Kuljemme täällä Suomessa näissä koulun keittämisasioissa aina hivenen jälkijunassa, vaikka PISA-testeissä pyörimme viiden parhaan maan joukossa. Koululaitoksemme on hyvä, mutta silti oppilaat eivät viihdy siellä. Koulumme ei motivoi aina lapsiamme parhaalla tavalla, sillä kaikkien olisi opittava samat asiat samalla muotilla, samaan aikaan. Kuitenkin meillä olisi mahdollisuus kokeilla vaikka mitä.
Virossa opetetaan jo koodaamaan, meillä se tulee opetussuunnitelmiin vasta 2017. Miksi? Olemme hidasliikkeisiä ja byrokraattisia verrattuna joustavaan Viroon, joka kulkee sähköisen opetuksen edelläkävijänä tällä hetkellä. Se myös näkyy! Virossa on uskomattoman joustava sairaalanhoidon tietojärjestelmä, jossa yhdellä painalluksella selviävät potilaan kaikki tiedot ja hoidot. Suomessa hukattiin satoja miljoonia euroja esimerkiksi poliisien tietojärjestelmien yhteensovittamiseksi, mutta epäonnistuttiin. Yhtä huonosti toimivat suomalaisten sairaaloiden tiedon siirrot Kenenkään toimijoiden päitä ei ole pantu vadille, vaikka rahaa on hukattu suunnattomia määriä. Miksi?
Juha Paanasen opeilla voi opetella netissä koodausta ja ohjelmia löytyy. Lapsille Kodable ja Tynke, varttuneimmille Daisy the Dino ja Hopscotch. Siitä vaan koodailemaan iPadissa, johon ne on kehitetty. Suomessa koulukirjoihin uppoaa hulppeat summat riihikuivaa rahaa. Monilla kustantajilla on jo valmiit verkko-ohjelmatkin, jossa kaikki voisivat opiskella omaan tahtiinsa, mutta suomalaisesta luokasta puuttuu pulpetilta se tärkein oppimisväline henkilökohtainen läppäri tai iPad. Kirjattomaan opetukseen siirtyminen on tahdon asia. Toki aapinen ja käsialakin tulee opettaa, mutta kehitystä vastaan ei kannata taistella.
Opiskeluaikana luin suurella mielenkiinnolla itävaltalaissyntyisen katolisen papin ja filosofian tohtori Ivan Illichin vuonna 1970 ilmestyneen kirjan ” Kouluttomaan yhteiskuntaan”. Se oli radikaali hyökkäys oppivelvollisuutta ja koululaitosta kohtaan. Hän oli paljon aikaansa edellä. Illichin mukaan opimme useimmat taitomme ja tietomme muualta: kiroilemaan ja politikoimaan. Oliko hän oikeassa? Entisenä opettajan olen paljosta samaa mieltä. Koululaitoksemme pullauttaa ulos näitä Pisa-sertifioituja suorittajia, jotka kuuliaisesti seuraavat kyseenalaisiakin sääntöjä.
Voisimme vaivattomasti siirtyä internetiin, jossa vertaisoppiminen, avointen koodien ohjelmointi ja yhteisöllisen tiedon tuottaminen kukoistavat. Oppimiseen ei tarvita instituutioita, se siirtyy sinne missä ongelmia ratkotaan :olohuoneeseen, keittiöön ja vaikkapa ”työpaikalle”.
Vai onko meidän uljas, suomalainen peruskoulumme vain päivähoidon jatke vanhempien työpäivän ajaksi? Paljonko peruskoulun lisävuosi ihan oikeasti maksaa? Uuden hallituksen kannattaa miettiä sitä vakavasti.
Juhani Melanen