kentällä toimivien opettajien eli varsinaisen suoritusportaan toimia. Lahden opetushallintoon on syntynyt ”Inkluusioon uskovien seurakunta”, joka viis välittää opettajien mielipiteistä, vaikka tästä on tutkittua tietoa runsaasti saatavilla.

Yle kysyi vähän aikaa sitten opettajilta koulun uudistuksista ja inkluusiosta. Eniten opettajia ”hatuttaa”
huonosti toteutettu erityisoppilaiden sulattaminen yleisopetukseen. Jopa kansanedustajien keskuudessa kolme neljästä olisi valmis lisäämään erityisluokkien määrää eli kääntämään pyörää taaksepäin. Inkluusio eli se, että kaikki opiskelevat samassa ryhmässä eri taidoilla ei nyt vaan toimi käytännössä siksi, että kouluilla ei ole osoitettavissa tähän riittäviä resursseja ja tarpeeksi erityisopettajia!

Suomi ei enää menesty PISA-kokeissa, koska peruskoulumme ei korjaa virheitään. Kun PISA- kokeita analysoitiin, huomattiin, että vanhempien taustan ja oppilaan koulussa menestymisen välillä on yhteys. Vaikuttaakin siltä, että ”maailman paras” peruskoulumme on epäonnistumassa tärkeimmässä tehtävässään eli kyvyssä tasata kotitaustasta johtuvia eroja. Päästäksemme takaisin maailman opetuskartalle meidän olisi heti analysoitava, mitkä tekijät menivät pahasti pieleen näissä älyttömissä mutu-uudistuksissa ja inkluusiopuuhailuissa!

Nyt turhien opetustekenokraatien olisi otettava hattu kiltisti kouraan ja analysoitava puolueettomasti,
missä ollaan menty metsään. Opettajien keskuudessa nousivat esiin selvästi neljä seikkaa, jotka olisi
huomioitava tehtäessä ratkaisuja opetuksen tulevaisuudesta. Näitä olivat avointen oppimisympäristöjen arviointi, yhteisopetuksen soveltuvuus rajoitetuissa tiloissa, digitalisaation hyödyntäminen laajemmin ja uusien opetusmetodien toimivuuden laaja-alainen arvionti.

Kymmenen vuotta sitten muutettua perusopetuslakia on kyettävä myös muuttamaan, sillä tällä hetkellä Suomen kouluissa on rauhatonta. Oppimiserot ovat kasvussa ja moni opettaja tekee työtään jaksamisensa äärirajoilla. Outoa tässä kaikessa on se, että hallitusohjelmissa sovittiin, että inkluusio arvioidaan nimenomaan opettajien jaksamisen kannalta?

Oppivelvollisuuden lisääminen vuodella ei tule auttamaan asiaa mitenkään, sillä siihenkään ei ole osoitettu riittävästi rahaa ja resursseja. Toinen aste eli lukio ja ammattikorkeakoulut ovat maksuttomia. Kaikki laskelmat osoittavat, että tähän ei ole osoitettu riittävästi rahaa, sillä ilmaiset oppimateriaalit ja koulumatkat nielevät rahaa paljon yli arvioidun 250 miljoonaa euroa.

Tiedämme, että oppivelvollisuuden lisäämisellä halutaan turvata jokaiselle suomalaiselle nuorelle
vähintään toisen asteen tutkinto. Nyt ilman tätä jää 16 prosenttia! Veikkaan, että määrä pysyy samana, sillä jo peruskoulussa laiminlyödyt erityistä tukea tarvitsevat oppilaat eivät kykene suoriutumaan tästä ilman erittäin laajoja tukitomia. Mitä tästä aiheutuu tulevaisuudessa.

Koulut joutuvat nyt rokottamaan 12-15- vuotiaat oppilaansa. Tähän olisi voitu varautua aikaisemmin rokottamalla ensin 20-50 vuotiaat opettajat. Joku tässäkin mättää, miksei valmisteluja aloitettu aiemmin?
Älyttömintä tässä rokotushankkessa on se, että nykylapset voivat itse määritellä haluavatko he koronarokotteen vai eivät? Kuka ottaa vastuun koululuokkaan taudin tuovan rokottamattoman oppilaan aiheuttamasta vaaroista ja mahdollisista kustannuksista? Me suuret ikäluokat saimme rokotteita kouluissa eri tarttuviin tauteihin, kuten tuberkuloosiin ja hinkuyskään. Seisoimme jonossa kiltisti ja otimme ne vastaan, mitä tuleman piti. Osa makasi tajuttomina seinustoilla, mutta karavaani kulki!
O tempora o mores! Voi aikoja voi tapoja!

Jussi Melanen

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kolumnistin muut kolumnit

KOLUMNISTIT

Ilen Hajatelmat

Melastelua

Mika Kari

Papin Palsta

Sporttinurkka

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Kaksi ministeriä vieraili Anttilanmäen koulussa
Puheenjohtaja Anneli Peltokukka: Nikkilän asukas- ja omakotiyhdistys kerää materiaalia historiateosta varten
Launeen keskuspuiston Sorsalampeen istutettiin karppeja
Toiminnanjohtaja Jukka Ihalainen: Jokainen lapsi on aina pelastettava elämälle
Sähkäauto on toiminut partioajossa luotettavasti
Itsepalveluaika lisää Launeen kirjaston käyttömahdollisuuksia
Evakkopatsaan paljastusjuhla oli näyttävä ja upea tilaisuus
Vesa Lempinen ja Heikki Känsälä: Sähköautojen latauspisteiden rakentamiseen voi saada tukea
Anttilanmäen Kyläjuhlat oli yhteisöllisyyden voimannäyte
Marju Markkanen (sd.): Lahdessa haluttiin kunnioittaa lahtelaisten tahtoa jakamalla paikat solidaarisella prosenttimallilla
Maakuntajohtaja Niina Pautola-Mol: On luksusta juoda vettä suoraan hanasta ja pulahtaa puhtaaseen järveen uimaan
Omalähiö lomailee 5.7. – 1.8.
Projektipäällikkö Jari Volanen: Patomäen kentällä tehdään nyt viimeisiä maastomuotoiluja ja vihertöitä
Perussuomalaisten kannatus kasvoi huomattavasti Lahdessa, vanhat puolueet menettivät valtuustopaikkoja
Nuorille on kustannettava ehkäisy yhteiskunnan varoista
Tutkija Ilkka Jokipii: Täsmällisiä muistiinpanoja ei ehditty tekemään Hennalan vankileirillä
Harri Koski: Saunalautta on merimiehen kesämökki
Markku Karjula: Lahden vahvuutena on se, että täällä on tapahtumia ympäri vuoden
Puheenjohtaja Marju Markkanen: Lahteen on tehtävä liikuntastrategia ja sen laatimistyössä on oltava poikkihallinnollinen edustus
Ex-kaupunginvaltuutetut Heikki Laine ja Onerva Vartiainen: Asioihin pitää perehtyä huolellisesti ennen kuin niistä päätetään
ARKISTO