Kynttilänpäivä on se päivä, jolloin ennen vanhaan siunattiin vuoden aikana kirkossa poltettavat kynttilät. Päivän evankeliumissa ei kuitenkaan puhuta kynttilöistä, vaan maailman valosta, joka loistaa kirkkaana kaikille kansoille. Tekstissä kuvataan, kuinka pieni perhe, Maria, Joosef ja Jeesus-lapsi, tulevat temppeliin. Siellä he kohtaavat vanhan Simeonin.
Tämä on kohtaaminen, jota Simeon on odottanut koko ikänsä. Kun hän näkee pienen Jeesuksen, hän nostaa lapsen käsivarsilleen ja kiittää Jumalaa siitä, että on saanut nähdä pelastuksensa. Jeesuksen vanhemmat ja varmasti myös muut temppelin kävijät ovat ihmeissään, mutta vanhan miehen sydän on täynnä iloa ja rauhaa.
Mietin, että jotain hienoa on siinä, kuinka Simeon kohtaa perheen. Hän nostaa lapsen syliinsä ja hänen ilonsa saa vanhemmat ihmettelemään. Miten me voisimme olla yhtä riemuissamme jokaisesta lapsesta ja perheestä? Nykyään puhutaan paljon siitä, miten perheet jäävät yksin ja ilman tukiverkkoja. Lapsiperhe-elämästä maalataan lehtien palstoilla ja sosiaalisessa mediassa kuvaa, joka muistuttaa selviämistaistelua – ikuista rallia markettien, töiden ja harrastusten välillä ja loppumattomia rikkonaisia öitä. Simeon on meille oiva muistutus siitä, että lapsi on lahja, suuren ilon ja kiitoksen aihe!
Kynttilänpäivänä alkaa meidän seurakunnassamme Yhteisvastuukeräys, jonka kohteena on tänä vuonna erityisesti vanhemmuuden tukeminen Suomessa ja katastrofialueilla. Vanhemmuuden tukemisen kautta tuetaan koko perhettä ja vahvistetaan lapsen oikeutta turvallisiin ja läsnäoleviin aikuisiin. Tule sinäkin sunnuntaina kirkkoon rukoilemaan lahtelaisten lapsien ja perheiden puolesta.
Maija-Reetta Katajisto
Alkuviikosta olin pohjoisen talvessa. Osallistuin Tromssassa jo 14. kertaa järjestettävään Artic Frontiers -seminaariin, jossa keskustelin arktisista asioista paneeleisissa ja kahdenkeskisessa tapaamisessa Norjan ulkoministeri Ine Eriksen Søreiden kanssa. Inarin korkeudella sijaitsevassa Tromssassa pakkanen paukkui 10 asteen tienoilla ja lunta oli kinoksittain. Kerroin terveiset Lahdesta ja yhdessä toivoimme, että meilläkin on kohta lunta, kun Salpausselän kisat ja Finlandia -hiihto ovat jo ovella.
Sekä luonnontieteilijät että alkuperäiskansojen edustajat ovat todenneet, että ilmasto muuttuu arktisella alueella miltei kaksi kertaa nopeammin kuin muualla maailmassa keskimäärin. Jään sulamisen vaikutukset tulevat näkymään niin luonnonvarataloudessa, infrastruktuurissa kuin liikenteessäkin. Kansainvälinen kiinnostus arktista aluetta kohtaan on kasvanut eksponentiaalisesti. Alueen strateginen kiinnostavuus on kasvanut turvallisuuspoliittisessa mielessä ja lisännyt vahvojen kannanottojen takia suurvaltojen vastakkainasettelua alueella. Lähes kaikki arktiset ja alueesta kiinnostuneet maat ovat päivittämässä tai laatimassa uusia arktisia strategioita, mukaan lukien Suomi.
Suomi onkin keskeinen polaarinen toimija. Maamme on yksi Arktisen neuvoston kahdeksasta pysyvästä jäsenestä ja Etelämantereen osalta yksi 29:stä päätöksiä tekevästä jäsenmaasta. Maita, jotka ovat päättämässä molempien napa-alueiden kysymyksistä on Suomen lisäksi vain neljä: Ruotsi, Norja, Venäjä ja Yhdysvallat. Hallitusohjelman mukaan Suomi on ottanut keskeisen roolin EU:n arktisen politiikan ja yhteistyön vahvistamisessa. Sen keskiössä ovat ilmastonmuutoksen hillintä ja arktisen alueen taloudellisten mahdollisuuksien, työllisyyden sekä erityisherkän luonnon turvaaminen. Avainasemassa on kestävä kehitys. Keskeisintä on löytää tasapaino ympäristön suojelun ja taloudellisen kehityksen välillä. Myös tiivis yhteydenpito muiden Pohjoismaiden kanssa on tärkeää, jotta maidemme arktiset strategiat vastaavat keskeisiltä viesteiltään toisiaan.
Ilmastomuutos tarkoittaa myös uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Arktisen alueen talous kasvaa jopa 7 prosentin vuosivauhdilla. Suomella on paljon osaamista ja teknologiaa, jota voidaan hyödyntää arktisella alueella kestävällä tavalla. Kiertotalous sekä investoinnit vähähiilisiin ja ”resurssiviisaisiin” ratkaisuihin tarjoavat merkittävää taloudellista potentiaalia.
Tämän pitäisi näkyä Suomessa ja Lahdessakin. Olen kutsunut Lahteen Vaasan kansanedustajakollegani Joakim Strandin (rkp.), kaupunginjohdon ja Vaasa Energian johtoa, koska Vaasa on Suomessa edelläkävijä energia-alan ratkaisuissa ja viennissä. Työpaikkoja energiaklusterissa on noin 3000 ja yliopisto on tiiviisti mukana yrityksien ja kaupungin kanssa kehittämässä uutta sekä luomassa työpaikkoja. Tämä on mahdollista Lahdessakin. Se vaatii meiltä kaikilta tahtoa ja ymmärrystä kansainvälisen liiketoiminnan mahdollisuuksista sekä yhteistä positiivista ja rakentavaa otetta kaikilta.
Ville Skinnari
Olen tällä viikolla Moskovassa tapaamassa kollegoita Venäjän eri ministeriöistä. Torstaina tapasin Venäjän varapääministeri Kozakin, jonka kanssa johdamme maidemme välisen talouskomission toimintaa. Kaupallisten suhteiden kehittämisen ohella liikenneasioilla on matkallani keskeinen rooli. Allegron lisäksi haluamme kehittää nopeaa yhteyttä Helsingistä ja Lahdesta Moskovaan. Myös metsäteollisuudessa yhteistyön kehittäminen kiinnostaa molempia maita. Matkailussa venäläisten määrä Suomessa on jälleen kasvussa. Tämä on tärkeä tulonlähde Lahdenkin alueelle. Kaupat ja ravintolat tarvitsevat asiakkaita eivätkä uudet hotelli-investoinnit synny pelkästään kotimaisen kysynnän vetämänä. Tähän tarvitaan kaikkia ilmansuuntia, mutta Venäjän merkitys on erityisen suuri.
Venäjän vienti on aina ollut Lahden alueen yrityksille tärkeää ja niin tulee olemaan jatkossakin. Peikko on tehnyt hyvää työtä samoin Raute, Oilon ja moni muu. Iskulla on perinteitä ja potentiaalia, jotka pitää vielä paremmin lunastaa käytäntöön. Lisäksi uusia mahdollisuuksia on monella energia- ja ympäristöalan kestävimpien ratkaisujen toimittajilla. Lem-Kem on tästä yksi hyvä esimerkki.
Venäjän matkani kaikissa tapaamisissa pääpaino on maidemme välisen ympäristöyhteistyön kehittäminen. Yhteinen tavoitteemme on musta hiili tai paremminkin sen poistaminen. Poliittinen sitoutuminen Pariisin sopimukseen on hyvä askel eteenpäin. Seuraavaksi meidän pitää luoda tiekartta konkreettisten hankkeiden toteuttamiseksi. Lahti on ollut keskeisessä roolissa aikaisemminkin, kun teimme Pietarissa vesialan yhteistyötä. Jätehuolto on meidän erityisosaamista ja sitä halutaan nyt ostaa myös Venäjälle.
Ulkomaankauppaministerinä yksi tehtävistäni on luoda kotimainen tarjoama sellaiseksi, että se voidaan viedä ulkomaille. Tässä meillä on vielä tekemistä yhdessä yritysten kanssa. Lahden orkesteri soittaa muuten myös Moskovassa ja hyvin soittaakin. Samoin muu lahtelainen musiikki menestyy hyvin Venäjällä. Korpiklaanin keikat myyvät ja Cheekin biisikin soi Moskovassakin.
Kesäkuun 17. on jalkapallossa suuri päivä Venäjän ja Suomen joukkueiden kohdatessa Pietarissa. Tulevan kesän aikana tullaan järjestämään myös toinen maidemme välinen futiskohtaaminen, kun Suomen eduskunnan jalkapallojoukkue pelaa Venäjän Duuman joukkuetta vastaan todennäköisesti Pietarissa. Joukkueen kapteenina minun on todettava, että Venäjän joukkue näyttää paperilla todella tasokkaalta. Mutta kuten aina muulloin, Suomi on vahva joukkueena ja haluamme näyttää esimerkkiä koko eduskunnalle ja muulle Suomelle yhdessä tekemisen merkityksestä. Silloin menestyminen suuriakin vastaan on mahdollista. Niin se kaupankäynnissäkin.
Ville Skinnari
Sunnuntaina vietetään Suomen kansallispyhimyksen Henrikin muistopäivää. Luultavasti tämä Henrikin päivä ei näin joulun jälkimainingeissa eikä muutenkaan herätä kovin suurta huomiota. Vuonna 1156 Suomeen tullut, Lallin surmaama piispa on kuitenkin yksi tärkeä merkkihenkilö kristinuskon matkalla Suomeen. Kristillisiä vaikutuksia on tullut idästä ja lännestä monina aikoina, mutta Henrikin merkitys on niin tärkeä, että hänet on nimetty Suomen suojelunpyhimykseksi.
Meillä luterilaisessa kirkossa ei ole varsinaista pyhimyskalenteria, mutta nimipäiväkalenterimme pohjautuu kuitenkin katolisen kirkon pyhimyksille. Siksi Heikinpäivänä muistellaan Henrikiä, perjantaina 17.1. pyhää Antoniusta, Paulin päivänä apostoli Paavalia. Pyhät ihmiset ovat olleet esikuvallisia kristittyjä, joista nykyihminenkin voi ottaa oppia. He muistuttavat meitä myös todella pitkästä kristittyjen ketjusta, joka ulottuu lähes 2000 vuoden taakse (Paavali perusti seurakuntia 50-luvulla jKr.).
Kukaan ihminen ei ole kaikessa täydellinen, eivät pyhimyksetkään. Kukaan ei myöskään ole pelkästään paha, konna tai veijari, niin kuin vanhassa leffassa. Uutena vuonna meillä jokaista kutsutaan tekemään hyvää ja välttämään pahaa. Tavoitteena ei ole pyhimyksen sädekehä, vaan onnellinen elämä toiselle ja itselle. Lähimmäisen rakastaminen on pyhä teko.
Silloin kun tässä epäonnistumme, saamme turvallisesti kääntyä Jumalan puoleen. Hän ottaa kaikki lapsensa vastaan. Armo on yhteinen!
Taivaallinen Isä, auta meitä täyttämään tahtosi. Auta karttamaan pahaa ja etsimään, sitä, mikä tuottaa iloa lähimmäisille. Jeesuksen nimessä pyydämme tätä. Aamen.
Riitta Särkiö
Olen viimeisten vuosien aikana koonnut valokuvakirjan aina äskettäin kuluneesta vuodesta. Jokaiseen kirjaan olen kerännyt valokuvat puhelimien ja kameroiden muistista ja koonnut ne yhdeksi, tammikuusta joulukuuhun eteneväksi kuvakertomukseksi.
Viime vuosi oli kuitenkin poikkeus. Lukuisista yrityksistä huolimatta kuvakirjan tekeminen tuntui ylivoimaisen vaikealta ja työläältä tehtävältä. Vuosi oli pitänyt sisällään suuria muutoksia tai muutoksen alkuja ja tuntui vaikealta käydä kaikkea uudestaan läpi.
Joulun jälkeen päätin ryhtyä tehtävään. Kävin kaikki vuonna 2018 otetut kuvat läpi ja aloitin kirjan kokoamisen, eikä työhön loppujen lopuksi mennyt kovinkaan kauan. Ehkä kaikista hämmästyttävin asia oli kuitenkin tunne, valtava helpotus ja keveyden tunne, joka tuli heti sen jälkeen, kun tehtävän oli saanut suoritettua.
Tammikuu on monelle uusien alkujen aikaa, terveellinen ruokavalio, säännöllisesti liikuntaa, ilmastoystävällisiä valintoja jne. Usein uuden aloittaminen vaatii vanhasta luopumista ja irti päästämistä, mikä ei aina ole ihan helppoa. Omin voimin ponnistelu on toisinaan kertakaikkisen uuvuttavaa.
Raamatussa kerrotaan ihmeistä, joita ihmiset kokivat Jeesuksen seurassa. Yksi suurimmista ihmeistä tapahtuu silloin kun, ihminen jonka elämä on ollut täysin solmussa, saa kokea, miten solmut alkavat aueta. Jumalan läsnäolo ja ihmeet näkyvät lopulta tavallisen arjen keskellä ja mahdollisuutena aloittaa alusta.
Hanna Suominen
kappalainen Launeen srk
Hyvää ja onnellista uutta vuotta 2020! Politiikan syksy oli hektinen, joten pieni loma tuli tarpeeseen. Uusi vuosikymmen tuo mukanaan uusia haasteita sekä uusia mahdollisuuksia.
Matkailu on Suomen kasvavin toimiala. Geo- ja luontomatkailu ovat nousevia trendejä, jotka vetävät puoleensa kaiken ikäisiä matkailijoita. Global Geopark tarkoittaa maantieteellisesti yhtenäistä aluetta, joka on arvioitu kansainvälisesti merkittäväksi geologiseksi kohteeksi. Statuksen myöntää Unesco. Maailmalla on näyttöä siitä, että Global Geopark -statuksen saaminen edistää ekologista matkailua ja tuo esiin Unesco-kohteiden kulttuurillisia, geologisia ja historiallisia erityispiirteitä.
Global Geopark -statusta ollaan nyt hakemassa Päijät-Hämeen Salpausselälle. Sen lisäksi eri puolilla Suomea on käynnissä muitakin vastaavia Global Geopark-hankkeita. Unescon statuksen saaminen lisäisi alueemme kiinnostavuutta matkailukohteena niin kansallisesti kuin kansainvälisesti. Paikallisten yritysten mukaan ottaminen parantaisi lisäksi koko alueen elinvoimaa. Lahdella ja
Päijät-Hämeellä on tässä erinomaisia mahdollisuuksia. Alueellamme on Salpausselän ja harjujen lisäksi muitakin potentiaalisia Glogal Geopark -kohteita. Esimerkiksi Padasjoella sijaitsee kivikautinen sauna sekä upeat maisemat ja luontomatkailumahdollisuudet. Laajat vesistöt ja metsät mahdollistavat luontomatkailun alueen kehittämisen Suomelle tunnusomaisessa ympäristössä.
Alueellamme on Glogal Geopark -kohteiden suhteen valtavasti potentiaalia, joka pitää hyödyntää. Matkailu on Suomen nopea kasvuisimpia työllistäjiä. Luomalla paikallisia matkailuverkostoja, jotka voivat tuottaa palveluita valtakunnallisesti ja kansainvälisesti, nostetaan alueen arvoa entisestään sekä tuetaan samalla yritysten kasvua. Siksi lähdemme nyt valtakunnan tasolla rakentamaan luontomatkailun 2030 visiota.
Ville Skinnari
