Lahden koulut ovat suurten haasteiden edessä uuden kouluvuoden alkaessa

Lukuvuosi alkaa taas Lahdessakin. Takana on pitkiä etäopetusjaksoja, jolloin tehokas oppiminen on vaikeutunut ja sosiaaliset taidot ovat alkaneet taantua. Opettajia alkanut siirtyä pois kouluista, koska monet ovat kokeneet, että riittäviä tukitoimia ei opetussektorilla ole toteutettu, vaikka ongelmat ovat jo pitkään olleet opetusviranomaisten tiedossa. Lahdessa on liikaa opetushallinnon turhia virkamiehiä, joiden ainoa tehtävä on jarruttaa kentällä toimivien opettajien eli varsinaisen suoritusportaan toimia. Lahden opetushallintoon on syntynyt ”Inkluusioon uskovien seurakunta”, joka viis välittää opettajien mielipiteistä, vaikka tästä on tutkittua tietoa runsaasti saatavilla.

Yle kysyi vähän aikaa sitten opettajilta koulun uudistuksista ja inkluusiosta. Eniten opettajia ”hatuttaa”
huonosti toteutettu erityisoppilaiden sulattaminen yleisopetukseen. Jopa kansanedustajien keskuudessa kolme neljästä olisi valmis lisäämään erityisluokkien määrää eli kääntämään pyörää taaksepäin. Inkluusio eli se, että kaikki opiskelevat samassa ryhmässä eri taidoilla ei nyt vaan toimi käytännössä siksi, että kouluilla ei ole osoitettavissa tähän riittäviä resursseja ja tarpeeksi erityisopettajia!

Suomi ei enää menesty PISA-kokeissa, koska peruskoulumme ei korjaa virheitään. Kun PISA- kokeita analysoitiin, huomattiin, että vanhempien taustan ja oppilaan koulussa menestymisen välillä on yhteys. Vaikuttaakin siltä, että ”maailman paras” peruskoulumme on epäonnistumassa tärkeimmässä tehtävässään eli kyvyssä tasata kotitaustasta johtuvia eroja. Päästäksemme takaisin maailman opetuskartalle meidän olisi heti analysoitava, mitkä tekijät menivät pahasti pieleen näissä älyttömissä mutu-uudistuksissa ja inkluusiopuuhailuissa!

Nyt turhien opetustekenokraatien olisi otettava hattu kiltisti kouraan ja analysoitava puolueettomasti,
missä ollaan menty metsään. Opettajien keskuudessa nousivat esiin selvästi neljä seikkaa, jotka olisi
huomioitava tehtäessä ratkaisuja opetuksen tulevaisuudesta. Näitä olivat avointen oppimisympäristöjen arviointi, yhteisopetuksen soveltuvuus rajoitetuissa tiloissa, digitalisaation hyödyntäminen laajemmin ja uusien opetusmetodien toimivuuden laaja-alainen arvionti.

Kymmenen vuotta sitten muutettua perusopetuslakia on kyettävä myös muuttamaan, sillä tällä hetkellä Suomen kouluissa on rauhatonta. Oppimiserot ovat kasvussa ja moni opettaja tekee työtään jaksamisensa äärirajoilla. Outoa tässä kaikessa on se, että hallitusohjelmissa sovittiin, että inkluusio arvioidaan nimenomaan opettajien jaksamisen kannalta?

Oppivelvollisuuden lisääminen vuodella ei tule auttamaan asiaa mitenkään, sillä siihenkään ei ole osoitettu riittävästi rahaa ja resursseja. Toinen aste eli lukio ja ammattikorkeakoulut ovat maksuttomia. Kaikki laskelmat osoittavat, että tähän ei ole osoitettu riittävästi rahaa, sillä ilmaiset oppimateriaalit ja koulumatkat nielevät rahaa paljon yli arvioidun 250 miljoonaa euroa.

Tiedämme, että oppivelvollisuuden lisäämisellä halutaan turvata jokaiselle suomalaiselle nuorelle
vähintään toisen asteen tutkinto. Nyt ilman tätä jää 16 prosenttia! Veikkaan, että määrä pysyy samana, sillä jo peruskoulussa laiminlyödyt erityistä tukea tarvitsevat oppilaat eivät kykene suoriutumaan tästä ilman erittäin laajoja tukitomia. Mitä tästä aiheutuu tulevaisuudessa.

Koulut joutuvat nyt rokottamaan 12-15- vuotiaat oppilaansa. Tähän olisi voitu varautua aikaisemmin rokottamalla ensin 20-50 vuotiaat opettajat. Joku tässäkin mättää, miksei valmisteluja aloitettu aiemmin?
Älyttömintä tässä rokotushankkessa on se, että nykylapset voivat itse määritellä haluavatko he koronarokotteen vai eivät? Kuka ottaa vastuun koululuokkaan taudin tuovan rokottamattoman oppilaan aiheuttamasta vaaroista ja mahdollisista kustannuksista? Me suuret ikäluokat saimme rokotteita kouluissa eri tarttuviin tauteihin, kuten tuberkuloosiin ja hinkuyskään. Seisoimme jonossa kiltisti ja otimme ne vastaan, mitä tuleman piti. Osa makasi tajuttomina seinustoilla, mutta karavaani kulki!
O tempora o mores! Voi aikoja voi tapoja!

Jussi Melanen

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kolumnistin muut kolumnit

KOLUMNISTIT

Melastelua

Papin Palsta

Rainen Sananen

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Emmi Lintonen: Uskon, että EU-politiikalla pystyy vaikuttamaan ihmisten parempaan ja kestävämpään arkeen
Palveluesihenkilö Mika Kantele: Roinaralli kerää pois kotitalouksien metalliromut, sähkölaitteet ja vaaralliset jätteet
Kirjailija Kalle Veirto: Urheiluesseekokoelma on katsaus lahtelaiseen urheiluun ja sen menneisyyteen
Asemakaava-arkkitehti Markus Lehmuskoski Logistisen sijainnin vuoksi kaupunki on keskittänyt voimavaroja Pippo-Kujalan alueelle
In Memoriam: Juhani Melanen 1948 – 2024
Tappara-baarin omistaja Petteri Lintunen: Suomen ainoassa Tappara-baarissa liputetaan vain Pelicansin puolesta
Vaikuttava dokumentti Ukrainan puolustajista valloittaa maailmaa
Puksu-junalla Laune tutuksi
Petri Saraste kirjoitti kirjan isänsä sotavankeudesta – Sotilaan kuuluu kuolla, eikä antautua
Lahden kaupunginjohtaja Niko Kyynäräinen ei esitä Lahti Energian myymistä
Liikenneinsinööri Matti Heikkinen: Katujärjestelyjen osalta liikenteen turvallisuus paranee Renkomäen monitoimitalon läheisyydessä
Elokuvaohjaaja Tia Kouvo: Mummola ei ole perinteinen jouluelokuva
Onko kapitalismi syrjäyttänyt markkinatalouden suurten pääomasijoittajien takia?
Ohjaaja Petri Liski: Kärsimystie-näytelmä on vaikuttava historian oppitunti
Nuoret lähtevät helposti uusiin ilmiöihin mukaan – Sähkötupakka koukuttaa lapsia ja nuoria
Hanna Nikolska: On todella tärkeää, että suomalaiset lähettävät apua Ukrainaan
Palvelupäällikkö Toni Kranttila: Biojätteen lajittelulla on mahdollista säästää keräyskuluissa
Kansanedustaja Ville Skinnari 50 vuotta
Muusikko Marko Haavisto: Baddingin biisit ovat yhä edelleen selkärankani ytimessä
Kunnossapitopäällikkö Pasi Leppäaho: Aikainen talvi on ollut haasteellinen katujen kunnossapidolle
ARKISTO