Saksa etsii kuumeisesti pelastajaa vaikeuksiin ajautuneelle Deutsche Bankille, jolla on nimissään erilaisia johdannaissopimuksia noin 40.000 miljardin euron arvosta. Kyseessä on täysin käsittämätön summa, jos se laukeaa maksettavaksi. Pankki on Saksalle ja liittokansleri Merkelille todellinen riippakivi, koska se pelasti pankin jo kertaalleen Kreikan lainoista ja siirsi ongelmat Kreikan valtion maksettavaksi varsin tylysti.
Suurimman liikepankin pääjohtajalla John Cryanilla oli Washingtonista tuomisinaan vain jobin postia yrittäessään neuvotella USA:n oikeusviranomaisten kanssa 14 miljardin korvausvaatimuksista. Turhaan, sopimukseen ei päästy. Näiden vaatimusten taustalla Deutsche Bankin toimet vuonna 2008, jolloin pankki myi tuolloin suurten amerikkalaispankkien tavoin markkinoilla asuntolainoihin liittyviä velkakirjoja, jotka osoittautuivat myöhemmin arvottomiksi.
Tavalliselle lukijalle on pakko jollain lailla yrittää selvittää, missä suuruusluokassa Deutsche Bankin johdannaiset oikein liikkuvat. Miljoonina tämä velka on siis 40 000 000 miljoonaa euroa. Summa on noin 780 kertaa suurempi kuin Suomen valtion velka noin eli noin 57 miljardia ja jopa kymmenen kertaa suurempi kuin emämaan Saksan velka.
Kansainvälinen valuuttarahasto IMF:n mielestä Saksan suurin pankki on todellinen finanssijärjestelmän systeemiriski. Deutsche Bankin kaatuminen saattaisi johtaa uuteen maailmanlaajuiseen finanssikriisiin, joten se on pelastettava tavalla tai toisella. Suomeksi tämä tarkoittaa sitä, että pankki on liian suuri sellaiseksi pankiksi, jonka annettaisiin kaatua!
Pankilla on yli 20 miljoona asiakasta ja satatuhatta työntekijää, joista yli puolet saksalaisia. Viime viikolla tuhat henkeä sai jo kenkää ja myllerrys jatkuu. Pankin pörssikurssi on pudonnut 28 dollarista 12 dollariin ja alamäki jatkuu. Mikä tarkoittaa taas suomeksi sitä, että sen markkina-arvo on nykyisin alle puolet Nordeasta, vaikka sen tase on yli kaksi kertaa suurempi.
Saksalaiset suuryhtiöiden johtajat etsivät kuumeisesti keinoja estääkseen pankin kaatumisen. Qatarilaiset omistavat jo nyt pankista yli kymmenen prosenttia, joten he voivat yrittää tukirahoittaa sitä, koska ovat kärsineet yli miljardin laskennallisen tappion osakekurssien laskussa. Mutta riittääkö tämä?
Pankkiunionin kriisirahastoon kootaan euroalueen luottolaitoksilta 55 miljardin lisärahoitusta vuoteen 2023 mennessä. Suomalaisten osuus tästä tulee olemaan noin miljardi. Koko pankkiunionimme joutuu siis piakkoin todelliseen testiin, jos sijoittajat ja tallettajat alkavat toden teolla vetää rahojaan Deutsche Bankista. Eikä tässä kaikki! Italialaisissa pankeissa on ainakin 360 miljardin euron arvosta ongelmaluottoja!
Juhani Melanen