Lahden koulut ovat suurten haasteiden edessä uuden kouluvuoden alkaessa

Lukuvuosi alkaa taas Lahdessakin. Takana on pitkiä etäopetusjaksoja, jolloin tehokas oppiminen on vaikeutunut ja sosiaaliset taidot ovat alkaneet taantua. Opettajia alkanut siirtyä pois kouluista, koska monet ovat kokeneet, että riittäviä tukitoimia ei opetussektorilla ole toteutettu, vaikka ongelmat ovat jo pitkään olleet opetusviranomaisten tiedossa. Lahdessa on liikaa opetushallinnon turhia virkamiehiä, joiden ainoa tehtävä on jarruttaa kentällä toimivien opettajien eli varsinaisen suoritusportaan toimia. Lahden opetushallintoon on syntynyt ”Inkluusioon uskovien seurakunta”, joka viis välittää opettajien mielipiteistä, vaikka tästä on tutkittua tietoa runsaasti saatavilla.

Yle kysyi vähän aikaa sitten opettajilta koulun uudistuksista ja inkluusiosta. Eniten opettajia ”hatuttaa”
huonosti toteutettu erityisoppilaiden sulattaminen yleisopetukseen. Jopa kansanedustajien keskuudessa kolme neljästä olisi valmis lisäämään erityisluokkien määrää eli kääntämään pyörää taaksepäin. Inkluusio eli se, että kaikki opiskelevat samassa ryhmässä eri taidoilla ei nyt vaan toimi käytännössä siksi, että kouluilla ei ole osoitettavissa tähän riittäviä resursseja ja tarpeeksi erityisopettajia!

Suomi ei enää menesty PISA-kokeissa, koska peruskoulumme ei korjaa virheitään. Kun PISA- kokeita analysoitiin, huomattiin, että vanhempien taustan ja oppilaan koulussa menestymisen välillä on yhteys. Vaikuttaakin siltä, että ”maailman paras” peruskoulumme on epäonnistumassa tärkeimmässä tehtävässään eli kyvyssä tasata kotitaustasta johtuvia eroja. Päästäksemme takaisin maailman opetuskartalle meidän olisi heti analysoitava, mitkä tekijät menivät pahasti pieleen näissä älyttömissä mutu-uudistuksissa ja inkluusiopuuhailuissa!

Nyt turhien opetustekenokraatien olisi otettava hattu kiltisti kouraan ja analysoitava puolueettomasti,
missä ollaan menty metsään. Opettajien keskuudessa nousivat esiin selvästi neljä seikkaa, jotka olisi
huomioitava tehtäessä ratkaisuja opetuksen tulevaisuudesta. Näitä olivat avointen oppimisympäristöjen arviointi, yhteisopetuksen soveltuvuus rajoitetuissa tiloissa, digitalisaation hyödyntäminen laajemmin ja uusien opetusmetodien toimivuuden laaja-alainen arvionti.

Kymmenen vuotta sitten muutettua perusopetuslakia on kyettävä myös muuttamaan, sillä tällä hetkellä Suomen kouluissa on rauhatonta. Oppimiserot ovat kasvussa ja moni opettaja tekee työtään jaksamisensa äärirajoilla. Outoa tässä kaikessa on se, että hallitusohjelmissa sovittiin, että inkluusio arvioidaan nimenomaan opettajien jaksamisen kannalta?

Oppivelvollisuuden lisääminen vuodella ei tule auttamaan asiaa mitenkään, sillä siihenkään ei ole osoitettu riittävästi rahaa ja resursseja. Toinen aste eli lukio ja ammattikorkeakoulut ovat maksuttomia. Kaikki laskelmat osoittavat, että tähän ei ole osoitettu riittävästi rahaa, sillä ilmaiset oppimateriaalit ja koulumatkat nielevät rahaa paljon yli arvioidun 250 miljoonaa euroa.

Tiedämme, että oppivelvollisuuden lisäämisellä halutaan turvata jokaiselle suomalaiselle nuorelle
vähintään toisen asteen tutkinto. Nyt ilman tätä jää 16 prosenttia! Veikkaan, että määrä pysyy samana, sillä jo peruskoulussa laiminlyödyt erityistä tukea tarvitsevat oppilaat eivät kykene suoriutumaan tästä ilman erittäin laajoja tukitomia. Mitä tästä aiheutuu tulevaisuudessa.

Koulut joutuvat nyt rokottamaan 12-15- vuotiaat oppilaansa. Tähän olisi voitu varautua aikaisemmin rokottamalla ensin 20-50 vuotiaat opettajat. Joku tässäkin mättää, miksei valmisteluja aloitettu aiemmin?
Älyttömintä tässä rokotushankkessa on se, että nykylapset voivat itse määritellä haluavatko he koronarokotteen vai eivät? Kuka ottaa vastuun koululuokkaan taudin tuovan rokottamattoman oppilaan aiheuttamasta vaaroista ja mahdollisista kustannuksista? Me suuret ikäluokat saimme rokotteita kouluissa eri tarttuviin tauteihin, kuten tuberkuloosiin ja hinkuyskään. Seisoimme jonossa kiltisti ja otimme ne vastaan, mitä tuleman piti. Osa makasi tajuttomina seinustoilla, mutta karavaani kulki!
O tempora o mores! Voi aikoja voi tapoja!

Jussi Melanen

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kolumnistin muut kolumnit

KOLUMNISTIT

Ilen Hajatelmat

Melastelua

Papin Palsta

Sporttinurkka

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Perhepäivähoitaja Marika Rosti: Perhepäivähoito on lapselle paras vaihtoehto
Kirsikankukkajuhlasta on tarkoitus tehdä perinne
Opiskelija Nea Pellinen Juliste ei ole todellakaan heti valmis
FC Lahti uusien haasteiden edessä
Vanhempi konstaapeli Teppo Rainio: Poliisi haluaa läsnäolollaan vaikuttaa, että mopomiitit ovat rauhallisia
Liikunnanopettaja Pertti Vartiainen: Kisapuisto on ainutlaatuinen liikuntakeidas keskellä kaupunkia
Lähikuvassa: ”Demokratian terrieri” valtuutettu Pertti Arvaja
Jorma Ratian valtuustokysymyksen taustat
Kansanedustaja Mira Nieminen: Olen haaveillut kansanedustajan työstä pitkään
Matti Kataja ei lämpene Lahti Energian myynnille
Tutkintomestarit haluavat olla varmistamassa ammattiopetuksen laatua
Pääministeri Sanna Marin Lahdessa: Nyt teillä on mahdollisuus antaa tilinpäätös hallitukselle
Salpausselän kisat 100 vuotta: Yli tuhat vapaaehtoista mahdollistavat Salpausselän kisat
Pelicansin urheilutoimenjohtaja Janne Laukkanen: Nälkää on vielä jäljellä!
Nuoret yrittäjät perustivat yrityksen ja laajentavat toimintaansa Lahden alueelle
Eduskuntavaaliehdokas Tuija Saloranta: Ansiotulojen verotusta on vähitellen kevennettävä, jotta kulutusta saadaan kasvuun
Jorma Ratia: Tämä on puhtaasti noitavainoa muistuttava henkilökohtainen ajojahti
Marko Haavisto: Toivottavasti yhteiskeikasta muodostuu meille jokavuotinen perinne
Eduskuntavaaliehdokas Kari Kallio: Hyväksi koetut koulukäytännöt on unohdettu uudistustahdissa
Eduskuntavaaliehdokas Atte Savelainen: Suomessa valtion ydintehtävät tulee kirkastaa jokaiselle
ARKISTO